Uudenlainen ajattelumalli loi ympäristöpositiivisen asuinalueen
YIT on kehittänyt uuden Ympäristöpositiivisen asuinalueen konseptin.
Tällainen asuinalue sekä minimoi ympäristökuormituksensa että tuo hyvinvointia ympärilleen.
"Lähtökohtana konseptille oli niin sanottu plusenergia-käsite, eli että alue tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa", kertoo YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen.
"Mallissa mennään kuitenkin pidemmälle, eli huomioidaan energian lisäksi myös sellaisia asioita kuin elämisen laatu, arjen sujuvuus, veden käyttö ja jätehuolto."
Ympäristöpositiivisen asuinalueen konsepti on luotu YIT:n projektissa, jossa on ollut mukana laaja joukko eri alojen asiantuntijoita arkkitehdeistä uusiutuvien energiaratkaisujen suunnittelijoihin. Asiantuntijat koottiin cleantech-osaamisverkosto Solvedin kautta, ja työ toteutettiin digitaalista Solved.fi-yhteiskehitysalustaa hyödyntäen.
"Tarkastelimme koko asuinalueen ekosysteemiä. Tuloksena oli paljon kiintoisia ideoita esimerkiksi uusista jakamistalouden sovelluksista", kertoo projektin johtaja Santtu Hulkkonen Solvedista.
Ympäristöpositiivisen asuinalueen konsepti ei ole kokoelma määritelmiä, vaan lähestymistapa. Mistään tieteisutopiasta ei ole kyse.
"Lähtökohta oli, että ympäristöpositiivinen asuinalue on mahdollista toteuttaa nykyisellä tekniikalla", Juha Kostiainen jatkaa.
Laajempi näkökulma
Uutta ympäristöpositiivisen asuinalueen konseptissa on se, että yksittäisten kiinteistöjen sijasta ratkaisuja suunnitellaan laajemmassa mittakaavassa.
"Tällä hetkellä Suomessa ollaan jo pitkällä rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa. Nyt on aika optimoida näitä seikkoja aluetasolla," sanoo Kostiainen.
"Eri tekniset ratkaisut yksityiskohtineen ovat oikeastaan sivuseikka tässä konseptissa," jatkaa yksikönjohtaja Tero Karislahti YIT:ltä.
"Käytännössä jo nykyisillä säännöksillä on viimeisen 5–6 vuoden aikana onnistuttu lähes puolittamaan uuden kerrostaloasunnon energiankulutus. Jatkossa pitäisikin pohtia enemmän, mitä kaikkea voitaisiin hoitaa keskitetysti niin, että lopputulos palvelisi entistä paremmin sekä ympäristöä että koko alueen asukkaita?"
Fiksuja energiajärjestelmiä
Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantuessa alueelliset lämpöverkot voivat tulevaisuudessa nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.
"Jos kiinteistöjen energiankulutus pienenee, ei keskitettyä lämpöverkkoa välttämättä ole järkevää laajentaa joka paikkaan", YIT:n Juha Kostiainen sanoo.
Ympäristöpositiivisella asuinalueella aurinkovoima ja ilmalämpöpumput täydentävät kaukolämpöä ja sähköverkkoa. Uudet hallintatyökalut optimoivat energian käytön, ja syöttötariffien yleistyessä kiinteistöt tai asunto-osakeyhtiöt voivat syöttää osan tuottamastaan sähköstä takaisin verkkoon.
"Aurinkopaneeleita käyttöön otettaessa olisi kohtuutonta odottaa yksittäiseltä taloyhtiöltä tähän tarvittavaa osaamista. Toimiva ratkaisu voisi olla esimerkiksi se, että alueellinen energialaitos asentaisi ja omistaisi paneelit. Tämä toki edellyttäisi uusia yhteistyömuotoja eri toimijoiden välille", Kostiainen jatkaa.
Ympäristöpositiivisessa asuinalueessa energiatehokkuus otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa, rakentamisessa ja toiminnoissa. Myös uudet digitaaliset palvelut voivat osaltaan vähentää energian kulutusta.
"Esimerkiksi sähkön-, lämmön- ja vedenkäytön seuranta voidaan toteuttaa automaattisesti ja reaaliaikaisesti niin, että se on houkuttelevaa ja ohjaa asukkaiden käyttäytymistottumuksia automaattisesti vihreämpään suuntaan", kertoo Solvedin Santtu Hulkkonen.
"Digitaaliset ratkaisut auttavat optimoimaan energian käyttöä asukkaan puolesta tuotannon, hinnan ja tarpeen mukaan."
Resurssitehokkuus keskiössä
Ympäristöpositiivisuuden konseptiin kuuluu se, että rakennuskohteeseen valitaan aina paras rakennusmateriaali, lähtökohtana ympäristövaikutusten arviointi. Valinta ei kuitenkaan ole joko tai -kysymys esimerkiksi betonin ja puun välillä.
"Mikään materiaali ei ole yksioikoisesti parempi kuin toinen. Lopputulos riippuu muun muassa käyttökohteesta ja materiaalin hyödyntämismahdollisuuksista käytön jälkeen", toteaa Suomen ympäristökeskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä, joka on ollut mukana projektin työryhmässä.
"Esimerkiksi betonin oikeanlaisella kierrätyksellä, murskauksella ja pitkäaikaisella varastoinnilla voidaan neutralisoida sen valmistusvaiheessa syntyneitä hiilidioksidipäästöjä. Olennaista on pohtia materiaalivalintoja kohteen koko elinkaaren ajalta. Tämä sisältää myös huollettavuuteen liittyvät näkökohdat."
Tehokkaaseen resurssien käyttöön kuuluvat myös jäte- ja vesihuolto. Automaattiset maanalaiset järjestelmät voivat vähentää jätehuollon hiilidioksidipäästöjä kolmanneksella. Tehokkaat ja käyttäjäystävälliset vesikalusteet voivat pienentää asuntojen vedenkulutusta puolella. Kierrätetty vesi joissakin toiminnoissa (esimerkiksi wc, autojen pesu, kastelu) sekä sadeveden talteenotto niin sanotun zero runoff -periaatteen mukaisesti vähentävät vedenkulutusta entisestään.
Jakamalla enemmän
Ympäristöpositiivisuus ei ole vain tekniikkaa vaan myös elämäntavan muutos.
"Tärkeää on se, miten kansalaisina ja asukkaina käytämme asuinalueitamme. Pidämmekö ikkunat auki ja lattialämmityksen päällä, lajittelemmeko roskat? Asumisen energiatehokkuutta ajatellaan vielä turhan paljon tekniikan näkökulmasta", Juha Kostiainen sanoo.
"Tekniikka ei korvaa vastuullisia valintoja, mutta voi tehdä niistä helpompia ja vaivattomampia."
Uudet jakamistalouden sovellukset voivat tarjota enemmän kaikille. Tehokkaalla joukkoliikenteellä, yksityisliikenteen älykkäällä optimoinnilla sekä autojen, pyörien ja kyytien jakamiseen tarkoitetuilla palveluilla voidaan pienentää merkittävästi asuinalueen ympäristökuormitusta sekä parantaa asumisen koettua laatua.
"Ei jokaisella välttämättä tarvitse olla omaa autoa. Luovasti ajatellen asuinalueillakin voitaisiin hyödyntää enemmän yhteisiä tiloja. Esimerkiksi jokaisessa asunnossa ei tarvitsisi olla vierashuonetta, vaan taloyhtiössä voisi olla yksiö tähän tarkoitukseen," sanoo Solvedin Santtu Hulkkonen.
Positiivinen yhtälö
Euroopassa ympäristölähtöistä kaupunkisuunnittelua on paikoitellen hyödynnetty laajastikin. Esimerkiksi Freiburgin kaupunki tunnetaan pitkälle viedyistä joukkoliikenteen ja passiivirakentamisen ratkaisuistaan. Täysimittaista ympäristöpositiivista asuinaluetta ei kuitenkaan ole vielä nähty.
"Yksittäinen talo on liian pieni yksikkö näiden ideoiden toteuttamiseen", sanoo YIT:n Juha Kostiainen.
"Kokonaisuus pitäisi suunnitella jo kaavoitusvaiheessa, mikä vaatisi kaupungeilta kiinteää roolia alusta alkaen. Olisi hienoa löytää tarpeeksi iso alue, jossa näitä ideoita voisi kehittää."
"Ympäristöpositiivisen asuinalueen kehitysprojekti on jo sinänsä ollut kiitettävä avaus omalla alueellaan," sanoo Suomen ympäristökeskuksen Jyri Seppälä.
"Tällaisia hankkeita, joissa ennakkoluulottomasti etsitään uusia tekemisen tapoja ja innovaatioita erilaisten toimijoiden kesken soisi näkevän enemmänkin suomalaisessa yhteiskunnassa."
Lisätietoja:
Juha Kostiainen, Senior Vice President, Urban Development, YIT Oyj, puh. 0400 721 475
Avainsanat:
