Lasitettu parveke on kaupunkiasujien ykköstoive

YIT OYJ Lehdistötiedote 15.1.2020 klo 07:00

Kaksi kolmesta (65 %) suomalaisesta kaupunkiasukkaasta haluaisi asuntoonsa lasitetun parvekkeen, vaikka parveke nostaisi asunnon hintaa. Taloyhtiön yhteispihan ja edullisemman asunnon taas valitsisi omaa parveketta mieluummin 24 prosenttia kaupunkien asukkaista*.

Tulos käy ilmi YIT:n ja Prior Konsultoinnin toteuttamasta Kestävät kaupunkiympäristöt 2019 -barometrista**, johon vastasi yli tuhat kaupungissa asuvaa suomalaista syksyllä 2019. Toista kertaa toteutetun barometrin tavoitteena on selvittää, millaisia kaupunkiympäristöjä Suomessa halutaan kehittää. Kyselyssä kaupunkilaiset ottavat kantaa kodin, työ- ja kaupunkiympäristön, liikkumisen sekä kaupan eri vaihtoehtoihin.

Moni kaupunkilainen rivi- ja kerrostaloasukas toivoo asuntoonsa myös omaa saunaa, vaikka se vie asunnosta tilaa. Omaa saunaa toivoi vastaajista* peräti 49 % kaupunkilaisista. Vaihtoehdon ”Käytän mieluummin taloyhtiön yhteissaunaa ja käytän asuntoni tilat mieluummin johonkin muuhun” valitsi 38 % vastaajista. Vähiten suosittu oma sauna on yli 50-vuotiaiden keskuudessa.

”Lasitettujen ja etenkin kalustettujen parvekkeiden viihtyisyys tuo ripauksen luksusta arkeen. YIT:n valikoimassa ei juuri ole täysin parvekkeettomia kohteita. Kokemuksemme mukaan asuntokohtaisen saunan arvostuksessa on taasen isoja eroja kohteittain ja paikkakunnittain”, kertoo kehitysjohtaja Marko Oinas YIT:ltä.

Barometrin kotia koskevassa osuudessa kaupunkilaiset ottivat kantaa myös siihen, haluaisivatko he asua mieluummin uudessa, vanhassa ja peruskorjatussa vaiko vanhassa, alkuperäisessä kunnossa olevassa asunnossa. Vastaajista lähes puolet (47 %) valitsi uuden asunnon ja 37 prosenttia vanhan, peruskorjatun asunnon. Alkuperäiskuntoisen asunnon valitsi vain kolme prosenttia vastaajista. Vastaukset jakautuvat siten, että etenkin lapsiperheet ja alle 35-vuotiaat suosivat uutta asuntoa, kun taas vanha, peruskorjattu asunto on etenkin yli 64-vuotiaiden suosiossa.

Asunnoissa arvostetaan enemmän toimivuutta kuin tilan tuntua. Vaihtoehdon ”Asunnossani on mielestäni tärkeämpää, että asunto on toimiva ja neliöt ovat hyötykäytössä” valitsi vastaajista peräti 64 prosenttia, kun taas ”Asunnossani on mielestäni tärkeämpää, että asunnossa on paljon neliöitä ja tilan tuntua” -vaihtoehdon valitsi 25 prosenttia vastaajista. Tulos on lähes sama kuin vuonna 2018 (65 ja 24 prosenttia).

Myös asumista helpottavien palveluiden kiinnostavuus on säilynyt barometrin mukaan lähes ennallaan vuodesta 2018; palvelut kiinnostavat edelleen noin kolmannesta vastaajista (33 %), eniten lapsiperheitä, iäkkäitä ja taajama-alueilla asuvia. Samoin kolmannes vastaajista (33%) kertoi toivovansa, että heidän talossaan tai taloyhtiössään voisi harrastaa nykyistä enemmän kaupunkiviljelyä.

”Sujuva arki on yhä tärkeämpi asia kuluttajille ja palvelut nähdään vähitellen sen mahdollistajana. Jatkossa uskomme kestävän kehityksen mukaiseen elämiseen liittyvien asioiden tulevan tärkeämmäksi. Tätä voidaan edistää palveluiden kautta”, kertoo johtaja Pekka Helin YIT:ltä.

Yhteistilojen lisäämistä vastustaa jyrkästi peräti kaksi viidestä kaupunkiasukkaasta* (arvon 5 valinneet). Yhteensä ”En halua asumiskustannuksia lisääviä yhteistiloja” -vaihtoehdon (arvo 5 tai 4) valitsi peräti 65 % vastaajista. ”Haluan, että talossa, jossa asun, on nykyistä monipuolisempia yhteistiloja, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä” -vaihtoehdon (arvon 1 tai 2) valitsi vastaajista 22 prosenttia. Eniten kiinnostusta yhteistilat herättävät lapsiperheissä.

*(N=853, rivi- ja kerrostalossa asuvat)

**Kestävät kaupunkiympäristöt –barometri 2019
Kestävät kaupunkiympäristöt –barometri toteutettiin nyt toista kertaa. Kysely on suunnattu seuraavien kahdeksan kaupungin asukkaille: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio. Aineistonkeruu toteutettiin CINT Ab:n ylläpitämällä nettipaneelilla 16.-27.9.2019. Vastaajia oli 1 022. Otos edustaa tutkittujen kaupunkien 18–75-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja kaupunkien koon suhteen.

Lue lisää:
Selvä enemmistö suomalaisista kaupunkilaisista huolestuneita ilmastonmuutoksesta (tiedote barometrin tuloksista)
Kestävät kaupunkiympäristöt -barometri (infograafi YIT:n sivuilla)
Ennen suomalainen halusi saunan, nyt parvekkeen – näin asuminen on muuttunut Suomessa

Lisätietoja:
Pekka Helin, johtaja, Asiakkuudet ja asumisen palvelut, YIT Suomi Oy, puh. 040 588 8135, pekka.helin@yit.fi
Marko Oinas, johtaja, Strategia ja Liiketoiminnan kehitys, Asuminen Suomi ja CEE -segmentti, YIT Suomi Oy, puh. 040 506 7430, marko.oinas@yit.fi
Johanna Savolainen, viestintäpäällikkö, YIT Oyj, puh. 044 305 4594, johanna.savolainen@yit.fi

 

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2018 oikaistu pro forma -liikevaihtomme oli noin 3,2 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä www.yitgroup.com/fi

Avainsanat:

Yrityksestä

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö ja kaupunkikehittäjä. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 8 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 10 maassa: Suomessa, Venäjällä, Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Vuoden 2019 liikevaihtomme oli noin 3,4 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi

Tilaa

Multimedia

Multimedia