Arjen sujuvuus, remontit ja talous mietityttävät asunnon hankinnassa
YIT:n Suomalainen asuminen -tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista viihtyy nykyisessä kodissaan, mutta yli puolet haaveilee asunnon vaihdosta. Asunnon hankinnassa suurimmat huolenaiheet liittyvät asunnon tai taloyhtiön remontteihin, taloudelliseen tilanteeseen tai arjen sujuvuuteen. Kysyttäessä näkemyksiä asumisesta ja sen suunnasta, suomalaiset uskovat asuinalueen maineeseen kiinnitettävän yhä enemmän huomiota ja asumisen palveluiden käytön lisääntyvän.
YIT selvitti joulukuussa Suomalainen asuminen -tutkimuksessa suomalaisten käsityksiä asumisesta*. Noin puolet vastaajista haluaa asuinpaikan olevan maaseudun tai luonnon rauhassa, mutta lähes 80 prosenttia vastaajista painottaa asuinpaikassaan palveluita ja liikenneyhteyksiä. Lisäksi naapuriyhteisöillä uskotaan olevan yhä enemmän merkitystä tulevaisuudessa. Enemmistö suomalaisista uskoo vahvasti uusien asuntojen suosion kasvuun, koska vanhoissa taloyhtiöissä remonttitarpeita on lisääntyvässä määrin. Vastaajista 2/3 uskoo asuntojen koon pienenemiseen.
”Tutkimus kertoo hyvin meneillään olevasta asumisen murroksesta. Kaupungistuminen jatkuu ja kuluttajat miettivät palveluiden saatavuutta sekä liikenneyhteyksiä asumisessa. Ihmiset painottavat nimenomaan arjen sujuvuutta. Lisäksi tutkimuksessa nousee vahvasti esiin halu panostaa omaan asumiseen”, kertoo YIT:n asumisen liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja Pekka Helin.
Kysyttäessä mielipiteitä erilaisista asuinympäristöistä, kolmasosa kertoo haaveiden asuinpaikakseen esikaupunkialueen, jossa ovat lähellä hyvät palvelut ja ulkoilumahdollisuudet. Miltei saman verran kannatusta saa asunto meren äärellä tai luonnon helmassa, kunhan palveluita löytyy kohtuullisen matkan päästä. Suuri osa suomalaisista on asunut useammalla alueella ja heistä kolmasosa on edelleen avoimia muuttamaan uudelle alueelle.
Naapurioppaat ovat vastaus yhteisöllisyyden kasvuun
Asunnon sijainti arjen sujuvuuden kannalta mietityttää 63 prosenttia asunnon ostaneista tai ostoa harkitsevista. Erityisesti uusien asuinalueiden kohdalla kiinnitetään huomiota palveluiden olemassaoloon ja läheisyyteen sekä alueen maineeseen. Tutkimukseen vastanneet uskovat naapuriyhteisöillä olevan yhä suurempi merkitys tulevaisuudessa.
Lähes kaikki vastaajat kertoivat tervehtivänsä naapureitaan ja noin 80 prosenttia tietää naapurinsa etunimen. Hyvän naapuriyhteisön tärkeimpinä tunnusmerkkeinä pidetään naapureiden rehellisyyttä ja luotettavuutta: luottonaapuri pitää loma-aikoina toisten asuntoja silmällä, ja hänelle voi jättää vara-avaimen säilöön.
Yli kolmasosa tutkimukseen vastanneista haluaisi jututtaa tulevia naapureitaan ennen alueelle muuttamista ja suosittelijat koetaan tärkeiksi. Tähän tarpeeseen vastaa YIT:n uusi Naapurioppaat-palvelu, johon on rekrytoitu mukaan YIT Kotien asukkaita ympäri Suomen. Palvelu avataan YIT Kodin nettisivuilla tammikuun puolivälissä.
”Ihmiset arvostavat sitä, että asioista sovitaan yhdessä ja sopimuksista pidetään kiinni. Lisäksi toivotaan mahdollisuutta pyytää naapurilta apua tai vaikkapa lainata sokeria. Naapurioppaamme ovat YIT Kotien asukkaita, jotka vastaavat asunnonostajien kysymyksiin omien kokemustensa pohjalta”, valaisee Helin.
Lisätietoja:
Pekka Helin, johtaja, asumisen kehittäminen, Asuminen Suomi ja CEE -toimiala, YIT Oyj
puh. 040 5888 135, pekka.helin@yit.fi
Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi
*YIT selvitti joulukuussa 2015 suomalaisten asumista. Suomalainen asuminen -tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Evidens Oy. Verkkopaneelitutkimukseen vastasi 1 000 suomalaista, jotka edustavat demografioiltaan kattavasti suomalaista väestöä.
Valokuvia Konepajan asuinalueesta Helsingin Vallilasta.
