Bulevardit ratkaisemaan Helsingin asuntopulaa – yleiskaavan ehdotus herätti vilkkaan keskustelun
YIT OYJ Uutinen 15.6.2016 klo 10.30
Syntyisikö Helsingin sisääntuloväylille rakennettaville bulevardeille houkuttelevaa asumista vai pilaisivatko ne kaupungin kehityksen? Keskustelu Helsingin kaupungin yleiskaavaehdotuksesta on ollut vilkasta, ja erityisen kiihkeästi on väitelty bulevardeista.
Arkkitehti Matti Tapaninen Urban Helsinki -ryhmästä on seurannut kaupunkisuunnittelua tiiviisti ja työstänyt ryhmän omaa näkemystä tiiviiksi kaupunkirakenteeksi.
Hän kiittää kaupunkia rohkeudesta ja uskalluksesta tehdä isoja muutoksia vanhanaikaiseen suunnitteluun sekä huomauttaa, että julkiseen keskusteluun on osallistuttu melko puutteellisin tiedoin. Tapaninen toivoo, että nyt priorisoitaisiin reippaasti: mitä kaupunkiin oikeasti halutaan ja millainen kaupungin tulisi olla?
”Ihmisten olisi kyettävä arvottamaan, mitkä asiat ovat arvokkaampia kuin toiset. Bulevardien reunustojen rakentamisella pyritään siihen, ettei luontoon ja viheralueisiin tarvitsisi juuri kajota.”
Hän muistuttaa myös toisesta tärkeästä periaatteesta: kun aiemmin kaupunkia laajennettiin esikaupunkeihin ja korostettiin autoilua, nyt keskitytään kantakaupungin läheisyyteen, kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen.
Tapanisen mielestä Suomessa on rakennettu liian kauan liian kauas keskustoista. Kun ihmiset sodan jälkeen muuttivat kaupunkeihin, he halusivat oman saunan, pihan ja auton.
Nyt, muuttamisen toisessa aallossa, lähdetään esikaupunkialueilta keskustan palveluiden ääreen. Omistaminen – oli kyseessä sitten auto, sauna tai asunto – ei ole yhtä tärkeää kuin aiemmin. Nuorten ikäluokkien asumisen ideaali on toisenlainen kuin 50–70-vuotiaiden.
”Helsingissä on nyt valtava alitarjonta kantakaupunkimaisesta asumisesta. Edessä on pitkä linjan muutos, ja korjausliike kestää 20–30 vuotta.”
Tapaninen lähtisi muuttamaan rakentamisen normistoa.
”Nykyisillä lähiömäisyyden normeilla ei voi rakentaa tiiviitä alueita kuten Kruununhakaa tai Punavuorta. Samalla unohdetaan urbaaneiksi itsensä kokevien ja tiiviydestä pitävien ihmisten iso ryhmä, noin 30–40 prosenttia helsinkiläisistä.
Pääkaupunkiseudulla asuu noin 1,4 miljoonaa ihmistä, mutta tiivistä kantakaupunkia on vain noin 188 000:lle eli noin 7 prosentille. Tapaninen huomauttaa lukujen selvittävän, miksi keskustan hintataso on riistäytynyt käsistä.
Sen sijaan luonnonläheisyyttä arvostaville ihmisille on asuntojen ylitarjontaa, mikä on näkynyt myyntiaikojen pidentymisenä ja hintojen laskuna myös pääkaupunkiseudun lähiöissä.
Rakentakaa vain sisääntuloväylille!
Tapanisen mielestä bulevardit olisivat yksi hyvä ratkaisu keskustan läheisyyden asuntopulaan – kunhan niistä tehdään kriittiseltä massaltaan suuria kokonaisuuksia.
Esimerkiksi Tuusulan väylästä voisi tehdä pääkonttoreiden bulevardin. Huipputonteilla sijaitsevien liikehuoneistojen taakse saisi koteja, joka olisi tehostuvan joukkoliikenteen varrella.
Asuntorakentamisen potentiaalia on hänen mielestään myös esimerkiksi Itäväylällä ja Lauttasaareen mentäessä.
Marketta Kyttä, ympäristöpsykologi ja maankäytön suunnittelun ja elinympäristöjen professori Aalto-yliopistossa, on samoilla linjoilla Tapanisen kanssa.
Ja samaa mieltä on myös iso osa helsinkiläisistä.
Kyttä kertoo verkkopohjaisesta, lähes 4 000 vastaajan kyselystä, jossa ihmiset saivat kertoa, mihin kohtaan Helsinkiä heidän mielestään voisi rakentaa ja mihin ei.
”Vastaajat merkitsivät rakentamisen paikoiksi usein sisääntuloväyliä, mikä tukee suoraan kaupunkibulevardiajatusta. Rakentamisen paikkoja löytyi kaiken kaikkiaan enemmän kuin suojeltavia.”
Sisääntuloväylien soveltumisesta rakentamiseen oltiin huomattavasti yksimielisempiä kuin esimerkiksi Malmin lentokentän, Kivinokan tai Vartiosaaren rakentamisesta.
Kauneutta, kävelyä ja pyöräilyä
Tiiviin kaupunkimaisuuden arvostus on näkynyt muissakin tutkimuksissa. Kyttä kertoo yli 3 000 ihmisen satunnaisotantaan perustuvasta Urbaani onni -tutkimuksesta, jossa selvitettiin kaikkein laadukkaimmiksi koettuja elinympäristöjä. Laadukkaimmaksi nousi melko tiiviisti rakennettu ympäristö, jossa hehtaarilla on noin sata asuntoa.
”Tulos todistaa, ettei tiivis yhdyskuntarakentaminen taida olla ihmisten mielestä sittenkään hirveää, päinvastoin.”
Mitalisijoja ei jaeta myöskään yksityisautoilulle. Sama tutkimus kysyi, mistä asioista asumisen laatu muodostuu. Vastaajat nimesivät toiseksi tärkeimmäksi asumisen laatutekijäksi kävelyn ja pyörällä liikkumisen helppouden. Ykkösenä oli ympäristön kauneus.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on nähty, että kriittisesti täydennysrakentamiseen suhtautuvat muuttavat suhtautumistaan, jos omien kotikontujen tiivistyminen tarkoittaa aiempaa parempia palveluja ja sujuvampia yhteyksiä.
”Bulevardisoinnilla on mahdollista yhdistää erillään olevia alueita. Ymmärrän toki julkisuudessa esitetyn huolen ikävistä nauhalähiöistä, mutta hyvällä suunnittelulla ja rakentamisella on mahdollista myös eheyttää eri alueita”, Kyttä huomauttaa.
Meteliin ja hiukkasiin voidaan vaikuttaa
Nauhalähiöllä tarkoitetaan aluetta, jossa liikenteen varrelle rakennetaan yksi nauhamainen pienehkö alue.
Yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen kaupunkisuunnitteluvirastosta kertoo, että yleiskaavan vision taustalla on vankkaa tietoa. Sitä varten selvitettiin väestönkasvua, liikennejärjestelyjä, asumista ja taloutta. Mukana oli vahvasti myös ympäristötutkimus.
”Jos jollekin on syntynyt mielikuva nauhalähiöistä, kaavaesitystä on luettu väärin. Bulevardien korttelirakenteesta on tarkoitus tehdä leveitä kokonaisuuksia, ja poikittaisliikenne tukee solmukohtiin syntyviä kyliä. Myös palveluiden tuloa bulevardeille on epäilty, mutta kivijalkaliiketilasta ei ole Helsingissä ylitarjontaa tälläkään hetkellä. Hyville paikoille on aina ottajia.”
Sisääntuloväylien bulevardien mielekkyyttä on arvosteltu myös melun ja pienhiukkasten takia, mutta niitä on mahdollista saada kuriin hyvällä suunnittelulla.
Manninen kertoo, että esimerkiksi korttelirakenteiden mallilla on iso merkitys siihen, jäävätkö autoista tulevat päästöt pyörimään alueelle vai laimenevatko kauemmas kulkeutuessaan. Kaupunki työstää tästä malleja yhdessä Ilmatieteenlaitoksen kanssa.
”Myös ajoneuvoteknologia kehittyy. Iso osa typenoksideista tulee diesel-busseista, jotka ollaan vaihtamassa uusiin. Oletus on, että bussikalusto uusiutuu kymmenessä vuodessa.
Melua saadaan pienennettyä uusilla rakennusratkaisuilla – ja asukkaiden oleskelualueet on jo nyt suunniteltu kadulta poispäin.
Myös Keskuspuiston kutistamista pelätään. Manninen sanoo, että Keskuspuiston ydin on jätetty ehdotuksessa rauhaan. Rakentaminen koskisi puiston reuna-alueita, jotka ovat metsittyneet 1970-luvulla.
”Parhaassa tapauksessa kaikki voittavat, sillä keskuspuistoon saadaan rauhallinen ydinalue, jonne ei uusien kortteleiden ansiosta kuulu liikenteen ääntä nykyiseen tapaan.”
Onnistuminen vaatii laadukasta suunnittelua ja toteutusta
Juha Kostiainen, YIT:n johtaja ja kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen dosentti, huomauttaa ajan henkeä hyvin kuvaavaksi suuntaukseksi sen, että yksityisautoilu ei ole enää pyhä asia.
”Hyvä niin, sillä autojen ehdoilla ehdittiin elää viitisenkymmentä vuotta.”
Kostiainen kehuu Helsingin kaupungin viisasta tapaa hakea rakentamisen vaihtoehtoja muualta kuin neitseellisiltä alueilta ja jättää vihreät alueet vapaa-ajan käyttöön.
”Myös talouden kannalta on viisasta rakentaa alueille, joissa voidaan hyödyntää olemassa olevaa infraa.”
Hän muistuttaa, että jotta aito bulevardimaisuus onnistuu, suunnittelulta ja rakentamiselta vaaditaan laadukkuutta. Korttelirakenteista on tehtävä syviä ja asumistiheys saatava kantakaupunkimaiseksi, jotta alueelle saadaan myös monipuolisia palveluja.
Samalla pitää kehittää joukkoliikennettä, erityisesti käyttäjiä kiinnostavia pikaraitiotielinjoja, jotta joukkoliikenteen käyttöastetta saadaan kasvatettua.
FAKTALAATIKKO
* Yleiskaava esittää, miten Helsinki voisi kasvaa 250 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Yleiskaavassa Helsinki on tiivis kaupunki, jonka useita keskuksia yhdistää raideliikenne myös poikittaissuunnassa.
* Ehdotuksessa kantakaupunki laajenee sisääntuloväylille kaupunkibulevardeiksi.
* Uudesta rakentamisesta noin kolmannes tulisi kaupunkibulevardien varsille laajenevaan kantakaupunkiin, kolmannes täydennysrakentamisena erityisesti raideliikenteen solmukohtiin ja kolmannes uusille rakentamisalueille, kuten Malmin lentokentälle.
* Yleiskaavaehdotuksesta tehdyt muistutukset koskevat suureksi osaksi uusia rakentamisalueita, joiden nähdään vähentävän virkistys- ja viheralueita sekä heikentävän kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja.
* Ehdotusta on myös kiitetty. Monen opiskelijajärjestön yhteisessä muistutuksessa sanotaan yleiskaavaratkaisun kannustavan jäämään Helsinkiin valmistumisen jälkeen. Viranomaisten lausunnoissa kaupunkirakenteen tiivistämisestä ja raideliikenteen kehittämisestä pidettiin yleisesti ottaen hyvinä, mutta muistutetaan tarpeesta huolehtia viheralueiden riittävyydestä ja kaupunkibulevardien toimivuudesta.
Lisätietoja:
Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi
YIT luo kestäviä kaupunkeja ja parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Panostamme ensiluokkaiseen asiakaskokemukseen, korkeaan laatuun ja monipuolisen osaamisemme jatkuvaan kehittämiseen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2015 liikevaihtomme oli lähes 1,7 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan NASDAQ Helsinki Oy:ssä. www.yit.fi
Avainsanat:
