WWF: Laittoman puun virta EU-maihin jatkuu

Useimpien EU-maiden toiminta on liian tehotonta, jotta ne pystyisivät estämään laittoman ja ekologisesti kestämättömästi tuotetun puutavaran pääsyn EU:n markkinoille. Tämän osoittaa kansainvälisen ympäristöjärjestö WWF:n tuore kyselytutkimus. Parhaiten laittoman puutavaran kitkemiseksi maassaan ovat toimineet Iso-Britannia, Saksa ja Hollanti. Suomi jäi kyselyssä pisteittä, sillä viranomaiset eivät vastanneet WWF:n pyyntöihin luovuttaa tietoa.

”Jos EU-valtiot eivät ryhdy tehokkaampiin kansallisiin toimenpiteisiin, voi laittoman ja kestämättömästi tuotetun puutavaran virta EU:n alueelle jatkua. Tämä köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta entisestään ja lisää sosiaalisia epäkohtia runsaasti laitonta puuta tuottavissa maissa, kuten Indonesiassa tai Afrikan valtioissa”, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.

”Laittomista hakkuista aiheutuu suuria tulonmenetyksiä trooppisille maille. Laiton puukauppa vaikuttaa negatiivisesti myös Euroopan puutuotteiden hintoihin.”

WWF:n vuodesta 2004 toteuttama kysely kartoittaa EU-maiden kansallisia toimia laittoman puutavaran kauppaa säätelevän ns. FLEGT-asetuksen toimeenpanemiseksi. Kyselyssä tiedustellaan muun muassa, millaisia toimenpiteitä kukin maa on toteuttanut varmistaakseen, että laitonta ja kestämättömästi tuotettua puutavaraa ei pääse maiden rajojen sisälle. Siinä selvitetään, kuinka julkisissa puutuotehankintaohjeissa varmistetaan puun laillisuus ja kestävyys ja kuinka eri ministeriöt toimivat yhteistyössä puutavara-asetuksen toimeenpanemiseksi.

Kyselyn mukaan parhaiten laittoman puutavaran kitkemiseksi maassaan ovat toimineet Iso-Britannia, Saksa sekä Hollanti, jotka ovat edistäneet aktiivisesti muun muassa puuperäisten tuotteiden julkisten hankintojen vastuullisuutta.

Kyselyyn vastaamatta jättäminen tiputti Suomen heikoimpien joukkoon Viron, Slovakian, Kreikan, Italian sekä Espanjan kanssa. Vuonna 2007, jolloin kysely viimeksi suoritettiin, Suomi pärjäsi varsin hyvin sijoittuen kuudenneksi.

WWF pitää tärkeänä, että Suomen ministeriöt, erityisesti MMM, UM, YM ja TEM, tiivistävät yhteistyötään FLEGT-asetuksen toimeenpanon edistämiseksi Suomessa ja lisäävät toimintansa avoimuutta. Julkista tiedonsaantia ja yleisön osallistumisoikeutta ympäristöasioissa edistävä Århusin yleissopimus velvoittaa viranomaisia luovuttamaan ympäristöasioita koskevaa julkista tietoa kaikille sitä pyytäville.

Lisätietoa:

Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF Suomi, jari.luukkonen@wwf.fi puh. 040 585 0020
Lisätietoa kyselytutkimuksesta: http://barometer.wwf.org.uk/

Tiedoksi toimittajille:

EU hyväksyi vuonna 2003 toimintasuunnitelman laittoman puunkorjuun ja – kaupan torjumiseksi. Toimintasuunnitelma tunnetaan nimellä FLEGT ( Forest Law Enforcement, Governance and Trade). Osana toimintaohjelmaa komissio hyväksyi vuonna 2005 asetuksen, jolla pyritään estämään laittoman puutavaran pääsy EU- markkinoille. Asetuksen perusteella EU kehittää toimenpiteitä laillisen puutavaran todentamiseksi.

EU:n FLEGT-lisätoimiasetus on täydentää toimintasuunnitelmaa, ja pyrkii ehkäisemään laittomasti hakatun puutavaran kauppaa EU:n sisällä.

Vuonna 2013 maaliskuun alussa toimeenpantavalla asetuksella halutaan estää laittoman puun ja siitä jalostettujen tuotteiden saapuminen ja käyttö EU-alueella. Tuleva asetus koskee niin Euroopassa hakattua puuta kuin tuontipuutakin. Sitä sovelletaan raakapuuhun, puutuotteisiin, vaneriin, kartonkiin, huonekaluihin, massaan ja paperiin.

FLEGT-lisätoimiasetuksessa edellytetään, että puun tai puutuotteen laittomuuden riski arvioidaan kehittämällä ja toimeenpanemalla riittäviä kansallisia valvontajärjestelmiä.

Maa-ja metsätalousminiteriöiden virkamiehille esitetyt kysymykset:

1.    Onko hallitus varmistanut, että FLEGT-lisäasetuksen (niin itse lisäasetus kuin lisäasetuksen toimintasuunnitelma ja EU:n puutavara-asetus (EU No 995/2010)) kansallinen toimeenpanoa tehdään yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa? Mikä on yhteistyön muoto ja kuinka usein eri ministeriöiden edustajat tapaavat?
2.    Onko FLEGT-lisäasetuksen toimeenpanon valmistelu aloitettu kaikkien asetuksen osa-alueiden osalta ja onko Suomella FLEGT-lisäasetuksen edellyttämät valmiudet vastaanottaa FLEGT-lisensioitua puutavaraa?
3.    Tuleeko Suomen FLEGT-lisäasetuksen toimeenpano sisältämään asianmukaisia seuraamuksia ja rangaistuksia? Onko toimeenpanon edistämisessä huomioitu mahdolliset FLEGT-lisäasetuksen laiminlyönnit ja muut noudattamatta jättämiset?
4.    Onko Suomi ottanut politiikkatoimia käyttöön, joilla varmistetaan, että jatkossa julkisten laitosten hankkimat puutuotteet ovat kestävästi tuotettuja huomioiden taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset kestävyyden kriteerit? Tuleeko puutavaran tuotannon kestävyysvelvoitteen noudattaminen näillä näkymin olemaan pakollista vai vapaaehtoista?
5.    Millä menetelmillä kestävyyskriteerin kaikkien osa-alueiden (taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys) toteutuminen tullaan todentamaan?
6.    Onko Suomi suunnitellut osallistuvansa tai parhaillaan osallistumassa vapaaehtoisiin kumppanuussopimuksiin (Voluntary Partnership Agreement VPA), joiden tavoitteet ovat:
        a.    estää laittomia hakkuita kumppanuustuotantomaissa ja
        b.    vähentää laittomista hakkuista peräisin olevan puutavaran tuontia puuta kuluttaviin kumppanuusmaihin?
Tässä kyselyssä Vapaaehtoisen kumppanuussopimuksella tarkoittaa toimintaa, jossa Suomi takaa:
        c.    taloudellista avustusta vähintään kolmeksi vuodeksi
        d.    henkilöstön työaikaa: yksi tai useampi työntekijä työskentelee koko- tai osa-aikaisesti vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen parissa joka EU-tasolla tai FLEGT-vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen kohdemaassa.
       e.    teknistä neuvontaa
        f.    hyödyntämällä kontakteja tuottajamaissa (esimerkiksi keskustelut kansallisten ministeriöiden välillä tai kontakteja suurlähetystöihin jne.).
7) Pystyykö nykyinen hallinto osoittamaan, että vapaaehtoiset kumppanuussopimukset ovat parantaneet kumppanuusmaan hallintoa puutavaran tuotannon osalta?  
•    Onko todentamiseen käytetty riippumatonta metsien seurantaa tai kansalaisyhteiskunnan tahoja (NGOs) kyseisessä kumppanuusmaassa?
8. Onko Suomi asettanut käyttöön riittävät kansalliset implementaatiomenetelmät ja valmistelut, jotta EU:n puutavara-asetusta (EU No. 955/2010) voidaan täysvaltaisena soveltaa vuonna 2013?
•    Onko Suomessa jo keskusteltu mahdollisista rangaistuksista ja muista rikkomussäädöksistä?
•    Onko rikoslainsäädönnällisiä menetelmiä harkittu?
•    Onko Suomi hyväksymässä toimivaltaisten viranomaisten tekemiä toimijoiden vuosittaisia tarkastuksia?
•    Onko hallinnossa suunnitellut ylimääräisen tuen myöntämistä pienimuotoisille metsänomistajille EU:n puutavara-asetukseen (EUTR) liittyen?
9. Tuleeko EU:n puutavaran-asetus (EUTR) määräämään asianmukaiset seuraukset ja rikkomukset asetuksen laiminlyönneistä Suomessa?

Avainsanat:

Yrityksestä

WWF on maailmanlaajuisesti toimiva, aikaansaava luonnonsuojelujärjestö, joka innostaa ihmisiä ja yhteisöjä toimimaan ympäristön suojelemiseksi. WWF:n tukijat ovat mukana pelastamassa maailman ainutlaatuisimpia luontokokonaisuuksia ja uhanalaisimpia lajeja. WWF toimii yli 100 maassa yhdessä ihmisten kanssa luonnon puolesta. WWF:n luonnonsuojelutyö paitsi edistää luonnon monimuotoisuutta myös parantaa ihmisten elämän laatua. Toimintamuotoja ovat muun muassa kenttäprojektit, poliittiseen ja muuhun päätöksentekoon vaikuttaminen sekä yleinen ympäristövalistus.