“Suomalaisilla on kyky muuttaa vauraus hyvinvoinniksi” – tutkija Seona Candy haluaisi löytää salaisuuden Suomen menestykseen

YIT OYJ Uutinen 22.10.2019 klo 07:00 

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Seona Candy esiintyy 12.11.2019 järjestettävässä Kestävät kaupunkiympäristöt -tapahtumassa. Kysyimme Candylta, mistä hän aikoo puhua ja mitä hän itse odottaa eniten tapahtumalta.

Osallistut marraskuussa Kestävät kaupunkiympäristöt -seminaariin. Tervetuloa!
Seminaarin teema on tänä vuonna ”Mistä on kestävät kaupungit tehty?” Miten vastaisit itse kysymykseen?

Kestävien kaupunkien kehittäminen on monimutkainen ongelma, jota olemme joutuneet pohtimaan vasta lyhyen aikaa. Kaupungit asettuvat kahden megatrendin, ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen, leikkauspisteeseen. Tästä syntyy huomattavia sosiaalisia, ekologisia ja teknologisia haasteita, jotka ulottuvat kauas kaupungin rajojen ulkopuolelle. Kaupunkien kestävyyden lisääminen edellyttää, että lähestymme näitä haasteita suhteessa toisiinsa.

Ratkaisuja etsiessämme tarvitsemmekin poikkitieteellistä lähestymistapaa: monipuolista informaatiota, jossa yhdistyvät hallitusten, tutkijoiden, liike-elämän ja kansalaisyhteiskunnan tietämys. Lisäksi on tärkeää, että olemme valmiita menemään epämukavuusalueellemme. Lainatakseni Greta Thunbergiä, meidän tulee omaksua ”katedraaliajattelu”, jossa luomme perustan kestävämmälle tulevaisuudelle tietämättä, miten katto maalataan. Tai toisin sanoen, meidän on kokeiltava erilaisia ratkaisuja nähdäksemme mikä toimii.

Maailma tosiaan kaupungistuu kiihtyvällä vauhdilla. Mitkä ovat mielestäsi kaupunkiasumisen tai kaupungistumisen hyödyt – entä haasteet?

Kaupungistumisen hyödyt liittyvät siihen, että suuri joukko ihmisiä elää lähellä toisiaan. Tämä mahdollistaa taiteen ja kulttuurin kehittämisen sekä myös innovaatiot. Kaupungissa asuminen ja erilaisten ihmisten kohtaaminen myös vähentävät ennakkoluuloista kumpuavaa pelkoa.

Toisaalta suurimmat haasteet kumpuavat nekin tiiviistä kaupunkiasumisesta. Kaupunkilaiset ovat tottuneet siihen, että monimutkaiset mutta epävarmat palvelujärjestelmät takaavat heille urbaanin elämäntavan. Kaupunkeja ei kuitenkaan ole tehty tarpeeksi vastustuskykyisiksi ja joustaviksi, joten ilmastossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat niihin erittäin voimakkaasti.

Mistä puhut seminaarissa?

Puheenvuorossani käsittelen kaupunkien ruokajärjestelmiä kestävyyden ja joustavuuden näkökulmasta sekä kaupungin ruokajakelun sosioekologiaa. Pohdin, mitkä ovat tämän järjestelmän ympäristölliset ja inhimilliset vaikutukset.

Kerron myös haasteista, joita kaupungit ruokahuollossaan kohtaavat, ja esitän näkemykseni siitä, miten meidän mielestäni kannattaisi lähestyä näitä haasteita. Esimerkiksi ruoan käsittäminen pelkästään taloudellisena kulutustavarana on liian ahdas ajattelutapa. Ruoka on ihmisoikeus, ja kun alamme nähdä sen sellaisena, se lakkaa muokkaamasta maailmaa kestämättömällä tavalla.

Mikä on esityksesi ydinväittämä tai johtopäätös?

Ydinajatukseni on se, että kaupungit ovat yhä alttiimpia ruokajärjestelmien toimitushäiriöille ja siksi tarvitsemme monimuotoisuutta nykyisiin järjestelmiimme. Näin saamme lisää joustavuutta ja pystymme toimimaan kestävämmin. Lisäksi meidän on pidettävä mielessä, että kaupungit ovat merkittäviä taloudellisen voiman ja kulttuurisen vaikutusvallan keskuksia. Tämä tekee niistä olennaisia myös koko yhteiskunnan muutoksessa.

Miten edellä esitetty toteutuu Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla?

Suomi ja Helsinki ovat erittäin riippuvaisia tuontiruoasta ja siksi erittäin alttiita ilmastonmuutoksen aiheuttamille elintarvikehuollon häiriöille. Toimitusketjun häiriöiden lisäksi Suomeen vaikuttavat muiden maiden elintarviketuotannon häiriöt, joiden syynä voivat olla esimerkiksi äärimmäiset sääolosuhteet tai poliittiset levottomuudet. Mielestäni on tarpeen monipuolistaa ruokahuoltojärjestelmiä, jotta voimme parantaa häiriönsietokykyämme. On myös tärkeää arvioida uudelleen, mitkä elintarvikejärjestelmän tavoitteet ovat.

Helsingin kaltaisissa kaupungeissa on yhä tärkeämpää kasvattaa paikallista ruokaa, mutta kaikki riippuu tietenkin kysynnästä. Jos ihmiset eivät ole kiinnostuneita ostamaan paikallista ruokaa, kukaan ei sitä myöskään tuo tarjolle.

Mikä on esityksesi viesti, jonka haluaisit kävijöiden muistavan?

Se, että ihmiset ymmärtävät paikkansa laajemmassa järjestelmässä ja oman kykynsä muuttaa järjestelmää.

Kenen muun esitystä seminaarissa odotat innolla – ja miksi?

Minua kiinnostaa kuulla Oras Tynkkysen puheenvuoro päätöksenteosta, sillä työskentelen päätöksentekijöiden kanssa ja toivon, että puheenvuoro auttaa minua ymmärtämään paremmin päätöksenteon prosessia.

Odotan innolla myös Minna Huotilaisen puheenvuoroa neurotieteistä ja aivoista. Ymmärtämällä aivojamme paremmin voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin tehokkaammin.

Mista haluaisit keskustella seminaarin vieraiden ja muiden puhujien kanssa päivän aikana?

Olen erittäin kiinnostunut keskustelemaan kaupunkisuunnittelijoiden kanssa. Haluan ymmärtää paremmin maankäytön suunnittelua Suomen kaupungeissa. Haluan myös tavata osallistujia etenkin niistä pk-yrityksistä, joiden toiminta liittyy kestävyyteen, ruokaan ja kaupunkeihin. Mielestäni tutkijoiden ja pk-yritysten yhteistyömahdollisuuksia ei ole vielä kartoitettu tarpeeksi.

Mitä haluaisit tai aiot tutkia tulevaisuudessa ja mikä on se kysymys, johon erityisesti haluaisit löytää vastauksen?  

Haluaisin tutkia, miten muutamme järjestelmämme tavoitteita. Luulen, että jos pystymme vaikuttamaan tavoitteisiin, koko järjestelmän muuttaminen helpottuu. Tällä hetkellä tavoitteemme on taloudellinen kasvu. Viime aikoina on kuitenkin tullut hyvin selväksi, että sillä on rajansa.

Mielestäni Suomi on kiehtova esimerkki vaihtoehtoisesta tavoitteesta. Muistan erään

The Guardianin artikkelin, jossa todettiin, että suomalaiset ovat erinomaisia muuttamaan varallisuuden hyvinvoinniksi. Haluaisin tietää, kuinka voisimme muuttaa järjestelmän tavoitteita niin, että tämä sama pystyttäisiin tekemään laajemmassa mittakaavassa.

Info: Seona Candy

Nimike: Tutkijatohtori, ympäristötiede

Työnantaja: Kaupunkitutkimusinstituutti (Urbaria), Helsingin yliopisto

Päätutkimuskohde: Sustainable Food and Urban Systems and Land Use in Cities

Kotikaupunki: Helsinki (kotoisin Melbournesta)

YIT:n Kestävät kaupunkiympäristöt -seminaari järjestetään tänä vuonna 12.11.2019 jo seitsemättä kertaa. Tämän vuoden teema on ”Mistä on kestävät kaupungit tehty?”
Seminaarissa julkaistaan myös Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrin tulokset.
Tänä vuonna toista kertaa toteutettavan barometrin tavoite on selvittää, millaisia kaupunkiympäristöjä Suomessa arvostetaan ja halutaan kehittää.
Kaupunkien kehittäminen on YIT:n strategian ja liiketoiminnan ytimessä. 

Lisätietoja:
Johanna Savolainen, viestintäpäällikkö, YIT Oyj, puh. 044 305 4594, johanna.savolainen@yit.fi

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2018 oikaistu pro forma -liikevaihtomme oli noin 3,2 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä www.yitgroup.com/fi

Avainsanat: