WWF Suomen merikotkatyöryhmän perustamisesta 40 vuotta
WWF:n merikotkatyöryhmän sitkeä vuosikymmenten työ on pelastanut ympäristömyrkyistä pahoin kärsineen lajin sukupuutolta. Tämän päivän haasteita on esimerkiksi lisääntyvän tuulivoimarakentamisen vaikutus merikotkiin.
WWF Suomen merikotkatyöryhmä oli järjestön ensimmäisiä lajityöryhmiä, ja se aloitti käytännön työnsä kevättalvella 1973. Suomessa tunnettiin tuolloin vain noin 35 pesivää merikotkaparia, joista moni oli ympäristömyrkkyjen takia lisääntymiskyvytön. Työ aloitettiin talviruokinnalla, jotta merikotkat saivat puhtaampaa ravintoa kuin niiden itse Itämereltä pyytämät kalat ja vesilinnut.
Lähes 30 vuoden ajan merikotkatyöryhmän sitkeät vapaaehtoiset raahasivat luodoille ja rannikon syrjäseuduille lihaa merikotkien talviravinnoksi. Nykyisin kanta selviää jo ilman talviruokintaa, eikä työryhmä enää jatka sitä.
- Talviruokinta osoittautui tärkeäksi sille, että etenkin nuoret linnut selviytyivät yli talven. Valistuksen kautta taas merikotkan vainoaminen saatiin loppumaan. Ratkaisevaa kuitenkin oli, että ympäristölle vaarallisten DDT:n ja PCB:n käyttö kiellettiin 1970-luvulla, kertoo merikotkatyöryhmän pitkäaikainen puheenjohtaja, dosentti Torsten Stjernberg.
- Käännös parempaan alkoi näkyä kymmenen vuotta myöhemmin, mutta vasta 25 vuoden kuluttua pesimätulos oli normaali. Levinneisyyden ydinalueilla kanta on tihentynyt, ja pareja on siirtynyt entisille pesimäalueille ja jopa aivan uusille alueille, kuten Hämeeseen vuonna 2009, Stjernberg toteaa.
Kuluneiden 40 vuoden aikana WWF:n merikotkatyöryhmä on tehnyt myös paljon muuta merikotkien hyväksi. Niille on rakennettu tekopesiä ja perustettu suojelualueita, ja Suomen merikotkatilannetta on seurattu systemaattisesti inventointien ja rengastusten avulla.
Työ on tuottanut vaikuttavan tuloksen: tällä hetkellä Suomessa on pesiviä merikotkapareja noin kymmenkertainen määrä 1970-luvun alkuun verrattuna, ja viime vuoden poikaslaskennassa löytyi 347 poikasta.
- Vapaaehtoisten työ on tärkeässä osassa WWF:n lajityössä. Merikotkatyöryhmä on hieno esimerkki siitä, mitä vapaaehtoiset voivat saada aikaan, toteaa ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF Suomesta.
Tuulivoima tulevaisuuden haasteena
Vuosien saatossa merikotkatyö on saanut uusia muotoja, esimerkiksi satelliittiseurannan, jolla selvitetään lintujen lentoreittejä tuulivoiman rakentamista ajatellen. WWF:n ja Luonnontieteellisen keskusmuseon seurannassa on tällä hetkellä kahdeksan merikotkaa, joiden avulla on saatu ainutlaatuista tietoa nuorten, vielä pesimättömien merikotkien liikkeistä ympäri vuoden.
Merikotkatyöryhmän uusi puheenjohtaja, dosentti Toni Laaksonen arvioi, että työryhmää tarvitaan edelleen.
- Toivottavasti merikotka voidaan seuraavassa tarkastelussa poistaa uhanalaisten lajien listalta, mutta maailma muuttuu niin nopeasti, että emme voi olla siitä vielä varmoja. Kannan seurantaa tullaan ilman muuta jatkamaan, sillä merikotka on myös tärkeä indikaattori Itämeren tilalle. Sen lisäksi tarvitaan kipeästi tutkimukseen perustuvaa tietoa juuri esimerkiksi tuulivoimakysymyksiä ajatellen. Työryhmän tavoite on tehdä itsensä tarpeettomaksi, mutta ihan siinä tilanteessa ei vielä olla, Laaksonen sanoo.
- Olen samanikäinen merikotkatyöryhmän kanssa, joten osaan arvostaa sitä, miten pitkäjänteisesti työn aloittanut sukupolvi on sitä tehnyt. On kunnia päästä jatkamaan työtä.
WWF:n merikotkatyöryhmän 40-vuotista taivalta juhlitaan tänä viikonloppuna Kasnäsissa järjestettävässä seminaarissa.
Lisää tietoa aiheesta osoitteessa www.wwf.fi/merikotka
Lisätietoja:
Merikotkatyöryhmän puheenjohtaja, dosentti Toni Laaksonen, 050 528 8117, toni.laaksonen@utu.fi
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, 0400 168 939, petteri.tolvanen@wwf.fi
Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, 040 840 7461, liisa.rohweder@wwf.fi
Tiedoksi toimituksille:
Tiedotusvälineet voivat käyttää liitteenä olevia kuvia tämän uutisen yhteydessä. Kuvien yhteydessä on mainittava kuvaajan nimi: poikaset - Hannu Ekblom, aikuinen merikotka - Ismo Nuuja, lentävä merikotka - Seppo Keränen.
Avainsanat:
