Mahdollisimman paljon kiertoon
Suomalaisissa kodeissa kerätään tunnollisesti tyhjät pullot sekä luetut lehdet talteen ja kierrätykseen. Myös rakennustyömailla jätteet lajitellaan säntillisesti, sillä sekajäte tulee kalliiksi.
”Panttipullojärjestelmän ansiosta pullot kiertävät meillä lähes 100-prosenttisesti. Samaan päästään paperinkeräyksessä, mutta sillä onkin pitkät paperiteollisuudesta lähteneet perinteet”, kertoo ylitarkastaja Sirje Stén ympäristöministeriöstä.
Tulokset kestävät vertailun mihin tahansa maailmankolkkaan, mutta jätehuollon ja kierrätyksen tavoitteet ulottuvat paljon laajemmalle.
”Kotitalouksien lajittelua ei juuri vahdita, vaan se perustuu ihmisten vapaaehtoisuuteen, haluun erotella jätteet”, Stén kertoo.
Kunnat helpottavat vaarallisen jätteen kiertoa. Keräyspisteiden lisäksi jäteautot kiertävät suomalaisia lähiöitä kerran tai kaksi vuodessa ja ottavat vastaan esimerkiksi akkuja ja tyhjiä maalipurkkeja.
Sekajäte käy kalliiksi
Miten yritykset sitten hoitavat jätehuollon? Miten esimerkiksi rakennuksilla toimitaan?
Projektipäällikkö Jari Hovilehto YIT:ltä kertoo, että jätteiden lajittelu on arkea myös rakennustyömailla. Tähän velvoittavat jo nykyiset määräykset, mutta lisäksi huolellinen lajittelu säästää rahaa.
”Rakennustyömailla on lavat eri jätteitä varten. Lajittelemme työn aikana seka- ja energiajätteen sekä puu-, maa- ja kiviaineksen, ja metallin sekä vaarallisen jätteen”, Hovilehto kertoo.
Mitä enemmän rakennuksella syntyy sekajätettä, sitä kalliimmaksi sen vieminen kaatopaikalle tulee.
Rakentajat ottavat kierrätyksen huomioon myös kiinteistöjen suunnittelussa. Taloyhtiöissä on oltava lajittelupiste ja jokaisen huoneiston keittiössä kaappi, jossa on erilliset jäteastiat kierrätettävälle jätteelle. Melko yleisesti kaappi sijoitetaan pesualtaan alle ja siinä on neljä lokerikkoa eri jätelajeja varten.
”Taloyhtiön yhteinen jätepiste voi olla erillisessä jätehuoneessa, jätekatoksessa tai sijaita muuten ihmisten kulkureitin tuntumassa, esimerkiksi lähellä parkkipaikkoja.”
Myös Hovilehto korostaa kierrätyksen tekemistä mahdollisimman helpoksi, ihmisten arkeen helposti sujahtavaksi.
Kolmannes jätteistä kiertää
Euroopan unionin lainsäädännössä jäteasioiden hoitamisessa pyritään siihen, että jätettä syntyisi yhä vähemmän. Jo tavaroita tuotettaessa tulee toisin sanoen ottaa huomioon materiaalin käytön tehokkuus.
”Tässä emme ole onnistuneet niin hyvin kuin on ollut tarkoitus. Jätemäärät ovat olleet nousussa”, Stén huomauttaa.
Suomessa jätteistä kolmannes menee kaatopaikalle, kolmannes energiaksi ja kolmannes kierrätykseen.
Tavoitteena on saavuttaa 50 prosentin kierrätysaste vuoteen 2016 mennessä.
”Tavoitteisiin nähden kierrätys ei ole lisääntynyt riittävästi. Suomessa on viime aikoina keskitytty jätevoimaloiden rakentamiseen. Jätteen energiahyödyntäminen on toki sekin hyvä, mutta samalla hukataan kierrätykseen sopivia materiaaleja”, Stén selvittää.
Kierrätystä jarruttaa myös se fakta, että Suomi on harvaan asuttu maa. Logistiikka on hankalampi järjestää kuin vaikkapa Keski-Euroopassa, jossa väestöntiheys on suurempi ja lyhyemmillä kuljetusmatkoilla saadaan enemmän materiaalia kierrätykseen.
”Ihmisten kierrätysaktiivisuutta voisi toki edelleen lisätä, mutta tiukkoihin tavoitteisiin pääsy on kiinni siitä, että rakenteet toimivat, että kierrättäminen on tehty helpoksi.”
Lainsäädäntö on otettu avuksi. Jos vaikkapa pesukone hajoaa, sen myyjä on velvollinen ottamaan rikkinäisen koneen vastaan ja hoitamaan sen kierrätettäväksi. Tästä koituvat kustannukset pesukoneen ostaja on maksanut jo konetta ostaessaan.
Aiheuttaja maksaa kulut
Kattava jätehuolto ei ole ilmaista. Kuka siis maksaa kulut?
”Totta kai jätehuolto maksaa, mutta toimiva jätehuolto on sivistyneen yhteiskunnan merkki.
Suomessa noudatetaan periaatetta ”aiheuttaja maksaa”. Jätehuolto on osa ympäristönsuojelua ja osaltaan auttamassa siinä, ettemme turhaan kuluta tai pilaa luontoamme.”
Stén kertoo, että taustalla on myös ajatus siitä, että jos on varaa ostaa uusia tuotteita, on myös rahaa maksaa niiden jätehuollosta.
Kunnat järjestävät asukkaidensa jätehuollon ja laskuttavat heitä jätemaksuilla. Sen suuruus perustuu tuotettavan jätteen määrään. Esimerkiksi Helsingissä kunta laskuttaa jätteiden noudosta yhdeltä kerralta noin 6–10 euroa. Melko yleisesti jäteastia tyhjennetään viikon tai kahden välein.
Yritykset vastaavat jätehuollostaan itsenäisesti ja voivat kilpailuttaa sen alan yritysten kesken.
Jätehuollon kustannuksia katetaan myös tuottajavastuulla, siis sisällyttämällä jätehuoltomaksut tuotteen hintaan.
Imemällä vai maahan upottamalla?
YIT:n rakentamissa taloyhtiöissä käytetään yleisesti jätehuoneessa tai -katoksessa sijaitsevia jäteastioita.
Joillakin uusilla isoilla asuntoalueilla on viime aikoina ryhdytty käyttämään alueellista jätteiden imujärjestelmää. Siinä asuinalueen jätteet imetään alipaineen avulla maanalaista putkea pitkin jäteterminaalin kontteihin, joista ne viedään kuorma-autolla eteenpäin.
Taloyhtiöön tarvitaan vain yksi putki, sillä imujärjestelmä ottaa kerralla vain yhtä jätteen lajia, eivätkä jätteet pääse sekoittumaan keskenään.
Syväkeräysjärjestelmässä puolestaan jätesäiliöt upotetaan suurimmaksi osaksi maan alle. Säiliöt tyhjennetään yläkautta nostamalla säiliössä oleva vahva säkki ylös. Säkki puolestaan tyhjennetään pohjan kautta.
Hajut pysyvät kurissa, kun viileä maa hidastaa bakteerien toimintaa.
Jätehuollon periaatteet
- Tärkeintä on välttää jätteen syntymistä.
- Jos jätettä syntyy, se pitää valmistella uudelleenkäyttöön.
- Jos uudelleenkäyttö ei ole mahdollista, jäte on ensisijaisesti kierrätettävä materiaalina ja toissijaisesti hyödynnettävä energiana.
- Kaatopaikoille jäte viedään ainoastaan silloin, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista.
Lähde: Ympäristöministeriö
5 vinkkiä kotien kierrätykseen
- Mieti jo ostaessasi, tuleeko tuotteen mukana jätettä. Osta ruokaa vain sen verran, että se tulee syötyä. Vältä ylipakattujen tuotteiden ostamista.
- Tee kierrätyksestä mahdollisimman helppoa. Ota koko perhe mukaan ja kerro lapsillekin, ettei luonnonvaroja kannata tuhlata.
- Merkitse jäteastiat selkeästi: pahville, lehdille, ruoantähteille, pulloille ja lasille omat astiansa.
- Jos kuntasi ei ole järjestänyt jätteiden lajittelupisteitä, vaadi niitä.
- Älä heitä kunnossa olevia mutta tarpeettomia tavaroita tai vaikkapa vaatteita roskiin. Järjestä yhdessä naapuruston kanssa tavaroiden ja vaatteiden vaihtopäivät tai yhteinen kirpputori.
Avainsanat:
