Kerrostaloasumisen kolme myyttiä
Asumisen trendeinä korostuvat sekä yhteiskunnalliset että kuluttajakäyttäytymisen muutokset. Yhteiskunnalliset muutokset ovat väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja maahanmuutto, joista ikääntymisellä on suurin vaikutus asumisen markkinaan. Kuluttajakäyttäytymisen puolella vahvana trendinä on mm. asumisen yhä vahvempi rooli oman identiteetin ilmentäjänä.
Kerrostaloasumiseen liittyy Suomessa vahvoja myyttejä. Perinteisesti on ajateltu, että kaikki suomalaiset haluavat asua omakotitalossa, mikä näkyy edelleen tutkimuksessakin vahvana: yli 60% suomalaisista on sitä mieltä, että heidän ihanneasuntonsa olisi omakoti- tai erillistalo. Kuitenkin saman verran, 60%, suomalaisista asuu kerros-, rivi- tai paritalossa ja 90% heistä kertoo olevansa tyytyväisiä asumisensa muotoon. Voiko tämän perusteella sanoa, että tuo perinteinen ihanne elää? Tämä vaikuttaisi kuitenkin olevan enemmän unelma, jonka suomalainen kokee kaukaiseksi: 40% on sitä mieltä, että tuo unelma voisi toteutua vasta pitkän ajan kuluttua tai olevan ”lottovoiton varassa”.
Talotyyppiä enemmän pitäisikin puhua siitä, mitä ihmiset kokevat tärkeiksi ominaisuuksiksi asumisessa eli muokata markkinaa sellaiseksi, että asumisen uudetkin tarpeet voidaan tyydyttää. Itsensä näköinen koti koko perheelle, arjen helpottaminen ja asuinympäristön tarjoamat mahdollisuudet ovat suomalaiselle keskimäärin tärkeimmät ominaisuudet. YIT:n tekemän laajan tutkimuksen perusteella asumisessa löytyy 9 asumisen segmenttiä, jotka haastavat keskimääräisyydet. Merkittävät muuttujat ovat asumisen ympäristö (maaseutu, lähiö tai ydinkeskusta) ja halua panostaa kotiin ja asumiseen.
Toinen myytti on se, että uudet kerrostaloasunnot ovat teollista sarjatuotantoa. Tämän myytin murtamisessa on kaksi tärkeää tekijää: aluekehitys ja asuntoihin liittyvät ominaisuudet. Aluekehityksen avulla huomioidaan sekä kuluttajien että alueiden moninaisuus. Uuden alueen kehittäminen on systemaattista työtä, jossa yhä enemmän osallistetaan kuluttajia ja jossa panostetaan yhteistyöhön viranomaisten kanssa. Vain asiakasymmärrykseen ja pitkäjänteisyyteen perustuvan työn tuloksena luodaan houkuttelevia asuinympäristöjä.
Asiakasymmärrys on vahvasti taustalla myös asuntojen suunnittelussa. Hyvän asumisen laadun varmistavat korkeatasoiset materiaalit ja asukkaita palvelevat suunnittelu- ja tekniset ratkaisut. Ja kun keskimääräistä asukasta ei ole olemassa, niin asukas voi valita asuntonsa tyylin ja materiaalit valmiiksi suunnitelluista moderneista kokonaisuuksista. Niitä voi täydentää tai ne voi osittain korvata valmiiksi suunnitelluilla muutostöillä. Halutessaan asunnon ostaja voi myös toteuttaa yksilöllisiä muutoksia, jotka suunnitellaan kerrostalon kokonaisuudessa toimiviksi.
Voiko kerrostalo sopia loma-asumiseen? Tämän kolmannen myytin murtamisessa voidaan peilata YIT:n lähes kymmenen vuoden kokemusta vapaa-ajan asuntojen rakentajana. Vapaa-ajan arvon lisääntyessä myös tarpeet sen suhteen ovat muuttuneet. Kun ennen haluttiin vapaa-aikana paeta arkea luonnon keskelle, tänä päivänä halutaan viettää vapaa-aikaa aktiivisemmin harrastaen ja palveluista nauttien. Vapaa-ajan asunto kerrostalossa palveluineen on huolettomampi ratkaisu, joka mahdollistaa vapaa-ajan käyttämisen omien mieltymysten mukaan. Lisäksi vuokrauspalvelulla voi tuoda kevennystä taloudelliseen panostukseen.
Lisätietoja: Johtaja Pekka Helin, YIT Asumisen liiketoiminnan kehittäminen,
puh. 040 588 8135, pekka.helin@yit.fi
Avainsanat:
