YIT:n osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2003:

YIT:n osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2003: Liikevaihto kasvoi vakaasti ja tilauskanta vahvistui edelleen merkittävästi

· YIT- konsernin liikevaihto tammi-maaliskuulta kasvoi edellisestä vuodesta 12 prosenttia ja oli 431,5 miljoonaa euroa (1- 3/2002: 386,4 Me). Kansainvälisen liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 20 prosenttia (23 %). Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta nousi 23 prosentista 25 prosenttiin.

· Katsauskauden liikevoitto oli 6,9 miljoonaa euroa (14,8 Me). Liikevoittoprosentti oli 1,6 (3,8 %). Liikevoittoa pienensi 5,7 miljoonan euron summa, jonka YIT kirjasi tappiokseen Helsingin käräjäoikeuden helmikuussa antaman päätöksen perusteella.
Käräjäoikeus hylkäsi YIT:n nostaman kanteen SOK:n entisen pääkonttorikiinteistön vuonna 1999 valmistuneen saneerauksen muutos- ja lisätöistä sekä urakka-ajan pidennyksestä aiheutuneista kustannuksista. Sen sijaan käräjäoikeus määräsi YIT:n maksamaan SOK:lle viivästyssakkoja ja muita korvauksia korkoineen sekä oikeudenkäyntikuluja yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. YIT on valittanut päätöksestä. Liikevoittoa pienensi myös YIT Primatel Oy:n budjetin mukainen 1,7 miljoonan euron liiketappio ensimmäiseltä vuosineljännekseltä. Vuoden 2002 ensimmäisellä neljänneksellä YIT Primatel ei kuulunut konserniin. YIT Primatelin liikevaihdossa ja tuloksessa on voimakas kausivaihtelu ja sen koko vuoden tuloksen odotetaan olevan selvästi positiivinen.

· Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 3,3 miljoonaa euroa (12,2 Me). Tulos verojen jälkeen oli 1,6 miljoonaa euroa (- 3,1 Me). Vertailukauden tulosta pienensi konserniverokeskuksen maaliskuussa 2002 määräämä 10,9 miljoonan euron jälkivero. YIT valitti veropäätöksestä ja konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi YIT:n oikaisuvaatimuksen joulukuussa. Koska asian käsittely jatkuu hallinto-oikeudessa, YIT ei ole huomioinut verohallinnon tammikuussa 2003 maksamaa jälkiveron palautusta vuoden 2002 eikä katsauskauden tuloksessa.

· Osakekohtainen tulos oli 0,06 euroa (-0,11 e). Ilman em.
jälkiveroa laskettu vertailukauden osakekohtainen tulos oli 0,27 euroa. Osakekohtainen oma pääoma nousi 11,70 euroon (10,96 e).

· Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 17,0 prosenttia (20,4 %).
Omavaraisuusaste oli 34,7 prosenttia (38,5 %).

· Tulouttamaton tilauskanta ylitti ensimmäisen kerran miljardin euron rajan. Kauden lopussa tilauskanta oli kolmanneksen suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousi 1 008,3 miljoonaan euroon (763,5 Me). Kansainvälisen toiminnan tilauskanta kasvoi 51 prosenttia ja nousi 257,9 miljoonaan euroon (170,8 Me). Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.

Markkinatilanne jatkuu vakaana

YIT:n liikevaihdon kehitystä tukee vilkkaana jatkuva asuntojen sekä julkisten ja kaupallisten palvelujen toimitilakysyntä Suomen kasvukeskuksissa. Suomessa asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kasvu kompensoi toimisto- ja teollisuusrakentamisen vähentymisen rakennus- ja kiinteistötekniikkamarkkinoilla (lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiourakointi ja kunnossapito).
Rakennusteollisuus RT ry:n maaliskuisen suhdannekatsauksen mukaan Suomen rakennusmarkkinat pysyvät tänä ja ensi vuonna vakaina.
Kone- ja laiteinvestoinnit Suomessa vähenevät vuonna 2003 noin kolme prosenttia, mutta kääntyvät Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLAn arvion mukaan vuonna 2004 kolmen prosentin kasvuun. Teollisuuden, kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnossapito- markkinat laajentuvat ulkoistamiskehityksen edetessä. Tieto- liikenneverkkojen rakentamisen ja kunnossapidon kokonaismarkkinat eivät kasva vielä tämän eivätkä ensi vuoden aikana, mutta operaattorien kenttätoimintojen ulkoistusten odotetaan kasvavan.

Sveriges Byggindustrier ennusti helmikuun lopulla Ruotsin rakennusinvestointien vähenevän sekä tänä että ensi vuonna kolme prosenttia. Rakennusten korjaustoiminnan kasvu kuitenkin kompensoi uudisrakentamisen vähentymisen vaikutusta kiinteistötekniikkamarkkinoihin. Konjunkturinstitutet puolestaan arvioi Ruotsin kiinteiden investointien vähenevän tänä vuonna 0,3 prosenttia ja kasvavan ensi vuonna 4,6 prosenttia. YIT Installaatioiden Skandinavian liiketoiminnan näkymät perustuvat pääosin Ruotsin talonrakennusinvestointien ja talojen kunnossapidon sekä teollisuuden investointien kehitykseen.

Baltian maissa ja Venäjällä investointien kasvu on nopeampaa kuin Pohjoismaissa. Erityisesti vapaarahoitteisten asuntojen kysyntä on vahvistunut Pietarissa, Tallinnassa ja Vilnassa.
Näkymät vuodelle 2003 hyvät

Vahvan tilauskannan ansiosta YIT:n liikevaihto ja tulos kehittyvät vakaasti vuonna 2003.

Julkistus 6.5. ja seuraavat osavuosikatsaukset

Tiistaina 6.5. järjestetään sijoitusanalyytikoille tarkoitettu tilaisuus klo 13.00 YIT:n pääkonttorissa osoitteessa Panuntie 11, Helsinki.

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta julkistetaan 1.8.2003 ja tammi- syyskuulta 30.10.2003. Osavuosikatsauksia ei paineta, vaan ne julkaistaan pörssitiedotteena ja yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.yit.fi. Kopion osavuosikatsauksesta voi tilata osoitteesta YIT- Yhtymä Oyj, Konserniviestintä, PL 36, 00621 Helsinki, puhelin 020 433 2467 tai faksi 020 433 3746.

YIT-YHTYMÄ OYJ



Reino Hanhinen konsernijohtaja Lisätietoja antavat: konsernijohtaja Reino Hanhinen, puh. 020 433 2454, reino.hanhinen@yit.fi varatoimitusjohtaja Esko Mäkelä, puh. 020 433 2258, esko.makela@yit.fi viestintäjohtaja Veikko Myllyperkiö, puh. 020 433 2297, veikko.myllyperkio@yit.fi sijoittajasuhdepäällikkö Petra Thorén, puh. 020 433 2635, petra.thoren@yit.fi

LIITTEET Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2003 Konsernin tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma, tunnusluvut ja vastuusitoumukset sekä liikevaihto, liikevoitto ja tilauskanta liiketoimintaryhmittäin ja konsernin kehitys vuosineljänneksittäin

Jakelu: Helsingin Pörssi, keskeiset tiedotusvälineet, www.yit.fi



YIT-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2003

Liikevaihto kasvoi vakaasti

YIT-konsernin liikevaihto tammi-maaliskuulta nousi 431,5 miljoonaan euroon (1-3/2002: 386,4 Me). Kasvua edellisestä vuodesta oli 12 prosenttia. Liikevaihdosta 65 prosenttia (63 %) tuli rakentamiseen liittyviä palveluja tarjoavan YIT Rakennus - alakonsernin liiketoiminnasta. 30 prosenttia (37 %) liikevaihdosta tuli teollisuuden investointi- ja kunnossapitopalveluja sekä kiinteistötekniikkaan liittyviä palveluja tarjoavan YIT Installaatiot -alakonsernin liiketoiminnasta.
Tietoliikenneverkkoja rakentavan ja ylläpitävän YIT Primatelin osuus liikevaihdosta oli 5 prosenttia. YIT Primatel on ollut osa YIT-konsernia 1.6.2002 lähtien.

Liikevaihto alakonserneittain (milj. euroa)

1-3/2003 1-3/2002 Muutos YIT Rakennus -alakonserni 280,6 249,4 13 % YIT Installaatiot 129,2 144,9 -11 % –alakonserni YIT Primatel -alakonserni 25,5 Muut erät -3,8 -7,9 -52 % YIT-konserni yhteensä 431,5 386,4 12 %

YIT:n palveluketju kattaa investointien koko elinkaaren.
Elinkaaristrategialla pyritään parempaan palvelukykyyn, liiketoiminnan kasvuun sekä tasaisempaan tuottovirtaan. Kasvava osuus konsernin liikevaihdosta tulee teollisuuden, kiinteistöjen, tietoliikenneverkkojen ja perinteisen infrastruktuurin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta. Katsauskaudella tämän liiketoiminnan osuus nousi 108,4 miljoonaan euroon (87,1 Me), mikä oli 25 prosenttia (23 %) koko liikevaihdosta.

Kansainvälisen liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 84,5 miljoonaa euroa (89,1 Me) eli 20 prosenttia (23 %). YIT:n kansainvälisen laajentumisen strategiana on YIT Rakennuksen ja YIT Primatelin markkina-aseman vahvistaminen Baltian maissa ja Venäjällä sekä YIT Installaatioiden markkina-aseman vahvistaminen Pohjoismaissa.

Korvaukset SOK:n entisen pääkonttorikiinteistön saneerauksesta pienensivät liikevoittoa

Katsauskauden liikevoitto oli 6,9 miljoonaa euroa (14,8 Me).
Liikevoittoprosentti oli 1,6 (3,8 %). Liikevoittoa pienensi 5,7 miljoonan euron summa, jonka YIT kirjasi tappiokseen Helsingin käräjäoikeuden helmikuussa antaman päätöksen perusteella.
Käräjäoikeus hylkäsi YIT:n nostaman kanteen SOK:n entisen pääkonttorikiinteistön vuonna 1999 valmistuneen saneerauksen muutos- ja lisätöistä sekä urakka-ajan pidennyksestä aiheutuneista kustannuksista. Sen sijaan käräjäoikeus määräsi YIT:n maksamaan SOK:lle viivästyssakkoja ja muita korvauksia korkoineen sekä oikeudenkäyntikuluja yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. YIT on valittanut päätöksestä.

Liikevoittoa pienensi myös YIT Primatel Oy:n budjetin mukainen 1,7 miljoonan euron liiketappio ensimmäiseltä vuosineljännekseltä.
Vuoden 2002 ensimmäisellä neljänneksellä YIT Primatel ei kuulunut konserniin. YIT Primatelin liikevaihdossa ja tuloksessa on voimakas kausivaihtelu ja sen koko vuoden tuloksen odotetaan olevan selvästi positiivinen.

Liikevoitto alakonserneittain (milj. euroa) 1-3/2003 1-3/2002 Muutos YIT Rakennus -alakonserni 9,5 12,6 -25 % YIT Installaatiot 1,8 4,2 -57 % –alakonserni YIT Primatel -alakonserni -1,7 Muut erät -2,7 -2,0 35 % YIT-konserni yhteensä 6,9 14,8 -53 %

Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 3,3 miljoonaa euroa (12,2 Me). Tulos verojen jälkeen oli 1,6 miljoonaa euroa (-3,1 Me). Vertailukauden tulosta pienensi konserniverokeskuksen maaliskuussa 2002 määräämä 10,9 miljoonan euron jälkivero. YIT valitti veropäätöksestä ja konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi YIT:n oikaisuvaatimuksen joulukuussa. Verohallinto palautti 16.1.2003 jälkiveron korkoineen eli 11,0 miljoonaa euroa.
Koska veroasiamies haki valitusajan kuluessa Helsingin hallinto- oikeudelta muutosta oikaisulautakunnan päätökseen, YIT ei ole huomioinut jälkiveron palautusta vuoden 2002 eikä katsauskauden tuloksessa.

Osakekohtainen tulos oli 0,06 euroa (-0,11 e). Ilman em. jälkiveroa laskettu vertailukauden osakekohtainen tulos oli 0,27 euroa.
Osakekohtainen oma pääoma nousi 11,70 euroon (10,96 e). Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 17,0 prosenttia (20,4 %). Omavaraisuusaste oli 34,7 prosenttia (38,5 %).

Tilauskanta ylitti miljardin euron rajan

Konsernin markkina-asema on vahva. Tulouttamaton tilauskanta katsauskauden päättyessä oli kolmanneksen suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousi 1 008,3 miljoonaan euroon (763,5 Me).
Kansainvälisen toiminnan tilauskanta kasvoi 51 prosenttia ja nousi 257,9 miljoonaan euroon (170,8 Me), mikä oli 26 prosenttia (22 %) koko tilauskannasta. Tilauskannan katesisältö on hyvä. Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.

Tilauskanta alakonserneittain (milj. euroa)

3/2003 3/2002 Muutos YIT Rakennus -alakonserni 699,3 547,1 28 % YIT Installaatiot 214,5 216,4 -1 % –alakonserni YIT Primatel -alakonserni 94,5 YIT-konserni yhteensä 1 008,3 763,5 32 %

Konsernin rahoitusasema hyvä

Konsernin rahoitustilanne säilyi katsauskaudella hyvänä.
Korolliset luotot kauden lopussa olivat 154,8 miljoonaa euroa (145,3 Me) ja nettovelat 122,4 miljoonaa euroa (123,6 Me).
Nettorahoituskulut olivat 3,6 miljoonaa euroa (2,6 Me) eli 0,8 prosenttia (0,7 %) liikevaihdosta. Rahoituskulujen kasvu johtui mm. Helsingin käräjäoikeuden päätöksen perusteella SOK:lle maksetuista 0,6 miljoonan euron suuruisista viivästyskoroista.
Likvidit varat katsauskauden päättyessä olivat 32,4 miljoonaa euroa (21,6 Me).

Rahoitusyhtiöille myytyjen rakennusaikaisten urakkasaatavien kokonaismäärä kauden lopussa oli 138,1 miljoonaa euroa (129,7 Me).
Niistä rahoitusyhtiöille maksetut 1,2 miljoonan euron (1,2 Me) korot sisältyvät nettorahoituskuluihin.

Kiinteäkorkoisten lainojen osuus konsernin koko lainasalkusta oli 96 prosenttia (83 %). Suoraan pääoma- ja rahamarkkinoilta lainoista oli otettu 57 prosenttia (53 %).

Konsernitaseen loppusumma kauden päättyessä oli 1 067,7 miljoonaa euroa (890,1 Me).

Investoinnit ja yrityskaupat

Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin tammi-maaliskuussa olivat 5,1 miljoonaa euroa (4,2 Me) eli 1,2 prosenttia (1,1 %) liikevaihdosta. Rakennuskalustoon investoitiin 1,2 miljoonaa euroa (2,0 Me) ja tietotekniikkaan 0,9 miljoonaa euroa (0,7 Me). Muut tuotannolliset investoinnit olivat 0,2 miljoonaa euroa (0,2 Me).
Muut investoinnit, mukaan lukien ostettujen yritysten konserniliikearvo, olivat 2,8 miljoonaa euroa (1,3 Me).

YIT Service Oy osti tammikuussa Turussa sähkö- ja automaatioalan asennuksia ja huoltopalveluja tarjoavan Instrumenttiteknikot Oy:n liiketoiminnan.

YIT:n ruotsalainen tytäryhtiö Calor AB osti tammikuussa AC Luft AB:n sekä sen tytäryhtiöt Lycksele Rör AB:n ja Vännäs Rör AB:n.
Helmikuussa Calor AB osti Loka Rör AB:n liiketoiminnan.

Henkilöstön määrä kasvussa

Katsauskaudella konsernin palveluksessa oli keskimäärin 12 478 (10 554) henkilöä. Kauden lopussa henkilöstön määrä oli 12 459 (10 686). Henkilöstöstä 47 prosenttia oli YIT Installaatioiden, 38 prosenttia YIT Rakennuksen, 13 prosenttia YIT Primatelin ja 2 prosenttia emoyhtiön ja yhtiöitettyjen palveluyksiköiden palveluksessa.

Suomen ulkopuolella toimivissa yksiköissä työskenteli kauden lopussa 23 prosenttia koko henkilöstöstä eli 2 877 (2 676) henkilöä.

Muutoksia konsernirakenteessa

YIT Teollisuus Oy:n ja YIT Power Oy:n fuusio tuli voimaan 1.1.2003 ja uuden yhtiön nimeksi tuli YIT Industria Oy. Se muodostaa YIT Installaatioiden Teollisuuden investointipalvelut -liiketoimintaryhmän.

Yhtiökokouksen päätökset

YIT-Yhtymä Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 13.3.2003.
Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2002 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Osingoksi vahvistettiin 0,90 euroa osakkeelta (0,85 euroa vuodelta 2001) eli yhteensä 26,3 miljoonaa euroa (24,5 Me). Osingonmaksun täsmäytyspäiväksi päätettiin 18.3.2003 ja osingonmaksun alkamispäiväksi 25.3.2003.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi.
Hallituksen jäseniksi valittiin Ilkka Brotherus, Eino Halonen, Reino Hanhinen, Asmo Kalpala, Mikko Kivimäki ja Teuvo Salminen.
Kaikki valitut olivat hallituksen jäseniä myös edellisellä toimikaudella. Järjestäytymis-kokouksessaan 19.3.2003 hallitus valitsi puheenjohtajakseen Ilkka Brotheruksen ja varapuheenjohtajakseen Eino Halosen.

Yhtiökokous valitsi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n tilintarkastajaksi tarkastamaan kulumassa olevan tilikauden hallintoa ja tilejä. PricewaterhouseCoopers Oy on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi ekonomi Pekka Nikulan, KHT.

Yhtiökokous päätti yksimielisesti valtuuttaa hallituksen päättämään 567 500 oman osakkeen luovuttamisesta. Osakkeet luovutetaan vähintään niiden luovutushetken mukaiseen käypään arvoon, joka määräytyy Helsingin Pörssin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutus on voimassa vuoden yhtiökokouksesta lukien.

Osakepääoma ja osakkeet

YIT-Yhtymä Oyj:n osakepääoma oli katsauskauden alussa 59 492 670 euroa ja liikkeelle laskettujen osakkeiden lukumäärä 29 746 335 kappaletta. Osakepääomaa ei korotettu katsauskauden aikana.

Osakkeen keskikurssi kauden aikana oli 15,95 euroa (15,39 e).
Kauden ylin kurssi oli 17,80 euroa (17,00 e) ja alin 14,01 euroa (13,20 e). Kauden lopussa päätöskurssi oli 14,69 euroa (16,50 e).
Osakevaihdon arvo katsauskaudella oli 43,4 miljoonaa euroa (59,0 Me) ja vaihdettujen osakkeiden määrä 2 656 854 (3 835 654) kappaletta. Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa oli 428,6 miljoonaa euroa (475,5 Me).

YIT-Yhtymä Oyj:llä oli hallussaan vuoden 2003 alussa omia osakkeita yhteensä 567 500 kappaletta, mikä vastasi 1,9 prosenttia yhtiön koko osake- ja äänimäärästä. Osakkeet oli hankittu Helsingin Pörssistä edellisten vuosien yhtiökokousten päätösten perusteella keskihintaan 12,64 euroa/kappale. Katsauskauden aikana ei ostettu eikä luovutettu omia osakkeita. Tytäryhtiöt eivät omistaneet emoyhtiön osakkeita.

Katsauskauden aikana käytiin kauppaa 7 600 kappaleella vuoden 1998 A optio-oikeuksia 2,51 euron keskihintaan ja 3 400 kappaleella B optio-oikeuksia keskihintaan 4,35 euroa/kappale. Optio-oikeuksien perusteella ei merkitty osakkeita.

Hallituksella ei ollut katsauskauden päättyessä voimassa valtuutusta osakeantiin eikä vaihtovelkakirjalainojen tai optiolainojen liikkeeseen laskuun.

Osakkeista lähes neljännes ulkomaisessa omistuksessa

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli katsauskauden alussa 3 271 (2 969) ja sen päättyessä 3 421 (3 016).

Ulkomaisessa omistuksessa oli hallintarekisterien mukaan kauden alussa 22,1 prosenttia (15,0 %) ja sen päättyessä 21,1 prosenttia (18,8 %). Muu ulkomainen omistus kauden lopussa oli 2,8 prosenttia (2,4 %), joten ulkomaisessa omistuksessa oli yhteensä 23,9 prosenttia (21,2 %) yhtiön koko osakemäärästä.

Markkinatilanne jatkuu vakaana YIT:n päätoimialoilla

Suomi

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ennustaa maaliskuun 2003 suhdannekatsauksessaan Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 1,8 prosenttia vuonna 2003, kun kasvu vuonna 2002 oli 1,6 prosenttia.
Palkkoja ja työehtoja koskeva kaksivuotinen tulopoliittinen sopimus ja ostovoiman kasvu ovat pitäneet kotitalouksien luottamuksen taloutensa kehitykseen vakaana. Yksityinen kulutus lisääntyy kotitalouksien ostovoiman kasvun seurauksena tänä ja ensi vuonna 2,7 ja 3 prosenttia. Tänä vuonna kansantalouden investoinnit jäävät viime vuoden tasolle ja kasvavat ensi vuonna 2,4 prosenttia. Viennin kasvu jää tänä vuonna 1,8 prosenttiin ja nopeutuu vuoden 2004 aikana 3,9 prosenttiin. Vuodelle 2004 ETLA ennustaa 3,1 prosentin BKT:n kasvua, joka ylittää Suomen kansantalouden pitkän aikavälin keskimääräisen kasvun.

ETLA arvioi Suomen BKT:n kasvavan vuoteen 2006 asti keskimäärin 3,1 prosenttia vuodessa ja teollisuustuotannon 4,2 prosenttia vuodessa. Yksityisten palvelualojen tuotanto kasvaa vajaat 4 prosenttia, mutta julkisen sektorin kasvu jää noin kahteen prosenttiin vuodessa. Rakentaminen kääntyy ETLAn mukaan 1,5 prosentin kasvuun tänä vuonna ja se lisääntyy vuoteen 2006 asti keskimäärin 3 prosenttia vuodessa.

YIT:n liikevaihdon kehitystä tukee vilkkaana jatkuva asuntojen sekä julkisten ja kaupallisten palvelujen toimitilakysyntä kasvukeskuksissa. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kasvu kompensoi toimisto- ja teollisuusrakentamisen vähentymisen rakennus- ja kiinteistötekniikkamarkkinoilla (lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiourakointi ja kunnossapito).
Rakennusteollisuus RT ry:n maaliskuisen suhdannekatsauksen mukaan Suomen rakennusmarkkinat pysyvät tänä ja ensi vuonna vakaina. ETLA arvioi rakennustuotannon kasvavan tänä vuonna 1,5 ja ensi vuonna 2,2 prosenttia. Kone- ja laiteinvestoinnit Suomessa vähenevät ETLAn arvion mukaan vuonna 2003 noin kolme prosenttia ja lisääntyvät vuonna 2004 kolme prosenttia.

Tyhjien teollisuus- ja liikerakennusten määrä Suomen kasvukeskuksissa on tällä hetkellä huomattavasti normaalitasoa alhaisempi. Sen sijaan toimistorakennusten vajaakäyttöaste on useissa kasvukeskuksissa noussut yli viiden prosentin.
Toimistorakennusten aloituksia vähennettiin voimakkaasti vuoden 2001 toisella vuosipuoliskolla, joten tarjonta normalisoituu jo tämän vuoden lopulla. Kulutuksen ja palvelujen kasvu aiheuttaa edelleen julkisten ja kaupallisten palvelurakennusten lisärakentamistarvetta.

Jo pitkään jatkunut muuttoliike ylläpitää edelleen asuntokysyntää Suomen kasvukeskuksissa. Vuonna 2002 vaihtoi 277 000 henkeä asuinkuntaa. Muuttajien määrä oli yli viisi prosenttia Suomen väkiluvusta. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 52 200 henkilöä vaihtoi asuinkuntaa kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Voimakkainta väestönkasvu on pääkaupunkiseudun, Oulun, Tampereen, Turun ja Jyväskylän alueilla. Muuttajat ovat pääosin nuorta väestöä, joten näiden alueiden väkiluku kasvaa myös syntyvyyden lisääntymisen takia. Koska asuntokanta on jo täyskäytössä, tarvitaan lisärakentamista.

Asuntokauppa on jatkunut vilkkaana vuoden 2003 ensimmäisen neljänneksen aikana. Edellytykset asuntojen kysynnän maltillisen kasvun jatkumiselle ovat hyvät. Kysyntää tukee EMU-alueen suhteellisen vakaa ja matala korkotaso sekä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu. Viime vuonna Suomessa aloitettiin yhteensä 27 600 asunnon rakentaminen. Tänä vuonna aloitusmäärä nousee RT:n ennusteen mukaan 28 500 ja ensi vuonna 29 000 asuntoon.

Maa- ja vesirakennustuotanto lisääntyy ETLAn mukaan tänä vuonna 2 ja ensi vuonna 3 prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit vilkastuvat useiden lähivuosien aikana. Vuosaaren sataman, Turun moottoritien, Kehä III:n, Lahden oikoradan ja uuden ydinvoimalaitoksen vaatimat infrastruktuuri-investoinnit lisäävät rakennustuotantoa useiden lähivuosien aikana. Suomen viidennen ydinvoimalan rakentaminen aiheuttaa merkittäviä rakennus- ja kiinteistöteknisiä sekä teollisuusputkistotöitä. Voimalaitoksen lisäksi alueelle rakennetaan toimisto- ja sosiaalitiloja sekä asuntoja ja varastoja. YIT:n esivalmistustehtaiden osaaminen ja kapasiteetti sekä Suomessa että Calorilla Ruotsissa sopivat voimalaitoksen prosessiputkistojen, säiliöiden ja allasvuorauksen valmistamiseen ja asentamiseen. Voimalaitosten korkeapaineputkistojärjestelmien suunnittelussa, tuottamisessa, asentamisessa ja kunnossapidossa YIT on markkinajohtaja Pohjoismaissa. Kiinteistöihin liittyvän normaalin kiinteistötekniikan lisäksi hankkeessa asennetaan erilaisten laitetilojen ilmanvaihto-, jäähdytys-, palohälytys- ja palosammutusjärjestelmiä.

Ydinvoimalaitoksen markkinapotentiaali on YIT:n kannalta 600 - 700 miljoonaa euroa. Se painottuu putkistotoimituksiin, LVIS- ja automaatiojärjestelmiin sekä rakentamiseen.

Suomen teollisuuden investoinnit vähenivät tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 4,8 prosenttia. ETLA arvioi YIT Installaatioiden kannalta tärkeiden teollisuuden investointien vähenevän tänä vuonna 7 prosenttia ja ensi vuonna 2 prosenttia.

Rakennusalan vakaat näkymät tukevat myös kiinteistötekniikkaurakoinnin kysyntää etenkin kasvukeskuksissa.

Teollisuuden, kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnossapitomarkkinat laajentuvat ulkoistamiskehityksen edetessä.
Tietoliikenneverkkojen rakentamisen ja kunnossapidon kokonaismarkkinat eivät kasva vielä tämän eivätkä ensi vuoden aikana, mutta operaattorien kenttätoimintojen ulkoistusten odotetaan kasvavan.

Ruotsi

Ruotsin BKT kasvaa Konjunkturinstitutin maaliskuun lopussa ilmestyneen katsauksen mukaan tänä vuonna 1,4 ja ensi vuonna 2,8 prosenttia. Tavaravienti on alkanut elpyä ja kotitalouksien kulutuksen ja viennin arvioidaan vilkastuvan syksyllä. YIT Installaatioiden ruotsalaisen tytäryhtiön Calor AB:n potentiaaliset markkinat perustuvat pääosin Ruotsin talonrakennusinvestointien ja talojen kunnossapidon sekä teollisuuden investointien kehitykseen. Sveriges Byggindustrier ennusti helmikuun lopulla Ruotsin rakennusinvestointien vähenevän sekä tänä että ensi vuonna kolme prosenttia. Korjausrakentamisen kasvu kompensoi kuitenkin uudisrakentamisen vähenemisen vaikutusta kiinteistötekniikkamarkkinoihin. Konjunkturinstitutet puolestaan arvioi Ruotsin kiinteiden investointien vähenevän tänä vuonna 0,3 prosenttia ja kasvavan ensi vuonna 4,6 prosenttia.

Baltia ja Venäjä

YIT Rakennuksen kansainvälistymisstrategia perustuu paikallisten tytäryhtiöiden toimintaan Baltian maissa ja Venäjällä. Näissä maissa sekä BKT:n että rakentamisen kasvu on pari prosenttiyksikköä nopeampaa kuin Pohjoismaissa. Investointeja vilkastuttaa jo nyt Baltian maiden valmistautuminen toukokuun alussa 2004 toteutuvaan EU-jäsenyyteen. Infrastruktuuri- ja toimitilarakentamisen lisäksi myös vapaarahoitteisten asuntojen kysyntä on vahvistunut Pietarissa, Tallinnassa ja Vilnassa. YIT:n tilauskanta on kasvanut alueella nopeasti kansainväliseen rahoitukseen perustuvien hankkeiden ja asuntotuotannon käynnistämisen ansiosta.

YIT:n markkinastrategia.

YIT:n päästrategia on kannattava kasvu. YIT tähtää markkinoita nopeampaan kasvuun sekä tasaisempaan tuottovirtaan pidentämällä määrätietoisesti palveluketjuaan investointihankkeiden koko elinkaarelle suunnittelusta ja toteutuksesta huoltoon ja ylläpitoon sekä käytön aikaisiin palveluihin.

Teollisuuden, kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnossapitomarkkinat laajentuvat ulkoistamiskehityksen edetessä.
YIT-Yhtymän toimialarakenne mahdollistaa sisällöltään ja laajuudeltaan vaihtelevien investointi- ja ylläpitopalvelujen tarjoamisen teollisuus-, energia-, kiinteistö- ja tietoliikennesektoreiden asiakkaille. Strategisia laajentumisalueita ovat Skandinavian installaatiomarkkinat sekä Baltian ja Venäjän rakennusmarkkinat. YIT on johdonmukaisesti toteuttanut strategiaansa. Viimeaikaisia merkittäviä askeleita ovat Calor AB:n osto vuonna 2001 ja YIT Primatelin liittäminen konserniin kesäkuun alussa 2002.

Alakonsernien tuloskehitys

YIT Rakennus -alakonserni

YIT Rakennuksen liikevaihto ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvoi 13 prosenttia edellisvuodesta ja oli 280,6 miljoonaa euroa (249,4 Me). Liikevoitto laski 25 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli 9,5 miljoonaa euroa (12,6 Me). Tilauskanta oli merkittävästi edellisvuotista suurempi ja nousi 699,3 miljoonaan euroon (547,1 Me). Kasvua oli 28 prosenttia. Erityisen voimakkaasti kasvoi Kansainvälisen toiminnan tilauskanta, joka nousi 175,0 miljoonaa euroon (78,7 Me).

Talonrakennuksen liikevaihto oli 21 prosenttia edellisvuotista suurempi ja nousi 187,2 miljoonaan euroon (154,4 Me). 13,7 miljoonan euron (12,1 Me) liikevoitto oli 13 prosenttia parempi kuin vuotta aiemmin. Tilauskanta kauden lopussa oli 28 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna eli 329,1 miljoonaa euroa (256,2 Me).

Talonrakennus vastaa konsernin asuntorakentamisesta koko maassa.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sen toimialaan kuuluu myös muu talonrakentaminen. Asuntokauppa jatkui vilkkaana pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Omistusasuntojen kysynnän vilkkauteen vaikutti muuttoliikkeen ohella ennätyksellisen alhainen korkotaso, kotitalouksien kasvanut tulotaso ja kuluttajien usko oman taloutensa positiiviseen kehittymiseen.

Katsauskaudella käynnistettiin yhteensä 547 (1-3/2002: 579) asunnon rakentaminen. Niistä 479 (187) oli vapaarahoitteista tuotantoa. Kauden aikana valmistui 641 (559) asuntoa, joista 415 (194) oli vapaarahoitteista tuotantoa. Kauden lopussa rakenteilla oli yhteensä 3 240 (3 200) asuntoa, joista 2 258 (1 331) oli vapaarahoitteisia.

Kiinteistöpalveluiden 37,5 miljoonan euron (41,5 Me) liikevaihto oli 10 prosenttia edellisvuotista pienempi. Liiketulos jäi 2,1 miljoonaa euroa tappiolliseksi (1,5 Me). Tulokseen on kirjattu 5,7 miljoonaa euroa tappiota Helsingin käräjäoikeuden helmikuussa SOK:n pääkonttorikiinteistön saneerausta koskevassa kiistassa antaman päätöksen perusteella. YIT on valittanut päätöksestä.
Tilauskanta kauden lopussa oli edellisen vuoden tasoa eli 138,4 miljoonaa euroa (141,0 Me).

Kiinteistöpalvelut tarjoaa kiinteistöjen käyttö- ja ylläpitopalveluja sekä projektinjohtopalveluja koko maassa.
Pääkaupunkiseudulla ja lähiympäristössä se tarjoaa lisäksi hanke- ja toimitilapalveluja sekä toimitila- ja korjausrakentamispalveluja.

Helmikuussa allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti YIT rakentaa omistamalleen tontille Espoon Mankkaalle toimistorakennuksen, johon TietoEnator tulee vuokralaiseksi. Toimistorakennus on ensimmäinen osa Klovin yrityspuistohanketta.

YIT Rakennus Oy ja Oy Skandrenting Ab ovat kehittäneet julkista sektoria varten toimitilaratkaisun, jossa YIT toteuttaa rakennuksen omalle tontilleen ja toimii rakennusaikana hanketoteutuksesta vastaavana vuokranantajana. Kun rakennus otetaan käyttöön, kiinteistö siirtyy Skandrentingin omistukseen.
Ensimmäisenä yhteishankkeena toteutetaan helmikuussa solmitulla sopimuksella Espoon Kilon sosiaali- ja terveysaseman tilat, jotka Espoon kaupunki vuokraa 20 vuoden ajaksi.

YIT Rakennus sai maaliskuussa eduskunnan lisärakennuksen sisustustöiden työnjohtourakan. YIT on aiemmin toiminut rakennuksen louhinta-, tunneli-, maarakennus- ja runkourakoitsijana. LVIS-töiden toteuttajaksi valittiin YIT Huber Oy.

Infrapalveluiden 21,7 miljoonan euron (17,6 Me) liikevaihto oli vajaan neljänneksen edellisvuotista suurempi. Liiketulos oli 0,0 miljoonaa euroa (0,1 Me). Tilauskanta kauden lopussa jäi edellisvuotista pienemmäksi ja oli 56,8 miljoonaa euroa (71,2 Me).
Lähiaikoina on kuitenkin alkamassa useita isoja infrahankkeita, minkä vuoksi alan markkinat ovat kasvussa.

Infrapalvelut tarjoaa infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitopalveluja.

Rakentamisen Kansainvälisen toiminnan liikevaihto oli hieman edellisvuotista pienempi eli 34,4 miljoonaa euroa (36,3 Me). Liiketulos jäi 0,5 miljoonaa euroa tappiolliseksi (1,0 Me). Tuloksen heikentymiseen vaikuttivat suurten Venäjällä käynnistymisvaiheessa olevien hankkeiden siirtymiset. Niiden rakentaminen on päässyt vauhtiin vasta kevätkauden aikana.

Tilauskanta kauden lopussa oli merkittävästi suurempi kuin edellisenä vuonna ja nousi 175,0 miljoonaan euroon (78,7 Me).
Kauden aikana allekirjoitettiin sopimus sahan rakentamisesta UPM- Kymmenelle Pestovoon Venäjälle sekä urakkasopimus Latviaan Ventspilsin kaupunkiin rakennettavasta kiinteiden talousjätteiden kaatopaikasta.

Kansainvälinen toiminta tarjoaa rakennus- ja kunnossapitopalveluita Baltian ja Venäjän alueilla.

YIT Installaatiot -alakonserni

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä YIT Installaatioiden liikevaihto jäi 11 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi ja oli 129,2 miljoonaa euroa (144,9 Me). 1,8 miljoonan euron liikevoitto (4,2 Me) oli myös edellisvuotista pienempi. Tilauskanta kauden lopussa oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna eli 214,5 miljoonaa euroa (216,4 Me). Siitä kansainvälisen toiminnan tilauskantaa oli 81,8 miljoonaa euroa (98,7 Me).

Kiinteistötekniikan liikevaihto oli 17 prosenttia edellisvuotista pienempi eli 31,6 miljoonaa euroa (38,2 Me). Liikevaihdosta huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus oli 52 prosenttia.
Tulos laski edellisestä vuodesta. Tilauskanta kauden lopussa oli 53,9 miljoonaa euroa (48,8 Me).

Kiinteistötekniikka tarjoaa lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiourakointia, huoltopalveluita sekä kiinteistötekniikan kokonaispalveluita. Myös sprinkleri- ja muut sammutusjärjestelmät ja sähköiset turvapalvelut kuuluvat liiketoimintaryhmän palveluvalikoimaan.

Kiinteistöteknisten töiden kysyntä asuntojen uudistuotannossa kasvoi voimakkaasti kauden aikana. Myös liikerakentamisessa kysyntä oli vilkasta. Korjausrakentamis- ja kunnossapitotoiminnoissa kysyntä pysyi hyvällä tasolla.
Toimitilarakentamisessa kysyntä sen sijaan oli hiljaista. Kysynnän arvioidaan jatkuvan vakaana asuntojen uudistuotannossa ja liikerakentamisessa. Korjausrakentamisessa ja kunnossapidossa kysynnän arvioidaan pysyvän samalla tasolla tai hiukan vahvistuvan. Toimitilarakentaminen säilynee alhaisella tasolla vuoden loppupuolelle asti.

Teollisuuden investointipalveluiden liikevaihto oli neljänneksen edellisvuotista pienempi eli 31,8 miljoonaa euroa (42,8 Me).
Tulos laski edellisestä vuodesta. Tilauskanta kauden päättyessä oli 38,0 miljoonaa euroa (54,6 Me).

Liiketoimintaryhmä tarjoaa putkisto- ja säiliötoimituksia teollisuuden investointeihin. Projekteja toteutetaan yksittäisistä töistä kokonaisvaltaisiin toimituksiin. Lyhyellä tähtäyksellä näkymät ovat haasteelliset, koska useita investointeja on siirretty. Lähivuosina on kuitenkin odotettavissa monia mittavia investointeja, mm. Suomen viidennen ydinvoimalan rakentaminen.
YIT:n eri yksiköt ovat olleet aktiivisesti mukana hankkeen tarjousprojekteissa. Myös erilaisiin päästörajoituksiin liittyvät direktiivit aiheuttavat teollisuudelle investointitarpeita.

Prosessiteollisuudessa merkittävimpiä projekteja olivat UPM- Kymmenelle Jämsänkoskelle toimitetut Tarra-projektin prosessi- ja pienputkistot. Energiateollisuudelle toimitettiin useita kattilakomponentteja. Merkittävimpiä vientikohteita olivat putkistojen materiaalitoimitukset Valdivia-projektiin Chileen ja putkistojärjestelmätoimitukset Carrico-projektiin Portugaliin.
Meriteollisuudessa investointien määrä oli vähäinen.

Teollisuuden kunnossapidon liikevaihto oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna eli 23,4 miljoonaa euroa (23,8 Me).
Tulos oli edellisvuotista parempi. Tilauskanta kauden lopussa oli merkittävästi suurempi kuin edellisenä vuonna ja nousi 64,3 miljoonaan euroon (39,6 Me).

Liiketoimintaryhmä tarjoaa kunnossapitopalveluita teollisuuden tuotantolaitoksille yksittäisistä töistä kokonaisvaltaiseen prosessien käynnissäpitoon asti. Kauden aikana jatkettiin mittavaa kehitystyötä, jossa tavoitteena on asiakkaiden prosessien käyntivarmuuden parantaminen ja hyvä asiakaspalvelu.

Materiaalilogistiikan merkityksen ja vaatimusten jatkuvasti kasvaessa kunnossapitoliiketoiminnassa lähdettiin YIT Service Oy:n johdolla toteuttamaan kaksivuotista projektia, KPLOG – Kunnossapidon materiaalilogistiikan mallit. Tekes rahoittaa projektia yhdessä mukana olevien yritysten kanssa. Tavoitteena on tuottaa tietoa materiaalilogistiikan nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista sekä löytää uusia toimintamalleja.

Skandinavia -liiketoimintaryhmän liikevaihto oli edellisvuotista tasoa eli 47,9 miljoonaa euroa (47,8 Me). Tulos oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Tilauskanta kauden lopussa oli 79,6 miljoonaa euroa (83,7 Me).

Skandinavia -liiketoimintaryhmä tarjoaa kiinteistötekniikka- sekä teollisuuden investointi- ja kunnossapitopalveluita Ruotsissa ja Norjassa. Ryhmän panostukset huolto- ja kunnossapitotoimintaan sekä korjaus- ja uudelleenrakentamiseen ovat tehneet siitä vähemmän riippuvaisen uudistuotannon määrän vaihteluista.

Sekä Norjan että Ruotsin asuntomarkkinat ovat hiljentyneet ja markkinoilla vallitsee epävarmuus tilanteen kehittymisestä. Useita vuosia kasvussa olleen asuntorakentamisen odotetaan vähenevän tänä ja ensi vuonna.

Toimitila- ja liikerakentaminen on erittäin vähäistä Suur- Tukholman alueella, jossa toimitilojen vajaakäyttöaste on noussut lähelle 15 prosenttia. Myös julkinen sektori vähentää rakentamista.

Teollisuuden investoinnit ovat olleet varovaisia, mutta vuoden loppupuolella Ruotsissa käynnistyy muutamia isoja projekteja.
Norjassa teollisuustuotannon taso on säilynyt hyvänä ja näkymät loppuvuodelle näyttävät vakailta.

YIT Primatel

YIT Primatelin liikevaihto tammi-maaliskuulta oli 25,5 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta noin 60 prosenttia perustuu pitkäaikaisiin asiakassopimuksiin ja 40 prosenttia projektituotantoon. Liiketulos jäi tappiolliseksi ja oli -1,7 miljoonaa euroa. Negatiivinen tulos johtuu toiminnan kausiluonteisuudesta. Tulos sisältää liikearvopoistot. Tilauskanta kauden lopussa oli 94,5 miljoonaa euroa.

Yhteistyö operaattoreiden kanssa laajeni ensimmäisellä neljänneksellä. Tietoteknisten lähipalvelujen markkinat ovat alkaneet kehittyä ja yhteistoimintaverkostot ovat muotoutumassa.
YIT Primatel solmi kaudella Cygate Networks Oy:n kanssa yhteistyösopimuksen yritysverkkojen rakentamis- ja ylläpitopalvelujen tuottamisesta valtakunnallisesti.

Tietoliikennealan epävarmuus jatkuu edelleen. Merkittävämpää kasvua on nähtävissä lähitulevaisuudessa langattomien lähiverkkojen kysynnässä. Laajakaistaliittymien määrä kasvaa edelleen.

Markkinatilanne jatkuu vakaana

YIT:n liikevaihdon kehitystä tukee vilkkaana jatkuva asuntojen sekä julkisten ja kaupallisten palvelujen toimitilakysyntä Suomen kasvukeskuksissa. Suomessa asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kasvu kompensoi toimisto- ja teollisuusrakentamisen vähentymisen rakennus- ja kiinteistötekniikkamarkkinoilla. Rakennusteollisuus RT ry:n maaliskuisen suhdannekatsauksen mukaan Suomen rakennusmarkkinat pysyvät tänä ja ensi vuonna vakaina. Kone- ja laiteinvestoinnit Suomessa vähenevät vuonna 2003 noin kolme prosenttia, mutta kääntyvät Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLAn arvion mukaan vuonna 2004 kolmen prosentin kasvuun. Teollisuuden, kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnossapitomarkkinat laajentuvat ulkoistamiskehityksen edetessä. Tietoliikenneverkkojen rakentamisen ja kunnossapidon kokonaismarkkinat eivät kasva vielä tämän eivätkä ensi vuoden aikana, mutta operaattorien kenttätoimintojen ulkoistusten odotetaan kasvavan.

Sveriges Byggindustrier ennusti helmikuun lopulla Ruotsin rakennusinvestointien vähenevän sekä tänä että ensi vuonna kolme prosenttia. Konjunkturinstitutet puolestaan arvioi Ruotsin kiinteiden investointien vähenevän tänä vuonna 0,3 prosenttia ja kasvavan ensi vuonna 4,6 prosenttia. Baltian maissa ja Venäjällä investointien kasvu on nopeampaa kuin Pohjoismaissa. Erityisesti vapaarahoitteisten asuntojen kysyntä on vahvistunut Pietarissa, Tallinnassa ja Vilnassa.
Näkymät vuodelle 2003 hyvät

Vahvan tilauskannan ansiosta YIT:n liikevaihto ja tulos kehittyvät vakaasti vuonna 2003.

Helsingissä, 5. toukokuuta 2003

Hallitus

KONSERNITILINPÄÄTÖS 31.3.2003 (Tilintarkastamaton)

TULOSLASKELMA (milj. euroa) 1-3/2003 1-3/2002 muutos, 1-12/2002 % Liikevaihto 431,5 386,4 12 1 763,0 - josta 84,5 89,1 -5 386,9 ulkomaantoimintaa Liiketoiminnan tuotot ja -417,7 -365,3 14 -1 643,5 kulut Poistot ja -4,1 -3,9 5 -16,9 arvonalentumiset Konserniliikearvon -2,8 -2,4 17 -12,8 poisto Liikevoitto 6,9 14,8 -53 89,8 % liikevaihdosta 1,6 % 3,8 % .. 5,1 % Rahoitustuotot ja -3,6 -2,6 38 -12,2 -kulut, netto Voitto ennen 3,3 12,2 -73 77,6 satunnaiseriä % liikevaihdosta 0,8 % 3,2 % .. 4,4 % Satunnaiset tuotot 0 0 .. 0 Satunnaiset kulut 0 0 .. 0 Voitto ennen veroja 3,3 12,2 -73 77,6 % liikevaihdosta 0,8 % 3,2 % .. 4,4 % Katsauskauden 1,6 -3,1 .. 43,0 voitto/tappio

Projektit on kirjattu tuloslaskelmaan valmistusasteen tai myyntiasteen perusteella sen mukaan, kumpi näistä on alhaisempi.

Tuloveroina on otettu huomioon katsauskauden tulokseen suhteutettu osuus koko tilikauden arvioiduista veroista.

Vertailukauden voittoa pienentää konserniverokeskuksen maaliskuussa 2002 määräämä 10,9 miljoonan euron jälkivero. YIT valitti veropäätöksestä ja konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi YIT:n oikaisuvaatimuksen joulukuussa. Koska asian käsittely jatkuu hallinto-oikeudessa, verohallinnon tammikuussa 2003 maksamaa jälkiveron palautusta ei ole huomioitu vuoden 2002 eikä katsauskauden tuloksessa.
TASE (milj. euroa) 31.3.2003 31.3.2002 muutos, 31.12.2002 VASTAAVAA % Aineettomat hyödykkeet 9,7 7,9 23 9,7 Konserniliikearvo 69,1 44,6 55 71,8 Aineelliset hyödykkeet 61,0 68,6 -11 61,9 Sijoitukset - Omat osakkeet 7,2 7,2 0 7,2 - Muut sijoitukset 7,1 6,2 15 7,1 Vaihto-omaisuus 337,8 251,4 34 338,1 Saamiset 543,3 482,6 13 503,5 Rahoitusarvopaperit 15,1 11,8 28 10,7 Rahat ja pankkisaamiset 17,4 9,8 78 28,2 Vastaavaa yhteensä 1 067,7 890,1 20 1 038,2 VASTATTAVAA Osakepääoma 59,5 58,8 1 59,5 Muu oma pääoma 288,9 264,2 9 313,7 Vähemmistöosuus 2,8 3,3 -15 2,9 Pakolliset varaukset 9,6 9,0 7 14,2 Pitkäaikainen vieras pääoma 118,2 140,5 -16 138,2 Lyhytaikainen vieras pääoma 588,7 414,3 42 509,7 Vastattavaa yhteensä 1 067,7 890,1 20 1 038,2

RAHOITUSLASKELMA (milj. euroa) 1-3/2003 1-3/2002 muutos, 1-12/2002 % Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen satunnaisia 3,3 12,2 -73 77,6 eriä Suoriteperusteisten erien 5,5 7,7 -29 42,3 peruminen Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 8,8 19,9 -56 119,9 Käyttöpääoman muutos 13,7 14,1 -3 7,0 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja 22,5 34,0 -34 126,9 veroja Maksetut korot -4,2 -3,9 8 -13,9 Saadut osingot 0 0 .. 0,1 Saadut korot 0,6 0,5 20 1,4 Maksetut verot -6,4 -16,6 -61 -37,9 Liiketoiminnan rahavirta 12,5 14,0 -11 76,6 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -5,2 -4,1 27 -60,3 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustuotot 0,7 1,7 -59 12,4 Investoinnit sijoituksiin 0 -0,1 .. -0,3 Sijoitusten 0 0 .. -0,4 luovutustuotot/tappiot Investointien rahavirta -4,5 -2,5 80 -48,6 Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti 0 0 .. 4,3 Omien osakkeiden hankinta 0 -0,7 .. -0,7 Lainasaamisten muutos 0,1 0,9 -89 0,8 Lyhytaikaisten lainojen -0,2 2,4 -108 -0,3 muutos Pitkäaikaisten lainojen 16,2 0,2 8 000 10,4 nostot Pitkäaikaisten lainojen -4,3 -5,2 -17 -16,1 takaisinmaksut Maksetut osingot -26,3 -24,5 7 -24,5 Rahoituksen rahavirta -14,5 -26,9 -46 -26,1 Rahavarojen muutos -6,5 -15,4 -58 1,9 Rahavarat katsauskauden 38,9 37,0 5 37,0 alussa Rahavarat katsauskauden 32,4 21,6 50 38,9 lopussa

TUNNUSLUVUT 3/2003 3/2002 muutos, 12/2002 % Tulos/osake, euroa 1) 0,06 -0,11 .. 1,49 Tulos/osake, euroa, 0,06 1,47 laimennettu Tulos/osake, euroa, ilman 0,27 1,86 jälkiveroa Oma pääoma/osake, euroa 11,70 10,96 7 12,54 Osakkeen keskikurssi kauden aikana, euroa 15,95 15,39 4 16,40 Osakkeen kurssi kauden lopussa, euroa 14,69 16,50 -11 16,79 Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa 428,6 475,5 -10 489,9 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu 29 179 28 842 1 28 970 keskiarvo, 1 000 kpl Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl, 29 394 29 257 laimennettu Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl 29 179 28 816 1 29 179 Korollinen nettovelka kauden lopussa, milj. euroa 122,4 123,6 -1 104,1 Sijoitetun pääoman tuotto, 17,0 % 20,4 % .. 17,8 % % 2) Omavaraisuusaste, % 34,7 % 38,5 % .. 38,2 % Velkaantumisaste, % 35,6 % 38,7 % .. 28,2 % Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, milj. euroa 5,1 4,2 21 60,6 - % liikevaihdosta 1,2 % 1,1 % .. 3,4 % Tilauskanta kauden lopussa, milj. euroa 3) 1 008,3 763,5 32 938,8 - josta ulkomaantoiminnan 257,9 170,8 51 255,0 tilauskantaa Henkilöstö keskimäärin 12 478 10 554 18 11 990

1) Jälkivero heikentää erityisesti tämän tunnusluvun vertailtavuutta.
2) Laskettu ajalta 1.4.2002 - 31.3.2003 käyttäen taseen 31.3.2002 ja 31.3.2003 lukuja.
3) Tulouttamaton osuus sitovasti saaduista tilauksista.

VASTUUSITOUMUKSET (milj. 3/2003 3/2002 muutos, 12/2002 euroa) %

Annetut kiinnitykset lainoihin - Omista sitoumuksista 29,9 33,5 -11 32,8 Annetut pantit lainoihin - Omista sitoumuksista 0 7,3 .. 0 Muut omasta puolesta annetut vakuudet - Yrityskiinnitykset 0 0,3 .. 0 - Pantatut arvopaperit 0,2 0 .. 0,7 - Muut 0 0 .. 0,3 Leasingvastuut 21,9 14,0 56 18,3 Muut vastuut - Takaisinostovastuut 4) 90,2 117,6 -23 91,3 - Muut vastuusitoumukset 0,6 0,7 -14 0,6 Takaukset - Osakkuusyhtiöiden 1,1 0,7 57 0,6 puolesta - Muiden puolesta 5,9 7,2 -18 7,2 Vaihto-omaisuusyhtiöiden antamat kiinnitykset konserniyhtiöiden ja omista 3,4 0 .. 0 sitoumuksista Johdannaissopimuksista johtuva vastuu 5) - Valuuttatermiinisopimukset -- Kohde-etuuksien arvot 16,1 18,6 -13 16,6 -- Käyvät arvot 16,3 18,6 -12 17,2

4) Takaisinostovastuut rahoitusyhtiöille myydyistä urakkasaatavista.
5) Johdannaissopimukset on tehty pääosin valuuttalainojen ja projektien valuuttavirtojen suojaamistarkoituksessa.

LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTARYHMITTÄIN (milj. euroa)

1-3/2003 1-3/2002 muutos, 4/2002- 1- % 3/2003 12/2002 Talonrakennus 187,2 154,4 21 652,2 619,4 Kiinteistöpalvelut 37,5 41,5 -10 202,8 206,8 Infrapalvelut 21,7 17,6 23 122,9 118,8 Kansainvälinen 34,4 36,3 -5 166,5 168,4 toiminta Muut erät (YIT -0,2 -0,4 -50 -1,4 -1,6 Rakennus) YIT Rakennus -alakonserni 280,6 249,4 13 1 143,0 1 111,8 yhteensä YIT Installaatiot 129,2 144,9 -11 566,0 581,7 -alakonserni YIT Primatel - 25,5 121,3 95,8 -alakonserni 6) Muut erät -3,8 -7,9 -52 -22,2 -26,3 (konserni) YIT-konserni 431,5 386,4 12 1 808,1 1 763,0 yhteensä

6) YIT-konserniin 1.6.2002.

LIIKEVOITTO LIIKETOIMINTARYHMITTÄIN (milj. euroa)

1-3/2003 1-3/2002 muutos, 4/2002- 1- % 3/2003 12/2002 Talonrakennus 13,7 12,1 13 50,9 49,3 Kiinteistöpalvelut -2,1 1,5 .. 9,5 13,1 Infrapalvelut 0,0 0,1 .. 4,0 4,1 Kansainvälinen -0,5 1,0 .. 4,7 6,2

toiminta Muut erät (YIT -1,6 -2,1 -24 -1,9 -2,4 Rakennus) YIT Rakennus -alakonserni 9,5 12,6 -25 67,2 70,3 yhteensä YIT Installaatiot 1,8 4,2 -57 18,7 21,1 -alakonserni YIT Primatel -1,7 4,3 6,0 -alakonserni 6) Muut erät -2,7 -2,0 35 -8,3 -7,6 (konserni) YIT-konserni 6,9 14,8 -53 81,9 89,8 yhteensä

6) YIT-konserniin 1.6.2002.

TILAUSKANTA LIIKETOIMINTARYHMITTÄIN KAUDEN LOPUSSA (milj. euroa)

3/2003 3/2002 muutos, 12/2002 % Talonrakennus 329,1 256,2 28 292,6 Kiinteistöpalvelut 138,4 141,0 -2 117,6 Infrapalvelut 56,8 71,2 -20 50,5 Kansainvälinen toiminta 175,0 78,7 122 158,6 YIT Rakennus -alakonserni 699,3 547,1 28 619,3 yhteensä YIT Installaatiot 214,5 216,4 -1 225,5 -alakonserni YIT Primatel -alakonserni 6) 94,5 94,0 YIT-konserni yhteensä 1 008,3 763,5 32 938,8

6) YIT-konserniin 1.6.2002.



KONSERNIN KEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN I/2001 – I/2003 (milj.
euroa)

LIIKEVAIHTO I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ IV/ I/ 2001 2001 2001 2001 2002 2002 2002 2002 2003 Talonrakennus 134,4 146,2 141,5 170,0 154,4 164,4 132,2 168,4 187,2

Kiinteistö- 30,0 60,9 43,7 52,6 41,5 65,4 40,1 59,8 37,5 palvelut Infrapalvelut 26,6 31,6 32,7 24,6 17,6 31,1 35,7 34,4 21,7 Kansainväli- nen toiminta 17,9 19,9 28,7 53,8 36,3 39,4 38,7 54,0 34,4 Muut erät (YIT -0,2 -0,1 -0,2 -0,8 -0,4 -0,4 -0,3 -0,4 -0,2 Rakennus) YIT Rakennus yhteensä 208,7 258,5 246,4 300,2 249,4 299,9 246,4 316,2 280,6 YIT Installaatiot 150,0 175,4 134,9 167,5 144,9 150,7 139,2 146,9 129,2 YIT Primatel 6) 12,5 36,8 46,5 25,5

Muut erät (konserni) -3,3 -3,6 -4,1 -7,5 -7,9 -9,0 -4,8 -4,7 -3,8 YIT-konserni yhteensä 355,4 430,3 377,2 460,2 386,4 454,1 417,6 504,9 431,5 LIIKEVOITTO I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ IV/ I/ 2001 2001 2001 2001 2002 2002 2002 2002 2003 Talonrakennus 12,2 13,4 9,9 13,6 12,1 12,5 12,2 12,5 13,7 Kiinteistö- 4,7 8,0 6,5 3,5 1,5 5,9 2,3 3,4 -2,1 palvelut Infrapalvelut 0,5 1,3 1,6 0,9 0,1 1,4 1,7 0,9 0,0 Kansainvälinen toiminta 0,5 0,8 2,4 3,4 1,0 1,7 0,5 3,0 -0,5 Muut erät (YIT -1,8 -2,0 -0,3 0,3 -2,1 -1,7 0,4 1,0 -1,6 Rakennus) YIT Rakennus yhteensä 16,1 21,5 20,1 21,7 12,6 19,8 17,1 20,8 9,5 YIT Installaatiot 3,2 10,4 5,1 6,2 4,2 5,0 6,7 5,2 1,8 YIT Primatel 6) 2,0 3,6 0,4 -1,7 Muut erät (konserni) 0,2 -2,5 -0,6 -1,7 -2,0 -2,4 -1,6 -1,6 -2,7 YIT-konserni yhteensä 19,5 29,4 24,6 26,2 14,8 24,4 25,8 24,8 6,9

TILAUSKANTA I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ IV/ I/ 2001 2001 2001 2001 2002 2002 2002 2002 2003 Talonrakennus 209,4 254,0 257,4 240,6 256,2 283,5 273,8 292,6 329,1 Kiinteistö- 143,6 123,1 138,3 138,9 141,0 129,0 138,7 117,6 138,4 palvelut Infrapalvelut 57,9 52,7 49,3 51,3 71,2 67,8 58,0 50,5 56,8 Kansainvälinen toiminta 47,7 60,3 87,5 79,0 78,7 124,3 143,1 158,6 175,0 YIT Rakennus yhteensä 458,6 490,1 532,5 509,8 547,1 604,6 613,6 619,3 699,3 YIT Installaatiot 240,2 227,3 205,2 226,0 216,4 221,7 202,7 225,5 214,5 YIT Primatel 6) 53,6 37,3 94,0 94,5 YIT-konserni yhteensä 698,8 717,4 737,7 735,8 763,5 879,9 853,6 938,8 1 008,3

6) YIT-konserniin 1.6.2002.

Yrityksestä

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö ja kaupunkikehittäjä. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 8 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 10 maassa: Suomessa, Venäjällä, Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Vuoden 2019 liikevaihtomme oli noin 3,4 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi

Tilaa