YIT:n osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2012: Hyvä kehitys rakentamispalveluissa, yli neljän miljardin tilauskanta antaa näkyvyyttä

OSAVUOSIKATSAUS                  26.7.2012 KLO 8.00

YIT:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.–30.6.2012: Hyvä kehitys rakentamispalveluissa, yli neljän miljardin tilauskanta antaa näkyvyyttä

1.4.–30.6.2012: Asuntomyynti jatkui hyvänä vuoden toisella neljänneksellä

• Toimialojen liikevoitto huhti-kesäkuussa oli 60,5 milj. euroa (4-6/2011: 70,3 milj. e). Suomen rakentamispalveluissa ja Kansainvälisissä rakentamispalveluissa liikevoitto pysyi edellisvuoden tasolla. Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisten palveluiden liikevoittoa heikensi projektitoiminnan heikko kannattavuus sekä 2,8 milj. euron negatiivinen kertaluonteinen erä teollisuuden palveluissa. Keski-Euroopan kiinteistöteknisten palveluiden liikevoittoa heikensivät toimialan liikevaihdon lasku, Puolan ja Tshekin heikko kannattavuus sekä toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuneet kustannukset.
• Toimialojen liikevaihto säilyi vuoden toisella neljänneksellä edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla ja oli 1 184,5 milj. euroa (4-6/2011: 1 136,9 milj. e). Liikevaihto kasvoi Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa, Suomen rakentamispalveluissa ja Kansainvälisissä rakentamispalveluissa. Liikevaihdon kehitystä tukivat kiinteistöteknisten palveluiden kysynnän hienoinen elpyminen Pohjois-Euroopassa, infraliiketoiminnan hyvä kehitys Suomessa sekä rakentamispalveluiden liikevaihdon kasvu Baltian maissa ja Keskisessä Itä-Euroopassa.
• Toimialojen tilauskanta oli 15 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin nousten 4 045,4 milj. euroon (6/2011: 3 509,4 milj. e). Tilauskanta säilyi maaliskuun 2012 lopun tasolla.
• Konsernin toimialaraportoinnin mukainen tulos ennen veroja laski 17 prosenttia huhti-kesäkuussa edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 54,5 milj. euroa (4-6/2011: 65,5 milj. e).
• Konsernin toimialaraportoinnin mukainen osakekohtainen tulos huhti-kesäkuussa laski 13 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 0,33 euroa (4-6/2011: 0,38 e).

1.1.–30.6.2012: Liikevoitto kasvoi Suomen rakentamispalveluissa

• Toimialojen liikevoitto oli 112,9 milj. euroa (1-6/2011: 120,7 milj. e). Liikevoitto kasvoi Suomen rakentamispalveluissa.
• Toimialojen liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 5 prosenttia edellisvuotista suurempi nousten 2 282,8 milj. euroon (1-6/2011: 2 163,8 milj. e). Liikevaihto kasvoi Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa, Suomen rakentamispalveluissa ja Kansainvälisissä rakentamispalveluissa.
• Konsernin toimialaraportoinnin mukainen tulos ennen veroja laski 9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 101,6 milj. euroa (1-6/2011: 111,3 milj. e).
• Konsernin toimialaraportoinnin mukainen osakekohtainen tulos laski 5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 0,61 euroa (1-6/2011: 0,64 e).

TULOSOHJEISTUS: Konsernin toimialaraportoinnin mukainen liikevaihto säilyy vuoden 2011 tasolla ja liikevoitto kasvaa vuoteen 2011 verrattuna

YIT Oyj toistaa vuoden 2011 tilinpäätöksen yhteydessä antamansa arvion, jonka mukaan vuonna 2012 liikevaihto säilyy vuoden 2011 tasolla ja että liikevoitto kasvaa vuoteen 2011 verrattuna. Tulosohjeistus perustuu toimialaraportointiin eli osatuloutukseen.

Kannattavuuden parantaminen tehostamisohjelman etenemisen myötä Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut -toimialalla vuoden toisella puoliskolla tukee YIT:n vuoden 2012 liikevoiton kasvua.

Suuri epävarmuus yleisestä makrotaloudellisesta kehityksestä voi vaikuttaa negatiivisesti myös YIT:n asiakkaiden päätöksentekoon ja siten YIT:n liiketoiminnan kehitykseen ja tulokseen.

Toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski: Yli neljän miljardin tilauskanta antaa näkyvyyttä loppuvuoteen

Tavoitteenamme on hyödyntää markkinatilanteen luomat mahdollisuudet: vastasimme hyvänä säilyneeseen kysyntään aloittamalla vuoden toisella neljänneksellä lähes 2 500 asunnon rakentamisen. Matala korkotaso tukee asuntokauppaa Suomessa ja asuntolainamarkkinan myönteinen kehitys edistää asuntomyyntiämme Venäjällä.

Olemme tyytyväisiä rakentamispalveluiden hyvään kehitykseen toisella vuosineljänneksellä. Asuntomyynti vauhdittui ensimmäisestä vuosineljänneksestä Suomessa ja jatkui hyvänä Venäjällä.

Jatkamme panostuksiamme Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisten palveluiden kannattavuuden parantamiseksi: toimialalla on käynnissä laajat tehostamistoimenpiteet, joiden ensivaikutuksen uskomme näkyvän vuoden 2012 toisella puoliskolla. Parannamme Keski-Euroopan kiinteistöteknisten palveluiden kannattavuutta toiminnan uudelleenjärjestelyillä.

AVAINLUKUJA

Konsernin kehitys toimialaraportoinnin mukaan (osatuloutus)

Konsernin toimialaraportoinnin mukaisia tunnuslukuja (osatuloutus)

¹⁾ Emoyhtiön omistajien osuus

TIEDOTUSTILAISUUS, WEBCAST JA PUHELINKONFERENSSI

Osavuosikatsauksesta järjestetään englanninkielinen tiedotustilaisuus torstaina 26.7.2012 klo 10.00 Suomen aikaa. Tiedotustilaisuus pidetään YIT:n pääkonttorissa, osoitteessa Panuntie 11, 00620 Helsinki. Tilaisuus on yhteinen sijoitusanalyytikoille, salkunhoitajille sekä tiedotusvälineille.

Tiedotustilaisuutta ja toimitusjohtaja Juhani Pitkäkosken esitystä voi seurata suorana webcast-lähetyksenä YIT:n kotisivuilla osoitteessa www.yitgroup.com/webcast. Suora lähetys alkaa klo 10.00. Lähetyksen tallenne on katsottavissa samassa osoitteessa noin klo 12.00 alkaen.

Tiedotustilaisuuteen voi osallistua myös puhelinkonferenssin kautta. Puhelinkonferenssiin osallistutaan soittamalla viimeistään viisi minuuttia ennen tilaisuuden alkua, klo 9.55 Suomen aikaa, numeroon (0)9 2313 9201.

Webcast-lähetyksen ja puhelinkonferenssin aikana kysymykset tulee esittää englanniksi. Tilaisuuden lopussa tiedotusvälineillä on mahdollisuus esittää kysymyksiä myös suomeksi.

Aikataulu eri aikavyöhykkeillä:

Taloudelliset katsaukset ja muuta sijoittajatietoa löytyy YIT:n internet-sivuilta osoitteesta www.yit.fi/sijoittajat. Aineistoja voi tilata kotisivujen kautta, sähköpostitse osoitteesta InvestorRelations@yit.fi tai puhelimitse numerosta 020 433 2257.

YIT OYJ

Juhani Pitkäkoski
toimitusjohtaja

Lisätietoja antavat:

Timo Lehtinen, talousjohtaja, YIT Oyj, puh. 045 670 0626, timo.lehtinen@yit.fi

Hanna-Maria Heikkinen, sijoittajasuhdejohtaja, YIT Oyj, puh. 040 826 2172, hanna-maria.heikkinen@yit.fi
 

Jakelu: NASDAQ OMX Helsinki, keskeiset tiedotusvälineet, www.yit.fi

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.–30.6.2012

SISÄLTÖ

• Konsernin taloudellinen kehitys toimialaraportoinnin mukaisesti
• Kehitys toimialoittain
• Henkilöstö
• Strategiset tavoitteet
• Konsernin taloudellinen kehitys konserniraportoinnin mukaisesti
• Yhtiökokouksen päätökset
• Osakkeet ja omistajat
• Liiketoiminnan merkittävimmät lähiajan riskit ja riskienhallinta
• Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen osana vastuullista yritystoimintaa
• Näkymät vuodelle 2012
• Osavuosikatsauksen taulukko-osa

KONSERNIN TALOUDELLINEN KEHITYS TOIMIALARAPORTOINNIN MUKAISESTI

Osavuosikatsauksen laskentaperiaatteet

YIT Oyj:n johto seuraa yhtiön liiketoiminnan kehitystä osatuloutukseen perustuvan toimialaraportoinnin mukaisesti. Tämän johdosta osavuosikatsauksen selostusosa painottuu yhtiön kehityksen kuvaamiseen tämän raportoinnin mukaisesti. YIT raportoi toiminnastaan myös IFRS-säännösten mukaisesti, jolloin yhtiö soveltaa muun muassa IFRIC 15 -tulkintaohjetta. Tuloutusperiaatteiden erojen vaikutukset esitetään yksityiskohtaisesti osavuosikatsauksen taulukko-osassa.

Rakentamispalveluiden kehitys jatkui hyvänä

YIT:n toimialojen liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 2 282,8 milj. euroa (1-6/2011: 2 163,8 milj. e). Vuoden toisen neljänneksen liikevaihto säilyi edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla ja oli 1 184,5 milj. euroa (4-6/2011: 1 136,9 milj. e). Liikevaihto kasvoi Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa, Suomen rakentamispalveluissa ja Kansainvälisissä rakentamispalveluissa. Liikevaihdon kehitystä tuki kiinteistöteknisten palveluiden kysynnän hienoinen elpyminen Pohjois-Euroopassa, infraliiketoiminnan hyvä kehitys Suomessa sekä rakentamispalveluiden liikevaihdon kasvu Baltian maissa ja Keskisessä Itä-Euroopassa. Valuuttakurssimuutokset kasvattivat toimialojen tammi-kesäkuun liikevaihtoa 13,9 milj. eurolla ja vuoden toisen neljänneksen liikevaihtoa 8,3 milj. eurolla edellisvuoden vastaaviin ajankohtiin verrattuna.

Tammi-kesäkuussa konsernin toimialaraportoinnin mukaisesta liikevaihdosta 44 prosenttia tuli Suomesta (1-6/2011:43 %), 15 prosenttia Ruotsista (1-6/2011: 15 %), 13 prosenttia Norjasta (1-6/2011: 12 %), 11 prosenttia Saksasta (1-6/2011: 14 %), 8 prosenttia Venäjältä (1-6/2011: 7 %), 3 prosenttia Tanskasta (1-6/2011: 4 %), 3 prosenttia Itävallasta (1-6/2011: 2 %), 2 prosenttia Baltian maista (1-6/2011: 1 %) sekä 1 prosentti muista maista (1-6/2011: 3 %).

Kannattavuus laski edellisvuodesta

YIT:n toimialaraportoinnin mukainen liikevoitto laski 6 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli tammi-kesäkuussa 112,9 milj. euroa (1-6/2011: 120,7 milj. e). Toimialaraportoinnin mukainen liikevoittoprosentti oli 4,9 (1-6/2011: 5,6 %). Katsauskauden liikevoittoon sisältyy -5,9 milj. euroa IAS 23:n mukaisia korkokuluja (1-6/2011: -4,4 milj. e).

Vuoden toisen neljänneksen liikevoitto laski 14 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 60,5 milj. euroa (4-6/2011: 70,3 milj. e). Toimialaraportoinnin mukainen liikevoittoprosentti oli 5,1 (4-6/2011: 6,2 %). Toisen neljänneksen liikevoittoon sisältyy -2,9 milj. euroa IAS 23:n mukaisia korkokuluja (4-6/2011: -2,4 milj. e). IAS 23 -standardi määrittää vieraan pääoman menojen kirjaustavan pitkäaikaisissa rakennushankkeissa.

Vuoden toisen neljänneksen liikevoittomarginaali Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa jäi edellisvuotista alhaisemmaksi johtuen projektitoiminnan heikosta kannattavuudesta sekä 2,8 milj. euron negatiivisesta kertaluonteisesta erästä teollisuuden palveluissa. Keski-Euroopan kiinteistöteknisten palveluiden liikevoittoa heikensivät toimialan liikevaihdon lasku, Puolan ja Tshekin heikko kannattavuus sekä toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuneet kustannukset. Suomen rakentamispalveluissa ja Kansainvälisissä rakentamispalveluissa liikevoitto pysyi edellisvuoden tasolla.

Vahva tilauskanta antaa näkyvyyttä

YIT:n toimialojen tilauskanta oli kesäkuun lopussa 4 045,4 milj. euroa (6/2011: 3 509,4 milj. e) eli 15 prosenttia korkeampi kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Tilauskanta pysyi maaliskuun 2012 lopun tasolla, jolloin se oli 3 965,5 milj. euroa.

Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisten palveluiden ja Kansainvälisten rakentamispalveluiden tilauskannat pysyivät maaliskuun 2012 lopun tasolla. Keski-Euroopan kiinteistöteknisten palveluiden tilauskanta pieneni hieman ja Suomen rakentamispalveluiden tilauskanta kasvoi hieman maaliskuun 2012 lopusta.

Investoinnit ja yrityskaupat

Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin olivat tammi-kesäkuussa 24,1 milj. euroa (1-6/2011: 23,3 milj. e) eli 1,1 prosenttia (1-6/2011: 1,1 %) liikevaihdosta. Rakennuskalustoon investoitiin 5,6 milj. euroa (1-6/2011: 7,1 milj. e) ja tietotekniikkaan 5,2 milj. euroa (1-6/2011: 4,9 milj. e). Muut investoinnit sisältäen yrityskaupat olivat 13,3 milj. euroa (1-6/2011: 11,3 milj. e).

YIT teki vuoden toisella neljänneksellä kaksi yrityskauppaa Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut -toimialalla. Ruotsissa YIT osti sähköasennusyhtiö Dala Elmontage Lindkvist & Bodin AB:n, jonka vuotuinen liikevaihto on noin 5 milj. euroa. Yhtiössä työskentelee noin 30 henkilöä. Norjassa YIT osti Madla Elektro -nimisen, sähköasennuksia tekevän yhtiön, jonka vuotuinen liikevaihto on noin 4 milj. euroa. Yhtiöllä on noin 30 työntekijää. Tarkempi kuvaus katsauskaudella tehdyistä yrityskaupoista löytyy osavuosikatsauksen taulukko-osasta.

Kassavirta positiivinen toisella vuosineljänneksellä

Konsernin tammi-kesäkuun operatiivinen kassavirta investointien jälkeen oli 33,6 milj. euroa (1-6/2011: 15,9 milj. e). Vuoden toisen neljänneksen operatiivinen kassavirta investointien jälkeen oli 42,6 milj. euroa (4-6/2011: -0,2 milj. e). Suomen rakentamispalveluissa vuoden toisen neljänneksen operatiivinen kassavirta oli hyvä. Konsernin operatiivista kassavirtaa heikensivät tontti-investoinnit rakentamispalveluissa ja tuotannon kasvu Kansainvälisissä rakentamispalveluissa.

Kesäkuun lopussa konsernin sijoitettu pääoma oli 1 883,5 milj. euroa (3/2012: 1 848,7 milj. e). Sijoitetusta pääomasta 27 prosenttia oli Venäjällä (3/2012: 29 %) eli 509,2 milj. euroa (3/2012: 528,7 milj. e). Ruplan kurssimuutos pienensi Venäjälle sijoitettua pääomaa 26,9 milj. eurolla huhti-kesäkuussa. 

Venäjälle sijoitettu pääoma säilyi ruplan kurssimuutos huomioiden maaliskuun lopun tasolla kasvaneesta asuntotuotannosta huolimatta. Pienempi hankekoko, asuntojen myyminen rakentamisen aikaisemmassa vaiheessa, parantuneet maksuehdot sekä asuntolainoituksen lisääntynyt osuus tehostavat toimialan pääoman käyttöä.

Toimialaraportoinnin mukainen konsernin sijoitetun pääoman tuotto oli viimeiseltä 12 kuukaudelta 13,7 prosenttia (4/2011-3/2012: 14,8 %). Toimialojen sijoitetun pääoman laskennassa huomioidaan ainoastaan operatiiviset erät.

Tulos ennen veroja laski edellisvuodesta

Toimialaraportoinnin mukainen tulos ennen veroja laski 9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli tammi-kesäkuussa 101,6 milj. euroa (1-6/2011: 111,3 milj. e). Vuoden toisen neljänneksen tulos ennen veroja laski 17 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 54,5 milj. euroa (4-6/2011: 65,6 milj. e).

Toimialaraportoinnin mukainen osakekohtainen tulos tammi-kesäkuussa laski 5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 0,61 euroa (1-6/2011: 0,64 e). Toisen vuosineljänneksen osakekohtainen tulos laski 13 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 0,33 euroa (4-6/2011: 0,38 e).

KEHITYS TOIMIALOITTAIN

Toimialojen kehitystä kuvataan toimialaraportoinnin mukaisin luvuin.

POHJOIS-EUROOPAN KIINTEISTÖTEKNISET PALVELUT

Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 7 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 1 051,2 milj. euroa (1-6/2011: 985,6 milj. e). Valuuttakurssimuutokset kasvattivat katsauskauden liikevaihtoa 12,1 milj. eurolla edellisvuodesta. Vuoden toisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 6 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 538,1 milj. euroa (4-6/2011: 509,4 milj. e). Valuuttakurssimuutokset kasvattivat toisen vuosineljänneksen liikevaihtoa 7,3 milj. eurolla edellisvuodesta. Liikevaihto kasvoi etenkin Ruotsissa ja Norjassa. Liikevaihdon kasvua tuki kiinteistöteknisten palveluiden kysynnän hienoinen elpyminen.

Toimialan liikevoitto laski katsauskaudella 17 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 30,0 milj. euroa (1-6/2011: 35,9 milj. e). Vuoden toisen neljänneksen liikevoitto laski 19 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 15,3 milj. euroa (4-6/2011: 18,8 milj. e). Toimialan kannattavuutta heikensi projektitoiminnan heikko kannattavuus sekä negatiivinen kertaluonteinen erä teollisuuden palveluissa. Teollisuuden palveluiden toiminnallinen kannattavuus parani vuoden toisella neljänneksellä, mutta liiketulos jäi tappiolle johtuen 2,8 milj. euron kertaluonteisesta erästä, joka liittyy vuonna 2011 valmistuneen asiakasprojektin loppuselvitykseen. YIT teki 3,0 milj. euron suuruisen kuluvarauksen liittyen samaan projektiin vuoden 2011 toisella neljänneksellä.

Kaikissa Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisten palveluiden toimintamaissa käynnissä oleva liiketoiminnan uudelleenjärjestely eteni katsauskaudella suunnitellusti. Katsauskauden aikana toimialan alueorganisaatioita tehostettiin ja organisaatiorakenteita madallettiin toiminnan ohjattavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi. Projektiliiketoiminnan kannattavuutta pyritään parantamaan selektiivisemmällä projektivalinnalla, entistä systemaattisemmalla riskien hallinnalla sekä hankintoja tehostamalla. Huoltoliiketoiminnassa tehostetaan kapasiteetin suunnittelua, töiden ennakkovalmistelua, materiaalilogistiikkaa, laskutusprosessia ja mobiilia tiedonsiirtoa asentajille. Järjestelyiden vuositason säästöjen arvioidaan olevan noin 40 milj. euroa vuodesta 2013 alkaen.

Kesäkuun lopun tilauskanta kasvoi 9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 955,1 milj. euroa (6/2011: 879,5 milj. euroa). Tilauskanta pysyi maaliskuun 2012 lopun tasolla, jolloin se oli 969,4 milj. e.

Huollon ja kunnossapidon liikevaihto jatkoi kasvuaan

Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus toimialan tammi-kesäkuun liikevaihdosta oli 672,5 milj. euroa (1-6/2011: 610,6 milj. e) eli 64 prosenttia koko liikevaihdosta (1-6/2011: 62 %). Toisella vuosineljänneksellä huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus toimialan liikevaihdosta oli 344,4 milj. euroa (4-6/2011: 308,1 milj. e) eli 64 prosenttia koko liikevaihdosta (4-6/2011: 60 %).

YIT solmi vuoden toisella neljänneksellä useita huolto- ja kunnossapitosopimuksia Pohjois-Euroopassa. YIT toimittaa kiinteistötekniset palvelut Norjassa Seabroker Eiendomin energiatehokkaaseen rakennukseen. YIT solmi myös Varkauden kaupungin kanssa sopimuksen energiatehokkuuspalveluiden toimittamisesta kaupungin jäähalliin.

Vuoden toisella neljänneksellä solmitun sopimuksen mukaisesti YIT ja Finnair jatkavat vuodesta 2006 alkanutta yhteistyötään Finnairin toimitilapalveluiden sekä kiinteistöjen teknisen ylläpidon tehostamiseksi. Sopimus käsittää noin 250 000 kiinteistöneliömetriä Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella ja se jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka.

Uusinvestoinnit suhteellisen matalalla tasolla

Talotekniikan uusinvestointien elpyminen jatkui hieman vuoden toisella neljänneksellä, mutta investoinnit pysyivät edelleen suhteellisen alhaisella tasolla.

YIT solmi vuoden toisella neljänneksellä sopimukset muun muassa Norjassa putkisto-, ilmastointi- ja sprinkleriasennusten toimittamisesta Bodøn kulttuurikeskukseen. YIT toimittaa lisäksi kiinteistötekniikan asennustyöt Deloitten Osloon rakennettavaan pääkonttoriin. Sopimusten arvo on yhteensä noin 11 milj. euroa.

Ruotsissa YIT solmi vuoden toisella neljänneksellä sopimuksen kiinteistöteknisten käyttöjärjestelmien asentamisesta Linköpingin yliopistolliseen sairaalaan. Sopimuksen arvo on noin 4 milj. euroa. 

KESKI-EUROOPAN KIINTEISTÖTEKNISET PALVELUT

Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa tammi-kesäkuun liikevaihto laski 8 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 339,0 milj. euroa (1-6/2011: 368,2 milj. e). Vuoden toisen neljänneksen liikevaihto laski 6 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 179,5 milj. euroa (4-6/2011: 191,1 milj. e). Liikevaihdon laskuun vaikuttivat kysynnän lievä heikentyminen vuoden 2011 lopussa ja 2012 alussa Saksassa, matala aktiviteetti Keskisessä Itä-Euroopassa ja yhtiön päätös luopua kansainvälisistä projekteista.

Tammi-kesäkuun liikevoitto laski 27 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 11,8 milj. euroa (1-6/2011: 16,1 milj. e). Vuoden toisen neljänneksen liikevoitto laski 45 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 6,6 milj. euroa (4-6/2011: 12,1 milj. e). Liikevaihdon lasku, Puolan ja Tshekin heikko kannattavuus sekä toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuneet kustannukset heikensivät toimialan toisen vuosineljänneksen kannattavuutta. YIT on aloittanut toiminnan uudelleenjärjestelyt Puolassa ja tähtää toimillaan projektiliiketoiminnan osuuden pienentämiseen ja kannattavamman huollon ja kunnossapitotoiminnan lisäämiseen. Saksassa YIT sulkee heikosti kannattavia yksiköitään. Vuoden 2011 toisen neljänneksen liikevoittoa paransi 5 milj. euron myyntivoitto Unkarin toimintojen myynnistä.

Kysyntä Keski-Euroopan kiinteistöteknisillä markkinoilla jatkui katsauskaudella suhteellisen vakaana. Tilauskanta kesäkuun lopussa oli 473,4 milj. euroa (6/2011: 554,1 milj. e). Kesäkuun lopun tilauskanta laski 15 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja maaliskuun 2012 lopusta 5 prosenttia (3/2012: 500,5 milj. e).

Huollon ja kunnossapidon liikevaihto kasvussa

Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus toimialan tammi-kesäkuun liikevaihdosta oli 99,1 milj. euroa (1-6/2011: 94,3 milj. e) eli 29 prosenttia koko liikevaihdosta (1-6/2011: 26 %). Toisella vuosineljänneksellä huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus toimialan liikevaihdosta oli 53,5 milj. euroa (4-6/2011: 49,0 milj. e) eli 30 prosenttia koko liikevaihdosta (4-6/2011: 26 %). Huollon ja kunnossapidon osuus Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa (4-6/2012: 30 %) oli merkittävästi Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisiä palveluita (4-6/2012: 64 %) alhaisempi, ja siten sen kasvattamiselle Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa on hyvät mahdollisuudet.

YIT:n kehittämän ServiFlex-konseptin mukaisten sopimusten osuus on kasvussa ja yhtiö solmi vuoden toisella neljänneksellä useita uusia huolto- ja kunnossapitosopimuksia. Saksassa YIT solmi sopimuksen huoltotoimintojen toimittamisesta Saksan ilmailualan keskukseen (DLR) sekä Krones AG:lle. Lisäksi useita pitkäaikaisia sopimuksia uusittiin vuoden toisella vuosineljänneksellä.

Uusinvestointien kysyntä säilyi vakaana

Kiinteistöteknisten uusinvestointien kysyntä säilyi katsauskaudella vakaana Saksassa ja Itävallassa, mutta suurten projektien aktiviteetti hidastui hieman Saksassa vuoden toisella neljänneksellä. YIT voitti vuoden toisella neljänneksellä useita merkittäviä projekteja. Saksassa YIT toimittaa energiatehokkaan kiinteistötekniikan Müncheniin rakennettavaan Joseph Pschorr Haus -rakennukseen sekä ilmastointijärjestelmät BMW:n Leipzigiin rakennettavaan tehtaaseen.

SUOMEN RAKENTAMISPALVELUT

Liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 677,4 milj. euroa (1-6/2011: 621,8 milj. e) ja se kasvoi 9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Vuoden toisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 347,9 milj. euroa (4-6/2011: 332,3 milj. e).  Liikevaihdon kasvua toisella vuosineljänneksellä tuki infraliiketoiminnan volyymin kasvu.

Toimialan tammi-kesäkuun liikevoitto kasvoi 6 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 61,7 milj. euroa (1-6/2011: 58,4 milj. e). Katsauskauden liikevoittoon sisältyy -3,3 milj. euroa IAS 23:n mukaisia korkokuluja (1-6/2011: -3,1 milj. e). Toisen vuosineljänneksen liikevoitto säilyi edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla ja oli 32,0 milj. euroa (4-6/2011: 32,8 milj. e). Toisen vuosineljänneksen liikevoittoon sisältyy -1,6 milj. euroa IAS 23:n mukaisia korkokuluja (4-6/2011: -1,6 milj. e). Liikevoitto kasvoi infraliiketoiminnassa toisella vuosineljänneksellä.

Tilauskanta oli kesäkuun lopussa 1 499,9 milj. euroa (6/2011: 1 239,5 milj. e). Tilauskanta kasvoi 21 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja 5 prosenttia maaliskuun 2012 lopusta (3/2012: 1 428,0 milj. e).

Toimialan tonttivarantoon sijoitettu pääoma oli kesäkuun lopussa 279,2 milj. euroa (3/2012: 297,0 milj. e). Tonttivaranto sisälsi 1 658 000 krs-m² asuntotontteja (3/2012: 1 652 000) ja 628 000 krs-m² toimitilatontteja (3/2012: 634 000).

Asuntomyynti kuluttajille jatkui hyvänä

Asuntomyynti jatkui vuoden toisella neljänneksellä hyvällä tasolla. Kysyntä painottui erityisesti rakentamisen loppuvaiheessa oleviin sekä valmiisiin asuntoihin. Asuntojen hinnat pysyivät katsauskaudella vakaina. Heinäkuussa asuntojen myynti kuluttajille on jatkunut normaalilla tasolla.

Asuntorakentaminen Suomessa, kpl

Asuntomäärissä voi tapahtua muutoksia kohteen rakentamisen käynnistymisen jälkeen asuntojen jakamisesta tai yhdistämisestä johtuen.

YIT:n asuntorakentamisen painopiste on omaperusteisessa, suoraan kuluttajille suunnatussa tuotannossa markkinakysynnän mukaisesti. YIT aloitti vuoden toisella neljänneksellä 776 omaperusteisen asunnon rakentamisen. Lisäksi YIT aloitti toisella vuosineljänneksellä yhteensä noin 200 urakkatuotantona toteutettavan asunnon rakentamisen.  

YIT on aktiivisesti täydentänyt tonttivarantoaan hankkimalla tontteja sekä solmimalla tonttien esisopimuksia varmistaakseen hyvät mahdollisuudet asuntoaloituksille myös jatkossa.

Valmiiden myynnissä olevien asuntojen lukumäärä on pysynyt suhteellisen alhaisella tasolla. Rakenteilla olevista asunnoista 56 prosenttia on myyty (6/2011: 56 %), mikä pienentää YIT:n myyntiriskiä. Myyntivaranto painottuu keskihintaiseen asuntotuotantoon: noin 75 prosenttia myynnissä olevista asunnoista on hinnaltaan alle 300 tuhatta euroa.

YIT:llä on hyvä valmius sopeuttaa asuntotuotantoaan markkinatilanteen mukaisesti. Nykyisen omaperusteisen asuntotuotannon ja myynnissä olevan toimitilatuotannon loppuunsaattamiskustannukset olivat kesäkuun 2012 lopussa 301,4 milj. euroa.

Liike- ja toimitilamarkkinoiden kehitys jatkui suotuisana

Liike- ja toimitilamarkkinoiden kehitys jatkui suotuisana vuoden toisella neljänneksellä ja YIT:n liike- ja toimitilarakentamisen tilauskanta säilyi hyvällä tasolla. Rakenteilla olevien liike- ja toimitilojen vuokraus eteni hyvin huhti-kesäkuussa: tilojen vuokrasopimuksia allekirjoitettiin noin 5 800 m². Toimitilavuokrat ja sijoittajien tuottovaatimukset säilyivät vakaina toisella vuosineljänneksellä.

YIT myi vuoden toisella neljänneksellä Tampereelle rakennettavan toimisto- ja liikerakennus Ratinankaaren Pohjolan hallinnoimalle rahastolle. Kaupan arvo oli noin 37 milj. euroa. Ratinankaaren rakentaminen on aloitettu ja sen arvioidaan valmistuvan kesäkuussa 2013. YIT tiedotti toisella vuosineljänneksellä käynnistävänsä toimistotalo Avia Line 3 rakentamisen Vantaalla. Noin 3 300 m²:n suuruinen toimistotalo on kolmas neljän rakennuksen kokonaisuudesta, joissa on valmistuessaan toimitilaa yhteensä noin 12 000 m². Samassa yhteydessä toteutetaan 250 autopaikan pysäköintitalo kaikkien Avia Line -toimistotalojen vuokralaisten käyttöön. Elokuussa aloitettavien rakennustöiden arvioidaan valmistuvan kesäkuussa 2013.

Infrarakentamisen kehitys jatkui hyvänä

Infrarakentamisen kysyntä jatkui toisella vuosineljänneksellä hyvänä ja infrapalveluiden kesäkuun 2012 lopun tilauskanta kaksinkertaistui edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.

YIT voitti vuoden toisella neljänneksellä Liikenneviraston järjestämässä maanteiden hoidon ja ylläpidon alueurakkakilpailutuksessa seitsemän erillistä alueurakkaa eri puolilta Suomea. Solmittavien sopimusten yhteenlaskettu arvo on noin 91 milj. euroa. Urakat alkavat lokakuussa 2012. YIT valittiin vuoden toisella neljänneksellä myös Kehärata-projektiin kuuluvan Vantaan Ruskeasannan aseman sisustusurakan toteuttajaksi. Urakan arvo on noin 28 milj. euroa ja se käsittää rautatieaseman rakentamisen, putki-, ilmanvaihto- ja sähkötyöt sekä tunneliosuuden sisustustyöt. Maan alle rakennettavan aseman rakennustyöt on aloitettu ja ne kestävät noin kaksi vuotta.

KANSAINVÄLISET RAKENTAMISPALVELUT

Tammi-kesäkuun liikevaihto kasvoi 9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta etenkin Baltian maiden ja Keskisen Itä-Euroopan liikevaihdon kasvun ansiosta ja oli 241,3 milj. euroa (1-6/2011: 220,8 milj. e). Vuoden toisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 11 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 133,4 milj. euroa (4-6/2011: 120,5 milj. e).  

Katsauskauden liikevoitto pysyi edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla ja oli 21,2 milj. euroa (1-6/2011: 20,7 milj. e). Toimialan tammi-kesäkuun liikevoittoon sisältyy -2,6 milj. euroa IAS 23:n mukaisia korkokuluja (1-6/2011: -1,3 milj. e). Myös vuoden toisen neljänneksen liikevoitto pysyi edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla ja oli 12,7 milj. euroa (4-6/2011: 12,3 milj. e). Toisen vuosineljänneksen liikevoittoon sisältyy -1,4 milj. euroa IAS 23:n mukaisia korkokuluja (4-6/2011: -0,8 milj. e). Liikevaihdon ja liikevoiton tuloutumiseen vaikutti edelleen aiempaa aikaisemmassa rakentamisen vaiheessa olevien kohteiden myynti: rakentamisen alkuvaiheessa myydyistä asunnoista tuloutuu myyntihetkellä vain vähän. Kilpailu-urakoinnin omaperusteista asuntotuotantoa heikompi kannattavuus ja sen korkeana pysynyt osuus erityisesti Baltian maiden liikevaihdosta heikensi toimialan kannattavuutta vuoden toisella neljänneksellä.

Lukuisten asuntoaloitusten ansiosta kesäkuun lopun tilauskanta kasvoi 32 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 1 186,7 milj. euroa (6/2011: 896,4 milj. e). Tilauskanta säilyi maaliskuun 2012 lopun tasolla, jolloin se oli 1 142,9 milj. e. Toimialan tilauskantaa pienensi osaksi ruplan heikentyminen, jonka vaikutus oli -52,6 milj. euroa huhti-kesäkuussa.

Nykyisen omaperusteisen asunto- ja myynnissä olevan toimitilatuotannon loppuunsaattamiskustannukset olivat kesäkuun 2012 lopussa 462,0 milj. euroa.

Toimialan tonttivarantoon sijoitettu pääoma oli kesäkuun lopussa 362,3 milj. euroa (3/2012: 346,1 milj. e). Tonttivaranto sisälsi 2 566 000 krs-m² asuntotontteja (3/2012: 2 562 000) ja 689 000 krs-m² toimitilatontteja Venäjällä, Baltian maissa, Tshekissä ja Slovakiassa (3/2012: 689 000).

Toimialan operatiivisen sijoitetun pääoman tuotto viimeiseltä 12 kuukaudelta oli 6,5 prosenttia, mikä on alle konsernin sijoitetun pääoman tuotolle asettaman strategisen tavoitetason (20 prosenttia). YIT pyrkii kasvattamaan toimialan sijoitetun pääoman tuottoa ensisijaisesti kasvattamalla toiminnan volyymiä, parantamalla kannattavuutta sekä tehostamalla edelleen pääoman käyttöä.

Asuntomyynti Venäjällä jatkui hyvänä

Kansainvälisten rakentamispalveluiden tammi-kesäkuun liikevaihdosta 77 prosenttia tuli Venäjältä (1-6/2011: 85 %). Liikevaihto Venäjällä pysyi edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla ja oli 185,7 milj. euroa (1-6/2011: 187,4 milj. e).

Venäjällä tonttivarantoon sijoitettu pääoma oli kesäkuun lopussa 281,2 milj. euroa (3/2012: 260,7 milj. e). Tonttivaranto sisälsi 2 211 000 krs-m² asuntotontteja (3/2012: 2 200 000) ja 546 000 krs-m² toimitilatontteja (3/2012: 546 000).

Asuntorakentaminen Venäjällä, kpl

1) Asuntohankkeiden valmistuminen edellyttää viranomaisten myöntämän käyttöönottoluvan.

2) YIT:llä oli kesäkuun 2012 lopussa Venäjällä 365 asuntoa (6/2011: 365) kohteissa, joiden rakentaminen keskeytettiin syksyllä 2008. Nämä asunnot eivät sisälly taulukossa rakenteilla oleviin asuntoihin. Asuntomäärissä voi tapahtua muutoksia kohteen rakentamisen käynnistymisen jälkeen asuntojen jakamisesta tai yhdistämisestä johtuen.

Venäjällä toiminnan painopiste on omaperusteisessa asuntorakentamisessa Pietarissa, Moskovassa, Moskovan ympäristön kaupungeissa, Jekaterinburgissa, Donin Rostovissa ja Kazanissa. Vuoden toisella neljänneksellä YIT jatkoi aktiivisesti tontti-investointeja Pietarissa ja Moskovan alueella.

Asuntomyynti Venäjällä painottui katsauskaudella edelleen rakentamisen alkuvaiheessa oleviin kohteisiin, jolloin myydyistä asunnoista tuloutuu myyntihetkellä suhteellisesti vähemmän. Heinäkuussa asuntomyynti Venäjällä on jatkunut normaalilla tasolla.

Asuntomyyntiä ovat tukeneet YIT:n vakiintunut asema luotettavana rakennusyhtiönä Venäjällä, YIT:n monipuolinen asuntotarjonta, YIT:n omat markkinointi- ja myynninedistämistoimet sekä laaja asuntolainayhteistyö pankkien kanssa. Lainarahoituksen merkitys on kasvanut Venäjällä ja vuoden toisella neljänneksellä asiakas käytti asuntolainaa 39 prosentissa YIT:n asuntokaupoista. Asuntomyyntiä tukivat lisäksi patoutunut uusien asuntojen kysyntä, hyvänä säilyneet kuluttajaluottamus ja öljyn hintataso sekä maltillisella tasolla pysyneet asuntolainojen korot.

Vuoden toisen neljänneksen aikana asuntojen maltillinen hintojen nousu jatkui Venäjällä ja YIT nosti asuntojensa hintoja hieman kaikissa toimintakaupungeissaan Venäjällä.

Hyvän kysynnän perusteella YIT on aloittanut Venäjällä aktiivisesti uusia asuntokohteita, ja aloituksia tehtiin vuoden toisella neljänneksellä Pietarissa, Moskovan alueella, Donin Rostovissa ja Jekaterinburgissa. YIT laajensi vuoden toisella neljänneksellä toimintaansa myös Moskovan alueen itäosassa sijaitsevaan Elektrostalin kaupunkiin.

Myynnissä olevien asuntojen määrää on kasvatettu hallitusti ja myyntivaranto kesäkuun lopussa oli maantieteellisesti tasapainoinen. Valmiiden myynnissä olevien asuntojen lukumäärä on pysynyt suhteellisen alhaisella tasolla. Rakenteilla olevista asunnoista 36 prosenttia oli myyty (6/2011: 28 %).

Asuntokohteiden luovutuksen jälkeen YIT tarjoaa asiakkailleen huolto- ja ylläpitopalvelua. Kesäkuun 2012 lopussa YIT vastasi noin 11 500 asunnon huollosta ja ylläpidosta.

YIT:n toimitilarakentamisen volyymi Venäjällä jatkui alhaisella tasolla vuoden toisella neljänneksellä.

Asuntomarkkinoiden elpyminen hidasta Baltiassa ja Keskisessä Itä-Euroopassa

Kansainväliset rakentamispalvelut -toimialan tammi-kesäkuun liikevaihdosta 23 prosenttia tuli Virosta, Latviasta, Liettuasta, Tshekistä ja Slovakiasta (1-6/2011: 15 %). Näiden maiden liikevaihto nousi 67 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 55,6 milj. euroon (1-6/2011: 33,4 milj. e). Baltian maissa, Tshekissä ja Slovakiassa tonttivarantoon sijoitettu pääoma oli kesäkuun lopussa 81,1 milj. euroa (3/2012: 85,4 milj. e). Tonttivaranto sisälsi 355 000 krs-m² asuntotontteja (3/2012: 362 000) ja 143 000 krs-m² toimitilatontteja (3/2012: 143 000).

Kilpailu-urakoinnin omaperusteista asuntotuotantoa heikompi kannattavuus ja sen korkeana pysynyt osuus erityisesti Baltian maiden liikevaihdosta heikensivät edelleen toimialan kannattavuutta vuoden toisella neljänneksellä. YIT:n tavoitteena on siirtää toiminnan painopistettä urakkatuotannosta omaperusteiseen asuntorakentamiseen kannattavuuden parantamiseksi asuntokysynnän elpyessä.

Asuntorakentaminen Baltiassa ja Keskisessä Itä-Euroopassa, kpl

Asuntomyynti vuoden toisella neljänneksellä oli suhteellisen alhaisella tasolla ja asuntojen hinnat säilyivät vakaina Baltiassa ja Keskisessä Itä-Euroopassa.

YIT:n asuntojen myyntivaranto Baltian maissa, Tshekissä ja Slovakiassa on noin 700 asuntoa, ja YIT:n tavoitteena on kasvattaa myynnissä olevien asuntojen määrää kysynnän mukaisesti. Asuntoaloituksia YIT teki Latviassa, Liettuassa, Slovakiassa ja erityisesti Tshekissä. Uusien asuntotonttien hankintaa jatkettiin vuoden toisella neljänneksellä. YIT:n suhteellinen asema alueella on vahvistunut YIT:n vakaan taloudellisen aseman ansiosta.

Toimitilarakentaminen Baltiassa ja Keskisessä Itä-Euroopassa

YIT allekirjoitti vuoden toisella neljänneksellä sopimuksen, jonka mukaan Capital Mill ostaa YIT:n 90 prosentin osuuden Tallinnassa sijaitsevasta toimistotalosta. YIT:n rakentama toimistotalo on suuruudeltaan noin 8 300 m² ja sen arvioidaan valmistuvan elokuussa 2012. 

HENKILÖSTÖ

Vuoden 2012 tammi-kesäkuussa konsernin palveluksessa oli keskimäärin 25 919 henkilöä (1-6/2011: 25 754). Kesäkuun lopussa henkilöstömäärä oli 26 255 (6/2011: 26 807).

YIT palkkasi kesäksi 2012 lähes tuhat kesätyöntekijää Suomen liiketoimintoihinsa. Kesätyöntekijät työskentelevät YIT:llä erilaisissa tuotannon ja hallinnon tehtävissä rakentamisen, kiinteistötekniikan, teollisuuden ja konsernipalveluiden toiminnoissa.

YIT:n osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kustannusvaikutus oli tammi-kesäkuussa noin 2,5 milj. euroa (1-6/2011: 2,7 milj. e).

STRATEGISET TAVOITTEET

YIT Oyj:n hallitus vahvisti 21.9.2011 konsernin strategian kaudelle 2012-2014. Strategian päätavoitteena on tasapainoinen, kannattava kasvu. Konsernin pitkän aikavälin strategiset tavoitetasot on pidetty ennallaan ja ne ovat: liikevaihdon yli 10 prosentin vuosittainen keskimääräinen kasvu, 20 prosentin sijoitetun pääoman tuotto, operatiivisen kassavirran investointien jälkeen tulee olla riittävä osingonmaksuun ja velkojen vähentämiseen, 35 prosentin omavaraisuusaste ja osingonjako 40-60 prosenttia tilikauden tuloksesta. Tavoitetasoja määritettäessä oletuksena on ollut, että talouskasvu jatkuu YIT:n markkina-alueella.

Liiketoiminnoista YIT:n kasvun painopisteinä ovat edelleen kiinteistötekniikan huolto- ja kunnossapitopalvelut sekä asuntorakentaminen. Kasvua haetaan sekä yrityskaupoin että orgaanisesti. Kiinteistöteknisiä palveluja kasvatetaan Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa ja asuntorakentamista Suomessa, Venäjällä, Baltian maissa ja Keskisessä Itä-Euroopassa. Konsernin potentiaalisia uusia markkina-alueita ovat kiinteistöteknisissä palveluissa Sveitsi sekä rakentamispalveluissa Puola. Erityisiä kasvun painopistealueita ovat Venäjän asuntorakentaminen ja Saksan kiinteistötekniset palvelut.

YIT julkisti strategian vahvistamisesta pörssitiedotteen sekä strategian painopisteisiin keskittyvän pääomamarkkinapäivän aineistot 22.9.2011.

KONSERNIN TALOUDELLINEN KEHITYS KONSERNIRAPORTOINNIN MUKAISESTI (IFRS)

¹⁾ Emoyhtiön omistajien osuus

Konserniraportoinnin mukainen liikevaihto kasvoi 10 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli tammi-kesäkuussa 2 317,3 milj. euroa (1-6/2011: 2 106,9 milj. e). Liikevaihto toisella vuosineljänneksellä kasvoi 7 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 1 218,9 milj. euroa (4-6/2011: 1 137,2 milj. e). Omaperusteisten rakennushankkeiden valmistumisajankohdat vaikuttavat konsernin liikevaihdon tuloutumiseen ja konserniraportoinnissa voi siten olla suurta vaihtelua eri vuosineljännesten välillä. Vuoden toisella neljänneksellä asuntoja valmistui edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Venäjällä, Baltiassa ja Keskisessä Itä-Euroopassa asuntoja valmistui selvästi edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän, kun taas Suomessa asuntoja valmistui selvästi edellisvuotta vähemmän.

Konserniraportoinnissa omaperusteiset asuntohankkeet tuloutuvat vasta kohteen luovutuksen yhteydessä. IFRIC 15 -muunnoksen jälkeen konsernin tammi-kesäkuun liikevoitto nousi 15 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 122,8 milj. euroa (1-6/2011: 107,1 milj. e). IFRIC 15 -muunnoksen jälkeen konsernin tammi-kesäkuun liikevoittoprosentti oli 5,3 (1-6/2011: 5,1 %). Vuoden toisen neljänneksen liikevoitto pysyi edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla ja oli 67,7 milj. euroa (4-6/2011: 67,9 milj. e). Liikevoittoprosentti vuoden toisella neljänneksellä oli 5,6 (4-6/2011: 6,0 %).

Konserniraportoinnin mukainen tammi-kesäkuun tulos ennen veroja kasvoi 14 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 111,5 milj. euroa (1-6/2011: 97,7 milj. e). Toisen vuosineljänneksen tulos ennen veroja pysyi edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla ja oli 61,6 milj. euroa (4-6/2011: 63,0 milj. e).

Konserniraportoinnin mukainen osakekohtainen tulos tammi-kesäkuussa kasvoi 18 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 0,67 euroa (1-6/2011: 0,57 e). Toisen vuosineljänneksen osakekohtainen tulos pysyi edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla ja oli 0,37 euroa (4-6/2011: 0,37 e).

Konserniraportoinnin mukainen tilauskanta oli kesäkuun lopussa 4 409,3 milj. euroa (6/2011: 3 796,9 milj. e).

Sijoitetun pääoman tuotto oli viimeiseltä 12 kuukaudelta 12,5 prosenttia (4/2011- 3/2012: 12,8 %). Sijoitettu pääoma lasketaan vähentämällä taseen loppusummasta korottomat velat. Konsernin taseen loppusumma oli kesäkuun lopussa 3 646,9 milj. euroa (3/2012: 3 631,9 milj. e).

Omavaraisuusaste nousi hieman maaliskuun 2012 lopusta ja oli 30,0 prosenttia (3/2012: 28,8 %).

Monipuolinen rahoitusrakenne ja hyvä likviditeettiasema

YIT:n rahoitusrakenne on monipuolinen ja likviditeettiasema hyvä. Kassavarat olivat kesäkuun lopussa 169,5 milj. euroa (3/2012: 209,3 milj. e). Lisäksi käyttämättömiä komittoituja rahoitus- ja tililimiittisopimuksia oli yhteensä 357,1 milj. euroa. YIT:llä on käytössään yhteensä 280 milj. euroa komittoituja rahoituslimiittisopimuksia, joista 50 milj. euroa on voimassa joulukuuhun 2013 asti, 30 milj. euroa joulukuuhun 2014 asti ja 200 milj. euroa joulukuuhun 2015 asti. Komittoiduissa limiittisopimuksissa ei ole velvoitetta ylläpitää taloudellisia tunnuslukuja eli kovenantteja.

Velkaantumisaste nousi maaliskuun 2012 lopusta ja oli kesäkuun lopussa 86,7 prosenttia (3/2012: 84,2 %). Nettorahoitusvelat kasvoivat maaliskuun 2012 lopusta 803,1 milj. euroon (3/2012: 755,8 milj. e).

Nettorahoituskulut kasvoivat tammi-kesäkuussa edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja olivat 11,3 milj. euroa (1-6/2011: 9,4 milj. e) eli 0,5 prosenttia konsernin liikevaihdosta (1-6/2011: 0,4 %). Nettorahoituskuluissa on huomioitu 7,9 milj. euroa IAS 23:n mukaisina aktivointeina (1-6/2011: 6,3 milj. e). Nettorahoituskuluihin sisältyvät kurssierot, joita oli yhteensä -2,7 milj. euroa (1-6/2011: -2,1 milj. e), olivat lähes kokonaan Venäjälle tehtyjen vieraanpääomanehtoisten sijoitusten suojauskuluja. Vuoden toisen neljänneksen nettorahoituskulut kasvoivat edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja olivat -6,1 milj. euroa (4-6/2011: -4,9 milj. e) eli 0,5 prosenttia konsernin liikevaihdosta (4-6/2011: 0,4 %). Nettorahoituskuluissa on huomioitu 4,2 milj. euroa IAS 23:n mukaisina aktivointeina (4-6/2011: 3,2 milj. e). Nettorahoituskuluihin sisältyvät kurssierot olivat yhteensä -1,6 milj. euroa (4-6/2011: -0,8 milj. e).

Suojattava ruplapositio kasvoi maaliskuun 2012 lopusta. Kesäkuun 2012 lopussa Venäjälle sijoitetusta pääomasta 103,1 milj. euroa oli vieraanpääomanehtoisia sijoituksia (3/2012: 88,1 milj. e) ja 406,1 milj. euroa omanpääomanehtoisia sijoituksia tai sen luonteisia pysyviä nettoinvestointeja (3/2012: 440,6 milj. e). Vieraanpääomanehtoiset sijoitukset on suojattu YIT:n suojauspolitiikan mukaisesti valuuttakurssiriskiltä, kun taas omanpääomanehtoiset sijoitukset jätetään suojaamatta niiden pysyvän luonteen vuoksi. 

Rahoitusvelan määrä oli kesäkuun lopussa 972,6 milj. euroa (3/2012: 965,2 milj. e) ja keskikorko 3,1 prosenttia (3/2012: 3,2 %). Kiinteäkorkoisten lainojen osuus konsernin rahoitusvelasta oli 58 prosenttia (3/2012: 59 %). Lainoista 47 prosenttia (3/2012: 42 %) oli otettu suoraan pääoma- ja rahamarkkinoilta, 41 prosenttia pankeilta ja muilta rahalaitoksilta (3/2012: 46 %) ja 11 prosenttia vakuutusyhtiöiltä (3/2012: 12 %). Pitkäaikaisten lainojen maturiteettijakauma on tasapainoinen. Vuoden 2012 toisella vuosipuoliskolla pitkäaikaisista lainoista erääntyy yhteensä 23,1 milj. euroa.

Rahoituslaitoksille myytyjen rakennusaikaisten urakkasaatavien kokonaismäärä laski maaliskuun 2012 lopusta ja oli kesäkuun lopussa 274,3 milj. euroa (3/2012: 323,3 milj. e). Tästä 182,0 milj. euroa sisältyy taseen korollisiin velkoihin (3/2012: 237,0 milj. e) ja loput ovat IAS 39 -säännösten mukaisesti taseen ulkopuolisia eriä. Rahoitusyhtiöille myydyistä saamisista maksettiin katsauskaudella korkoja 2,6 milj. euroa (1-6/2011: 2,2 milj. e), joista toisella vuosineljänneksellä 1,2 milj. euroa (4-6/2011: 1,1 milj. e). Korot sisältyvät kokonaisuudessaan rahoituskuluihin.

Valmiiden myymättömien asuntojen yhtiölainaosuudet olivat kesäkuun lopussa 62,9 milj. euroa (3/2012: 45,4 milj. e), ja ne sisältyvät korollisiin velkoihin. Yhtiölainaosuuksien korot sisältyvät yhtiövastikkeisiin ja ne on siten kirjattu projektikuluihin. Yhtiölainaosuuksien korot olivat katsauskaudella 1,0 milj. euroa (1-6/2011: 0,5 milj. e) ja vuoden toisella neljänneksellä 0,5 milj. euroa (4-6/2011: 0,3 milj. e).

YIT Oyj maksoi vuoden toisella neljänneksellä osinkoa vuodelta 2011 yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 87,7 milj. euroa.

Konsernin tasapainoinen liiketoimintarakenne ja vahva rahoitusasema mahdollistavat YIT:n kasvustrategian toteuttamisen sekä sen edellyttämät yrityskaupat ja tontti-investoinnit. Konserni on toisaalta myös varautunut makrotalouden epävarmuuteen vahvistamalla likviditeettiasemaansa.

YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

YIT Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 13.3.2012. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2011 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, vahvisti osingon hallituksen ehdotuksen mukaisesti, päätti hallituksen palkkioista ja valitsi tilintarkastajan. Yhtiökokous vahvisti hallituksen kokoonpanon: hallitukseen valittiin uudelleen Henrik Ehrnrooth (puheenjohtaja), Reino Hanhinen (varapuheenjohtaja), Kim Gran, Antti Herlin, Satu Huber sekä Michael Rosenlew.

Järjestäytymiskokouksessaan 13.3.2012 hallitus valitsi keskuudestaan tarkastusvaliokunnan, henkilöstövaliokunnan sekä työvaliokunnan puheenjohtajat ja jäsenet.

YIT julkaisi yhtiökokouksen päätöksistä ja hallituksen järjestäytymisestä pörssitiedotteet 13.3.2012. Pörssitiedotteet ja hallituksen jäsenten esittely ovat luettavissa YIT:n verkkosivuilla osoitteessa www.yit.fi.

OSAKKEET JA OMISTAJAT

Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon.

Osakepääoma ja osakkeiden määrä

YIT Oyj:n osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä pysyivät katsauskauden aikana muuttumattomina. YIT Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2012 alussa 149 216 748,22 euroa (2011: 149 216 748,22 e) ja osakkeiden lukumäärä 127 223 422 kappaletta (2011: 127 223 422).

Omat osakkeet ja hallituksen valtuudet

Omien osakkeiden hankinnasta ja luovutuksesta sekä osakepääoman muutokseen johtavista päätöksistä päättää osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous. YIT Oyj:n varsinainen yhtiökokous valtuutti 13.3.2012 hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankinnasta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Tämän lisäksi hallituksella on voimassaoleva osakeantivaltuutus, jonka YIT:n varsinainen yhtiökokous antoi 10.3.2010. Osakeantivaltuutus sisältää myös valtuutuksen päättää omien osakkeiden luovuttamisesta.

YIT Oyj:llä oli katsauskauden alussa hallussaan 1 952 414 kappaletta yhtiön omia osakkeita, jotka oli hankittu yhtiökokouksen 6.10.2008 antaman valtuutuksen perusteella.

YIT Oyj:n hallitus vahvisti 26.4.2012 YIT:n johdon osakepohjaisen kannustinjärjestelmän vuoden 2011 ansaintajakson palkkiot, joiden osakeosuudet luovutettiin suunnattuna, maksuttomana osakeantina. Osakeannissa annettiin 130 976 YIT Oyj:n hallussa ollutta omaa osaketta ja osakkeet luovutettiin osakepalkkiojärjestelmään kuuluville avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti.

Katsauskauden aikana yhtiölle palautui osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti 12 672 osaketta, minkä jälkeen yhtiöllä oli hallussaan kesäkuun 2012 lopussa 1 834 110 omaa osaketta.

Kaupankäynti osakkeella

YIT:n osakkeen kurssi oli vuoden alussa 12,38 euroa (1.1.2011: 18,65 e). Osakkeen päätöskurssi katsauskauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä oli 13,38 euroa (30.6.2011: 17,24 e). Osakekurssi nousi tammi-kesäkuun aikana noin 8 prosenttia. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 17,25 euroa (1-6/2011: 21,92 e), alin 11,87 euroa (1-6/2011: 15,41 e) ja keskikurssi 14,95 euroa (1-6/2011: 19,58 e). Osakkeita vaihdettiin Nasdaq OMX Helsingissä tammi-kesäkuun aikana 61 906 tuhatta kappaletta (1-6/2011: 61 762 tuhatta). Vaihdon arvo oli 925,8 milj. euroa (1-6/2011: 1 204,7 milj. e), lähde: Nasdaq OMX.

Helsingin pörssin lisäksi YIT:n osakkeilla käydään kauppaa myös muilla markkinapaikoilla, kuten Chi-X:ssä, BATS:ssä ja Turquoisessa. Vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla tehdyn vaihdon osuus laski katsauskaudella hieman edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. YIT Oyj:n osakkeita vaihdettiin vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla tammi-kesäkuun aikana 36 340 tuhatta kappaletta (1-6/2011: 39 241 tuhatta), mikä vastaa noin 37 prosenttia osakkeen koko kaupankäyntimäärästä (1-6/2011: 39 %). Vaihtoehtoisista kaupankäyntipaikoista YIT:n osakkeella käytiin kauppaa etenkin Chi-X:ssä, lähde: Nasdaq OMX ja Fidessa Fragmentation Index.

Osakekannan markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 1 677,7 milj. euroa (6/2011: 2 159,7 milj. e). Osakekannan markkina-arvo on laskettu ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Osakkeenomistajien määrä ja liputusilmoitukset

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli kesäkuun 2012 lopussa 35 888 (6/2011: 32 975). Hallintarekisteröityjen ja muiden kuin suomalaisten sijoittajien omistuksessa oli kesäkuun lopussa 31,5 prosenttia osakkeista (6/2011: 39,3 %).

Yhtiö ei saanut katsauskauden aikana arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaisia ilmoituksia omistusosuuden muuttumisesta YIT Oyj:ssä.

LIIKETOIMINNAN MERKITTÄVIMMÄT LÄHIAJAN RISKIT JA RISKIENHALLINTA

YIT on määritellyt merkittävimmät riskitekijät ja niiden hallinnan koko konsernin näkökulmasta huomioiden konsernin liiketoiminnan ja toimintaympäristön erityispiirteet. Riskit on jaettu strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja tapahtumariskeihin.

YIT on kehittänyt konsernin liiketoimintarakennetta tasapainoiseksi ja talouden heilahteluita paremmin sietäväksi. Vakaasti kehittyvää huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaa on kasvatettu. Kassavirtaa tuottavat (kiinteistötekniset ja teollisuuden palvelut, urakointi) ja pääomaa vaativat liiketoiminnot (omaperusteinen asunto- ja toimitilatuotanto) tasapainottavat liiketoimintaan ja pääoman käyttöön liittyviä riskejä ja mahdollistavat paremman riskienhallinnan konsernitasolla.

Toimintaa on laajennettu maantieteellisesti, jolloin talouden muutokset vaikuttavat eri aikaan eri markkina-alueilla. Jatkuvan seurannan ja analysoinnin sekä vaihtoehtoisten skenaarioiden ja niihin perustuvien toimintasuunnitelmien avulla pyritään reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin ajoissa sekä toisaalta hyödyntämään muutosten tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia.

Konsernin tavoitteena on kasvaa kannattavasti sekä orgaanisesti että yrityskaupoin. Yrityskauppoihin liittyviä riskejä hallitaan valitsemalla määriteltyjen kriteerien mukaisia kohteita sekä tehokkailla integraatioprosesseilla, joilla YIT:n arvot, toimintatavat ja strategia tehdään tutuiksi uudelle henkilöstölle.

YIT:lle tyypillisiä operatiivisia riskejä ovat tonttihankintoihin liittyvät riskit, omaperusteisten asunto- ja toimitilahankkeiden myyntiriski sekä urakkatarjouksiin, palvelusopimuksiin, projektinhallintaan ja henkilöstöön liittyvät riskit. YIT hallitsee myyntiriskiä sopeuttamalla asuntoaloitusten määrän arvioituun asuntokysyntään ja myymättömien asuntojensa lukumäärään (asuntotuotannon luvut on esitetty kohdassa Kehitys toimialoittain) sekä hankkimalla normaalisti keskeiset vuokralaiset ja/tai sijoittajan ennen toimitilahankkeen aloittamista. Korkotason voimakas nousu ja asuntoluottojen ja kiinteistörahoituksen saatavuudessa tapahtuvat muutokset ovat keskeisiä asuntojen ja toimitilojen kysyntään liittyviä riskejä.

YIT tarkastaa tonttiensa arvon IFRS-tilinpäätöskäytännön vaatimalla tavalla. Tonttivaranto arvostetaan hankintamenoon, ja tontin arvoa pienennetään, mikäli arvioidaan, että tontille rakennettava kohde myydään tontin hinnan ja rakennuskustannusten summaa alhaisempaan hintaan. Tontteihin ei tehty alaskirjauksia katsauskaudella.

Rahoitus- ja taloudellisia riskejä ovat likviditeetti-, luotto-, vastapuoli-, korko- ja valuuttakurssiriskit sekä raportointiprosessiin liittyvät riskit. Rahoitus- ja taloudellisia riskejä hallitaan laskenta- ja rahoituspolitiikoilla, sisäisellä valvonnalla sekä sisäisellä ja ulkoisella tarkastuksella.

YIT:lle merkittävin valuuttakurssiriski liittyy ruplamääräisiin sijoituksiin. Venäjälle sijoitettu pääoma oli katsauskauden lopussa kokonaisuudessaan 509,2 milj. euroa (3/2012: 528,7 milj. e). Omanpääomanehtoisten sijoitusten tai sen luonteisten nettoinvestointien määrä kauden lopussa oli 406,1 milj. euroa (3/2012: 440,6 milj. e). Venäjällä oleviin tytäryhtiöihin tehdyt omanpääomanehtoiset sijoitukset ovat rahoituspolitiikan mukaisesti suojaamatta ja niiden osalta ruplan mahdollinen devalvoituminen aiheuttaisi pääomien arvon alentumisen suuruisen negatiivisen muutoksen konsernin omaan pääomaan. Vieraanpääomanehtoisten sijoitusten määrä oli katsauskauden lopussa 103,1 milj. euroa (3/2012: 88,1 milj. e) ja tämä positio oli kokonaisuudessaan suojattu. Euron ja ruplan välinen korkoero vaikuttaa suojauskustannuksiin ja sitä kautta nettorahoituskuluihin.

Tapahtumariskejä voivat olla henkilö- tai tietoturvaan liittyvät onnettomuudet tai toimitiloille, projektikohteille tai muulle omaisuudelle sattuvat äkilliset ja ennalta arvaamattomat esinevahingot kuten tulipalot, sortumiset ja varkaudet. YIT noudattaa konsernin laajuista turvallisuuspolitiikkaa, joka kattaa turvallisuuden eri osa-alueet.

Yksityiskohtaisempi selvitys YIT:n riskienhallintapolitiikasta sekä merkittävimmistä riskeistä julkaistiin vuoden 2011 vuosikertomuksessa. Rahoitusriskeistä kerrottiin tarkemmin vuoden 2011 tilinpäätöksen liitetiedoissa.

HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN OSANA VASTUULLISTA LIIKETOIMINTAA

YIT:n tavoitteena on vähentää omia hiilidioksidipäästöjään (CO2) merkittävästi tulevina vuosina. Päästöjen vähentäminen tukee kustannustehokkuutta ja on osa YIT:n tasapainoisen, kannattavan kasvun strategiaa. YIT pyrkii minimoimaan oman toimintansa ympäristövaikutuksia muun muassa oman toiminnan tehostamisella sekä hyödyntämällä energiatehokkuuteen liittyviä palvelujaan ja ratkaisujaan. Kiinteistöjen energiankulutukseen vaikutetaan esimerkiksi sisäolosuhteiden ympärivuorokautisella seurannalla, LED-valaistuksella, lämmön talteenotolla ja jatkuvalla kunnossapidolla. Jatkossa päästöjä vähennetään myös suosimalla entistä enemmän uusiutuvia energialähteitä ja luomalla innovatiivisia energia- ja materiaalitehokkaita työmenetelmiä.

Lisäksi YIT pyrkii tehostamaan energiankulutustaan ja parantamaan hiilidioksidipäästöjen raportointia. YIT vastasi ensimmäistä kertaa CDP-kyselyyn (Carbon Disclosure Project) koskien YIT:n vuoden 2011 hiilidioksidipäästöjä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

NÄKYMÄT VUODELLE 2012

YIT Oyj toistaa vuoden 2011 tilinpäätöksen yhteydessä antamansa arvion, jonka mukaan vuonna 2012 liikevaihto säilyy vuoden 2011 tasolla ja että liikevoitto kasvaa vuoteen 2011 verrattuna. Tulosohjeistus perustuu toimialaraportointiin eli osatuloutukseen.

Kannattavuuden parantaminen tehostamisohjelman etenemisen myötä Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut -toimialalla vuoden toisella puoliskolla tukee YIT:n vuoden 2012 liikevoiton kasvua.

Suuri epävarmuus yleisestä makrotaloudellisesta kehityksestä voi vaikuttaa negatiivisesti myös YIT:n asiakkaiden päätöksentekoon ja siten YIT:n liiketoiminnan kehitykseen ja tulokseen.

Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut

Pohjoismaissa kiinteistöteknisten palveluiden markkinatilanne vaihtelee maittain. Rakennusalan Euroconstruct-asiantuntijaverkoston ennusteen mukaan huolto- ja kunnossapitomarkkinoiden arvioidaan kasvavan hieman kaikissa Pohjoismaissa vuonna 2012 (kesäkuun 2012 raportti). Tekniikan lisääntyminen rakennuksissa kasvattaa uusien palvelujen kysyntää. Energiatehokkuuspalvelujen kysynnän odotetaan pysyvän vakaana. Julkisen sektorin odotetaan jatkavan kiinteistöpalvelujen ulkoistamista.

Euroconstructin ennusteen mukaan Suomen kiinteistötekniikan projektimarkkinoiden odotetaan pysyvän heikkona vuonna 2012. Uusinvestoinnit eivät ole juuri lisääntyneet, koska liike- ja toimistorakentaminen on pysynyt vähäisenä. Tanskassa toimitilarakentamisen sekä korjausrakentamisen arvioidaan kääntyvän lievään kasvuun vuosien 2012-2013 aikana. Prognoscentretin ennusteen mukaan Ruotsissa ja Norjassa projektimarkkinat kasvavat kohtuullisesti vuonna 2012. Toimitilarakentamisen arvioidaan lisääntyvän sekä Ruotsissa että Norjassa, mikä avaa YIT:lle uusia mahdollisuuksia. Talotekniikan markkinat ovat kuitenkin luonteeltaan jälkisykliset. Julkinen sektori investoi edellisvuotta vähemmän uusiin rakennuksiin, kun maiden hallitukset pyrkivät tasapainottamaan budjettejaan.

Baltian maissa ja Venäjällä sekä projekti- että palvelumarkkinoiden arvioidaan pysyvän alhaisella tasolla.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden ja energiasektorin investoinnit Suomessa kasvavat hieman vuonna 2012. Investoinnit ovat ensisijaisesti kapasiteetin korvausinvestointeja ja laajennusinvestointien määrän arvioidaan pysyvän alhaisena. Teollisuuden kunnossapitomarkkinoiden arvioidaan pysyvän vakaina.

Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut

Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa sekä huolto- ja kunnossapitomarkkinoiden että uusinvestoinneista riippuvaisten projektimarkkinoiden uskotaan kasvavan kohtuullisesti. Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osalta kasvulle on suotuisat edellytykset erityisesti Saksan ja Itävallan huoltomarkkinoilla. Kiinteistöteknisten palveluiden markkinat Keskisessä Itä-Euroopassa (Puola, Tshekki ja Romania) ovat kehittymässä hitaasti.

Talotekniikan uusinvestoinnit ovat pysyneet suhteellisen hyvällä tasolla YIT:n Keski-Euroopan toimintamaissa, etenkin Saksassa ja Itävallassa. Taloteknisten uusinvestointien ennustetaan pysyvän vakaana.

Energiatehokkuuspalveluiden kysynnän kasvulle on edellytyksiä tulevina vuosina korkean energian hinnan ja tiukentuvan ympäristölainsäädännön myötä etenkin Saksassa ja Itävallassa.

Suomen rakentamispalvelut

Suomen rakentamispalveluissa asuntokysynnän arvioidaan jatkuvan hyvänä. Asuntokysyntää tukevat edelleen alhaiset korot, suhteellisen vakaa työllisyystilanne ja muuttoliike kasvukeskuksiin. Korkotason ennustetaan pysyvän matalana vuonna 2012. Muuttoliike jatkuu Suomessa voimakkaana ihmisten muuttaessa yhä enemmän kasvukeskuksiin. Lisäksi väestön ja asuntokuntien määrä lisääntyy, koska maahanmuutto jatkaa kasvua ja yhden hengen talouksien määrä nousee.

Rakennusteollisuuden ennusteen mukaan Suomessa aloitetaan 28 000 asunnon rakentaminen vuonna 2012 (2011: 32 200). VTT:n tammikuussa julkaiseman selvityksen mukaan uusien asuntojen vuosittainen tuotantotarve on pitkällä aikavälillä 24 000–29 000 asuntoa. YIT:n tavoitteena on vahvistaa asemaansa maan johtavana asuntorakentajana.

YIT arvioi asuntojen hintatason pysyvän vakaana vuonna 2012. Rakennuskustannusten arvioidaan nousevan pääasiassa uusien energiasäädösten vuoksi, mutta nousun arvioidaan olevan maltillista vuonna 2012. 

VTT:n arvion mukaan toimistorakentaminen laskee noin 8-9 prosenttia vuoden 2012 aikana. Toimistojen vajaakäyttöasteet ovat edellisen taantuman jäljiltä vielä korkeahkolla tasolla, ja tyhjänä oleva rakennuskanta pitää sisällään myös vanhaa toimistotilaa. YIT arvioi, että kysyntä kohdistuu moderneihin ja energiatehokkaisiin toimistoihin.

VTT:n ennusteen mukaan liikerakentaminen kääntyy laskuun. Rakentamista pitää yllä vähittäiskaupan siirtyminen yhä suurempiin liikekiinteistöihin ja ulkomaisten kauppaketjujen laajentuminen Suomessa. Liiketilojen vajaakäyttöasteet ovat varsin alhaiset. Euroopan velkakriisin aiheuttama riskinottohalukkuuden lasku saattaa näkyä toimitilamarkkinoiden uusinvestointien tasossa vuonna 2012.

VTT:n ennusteen mukaan infrarakentaminen pysyy vakaana vuonna 2012. Rata- ja metrorakentamisen arvioidaan jatkavan kasvuaan ainakin vuosien 2012-2013 ajan. Kalliorakentamisen markkinatilanteen arvioidaan pysyvän hyvänä kaivosinvestointien ja maanalaisten kalliolouhintatöiden ansiosta ainakin vuoteen 2014 asti. Teiden kunnossapitomarkkinan arvioidaan pysyvän vakaana ja uusien kilpailutusten avaavan YIT:lle mahdollisuuksia markkinaosuuden kasvattamiseen.

Kansainväliset rakentamispalvelut

Asuntorakentamisen määrän arvioidaan kasvavan Venäjällä vuonna 2012: Venäjän hallituksen arvion mukaan asuntoja rakennetaan noin 67 miljoonaa neliötä eli noin viisi prosenttia viime vuotta enemmän.

Moskova, Moskovan ympäristö ja Pietari muodostavat Venäjän suurimmat asuntomarkkinat: näillä alueilla rakennetaan noin viidennes maan kaikista asunnoista. Vaikka asuntorakentaminen on kasvanut viime vuosina, on kaikilla alueilla tarve uusille asunnoille. Asuntojen kysyntä on pysynyt hyvänä johtuen myös Venäjän vahvasta talouskehityksestä, hyvästä kuluttajaluottamuksesta ja asuntolainamarkkinan myönteisestä kehityksestä, joskin asuntolainojen korot kääntyivät nousuun vuoden 2011 lopussa.

Tulevaisuudennäkymät ovat Venäjän asuntorakentamisessa hyvät. Asumisväljyys on vielä selvästi Länsi-Eurooppaa alhaisempi ja asuntojen kunto heikko, mikä luo tarpeen uusille laadukkaille asunnoille. Lisäksi asuntokuntien lukumäärän arvioidaan jatkavan kasvuaan ja keskiluokan osuuden väestöstä kasvavan. Asuntolainamarkkinoiden kehittyminen Venäjälle on myös osaltaan lisännyt uusien asuntojen kysyntää. YIT on edesauttanut kuluttajien lainansaantia tekemällä laajaa yhteistyötä pankkien kanssa. YIT arvioi, että asuntojen hinnat nousevat Venäjällä vuonna 2012 hieman paikallista inflaatiota nopeammin. Rakennuskustannusten arvioidaan nousevan samassa suhteessa asuntojen hintojen kanssa. Öljyn hinnan lasku saattaa heikentää Venäjän taloutta ja siten vaikuttaa myös asuntorakentamisen näkymiin.

Toimitilarakentamisen volyymin odotetaan kasvavan maltillisesti vuonna 2012. YIT:n yksittäisistä markkinoista suurin on Pietari, jossa YIT jatkaa edelleen Gorelovon teollisuuspuiston markkinointia ja myyntiä.

Baltian maissa asuntojen kysyntä on ollut nousussa johtuen patoutuneesta kysynnästä, parantuneesta kuluttajaluottamuksesta ja työllisyystilanteesta. VTT arvioi, että vuonna 2012 valmistuvien asuntojen määrä nousee vuodesta 2011 noin 9 prosenttia 11 200:een.

VTT:n ennusteen mukaan vuonna 2012 asuntoaloitusten arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla Tshekissä. Korot ja työttömyys ovat nousussa, mikä tyypillisesti heikentää asuntojen kysyntää. Slovakiassa asuntojen hintataso on pysynyt vakaana. VTT arvioi, että asuntoaloitukset jäävät alhaiselle tasolle vuonna 2012 johtuen myymättömien asuntojen suuresta määrästä. Toisaalta asuntomarkkinoita tukee Slovakian hyvä talouskasvu ja alhaisena pysyneet korot.

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.–30.6.2012: TAULUKKO-OSA

Osavuosikatsauksessa esitettävät tiedot ovat tilintarkastamattomia

1. SEGMENTTIRAPORTOINTI

1.1 Segmenttiraportoinnin laadintaperiaatteet

1.2 Tunnusluvut, segmenttiraportointi

1.3 Liikevaihto, segmenttiraportointi

1.4 Liikevoitto ja katsauskauden voitto, segmenttiraportointi

1.5 Tilauskanta, segmenttiraportointi

1.6 Konsernin kehitys vuosineljänneksittäin, segmenttiraportointi

1.7 Toimialojen kehitys vuosineljänneksittäin, segmenttiraportointi

1.8 Segmenttiraportoinnin ja konserniraportoinnin täsmäytys

2 KONSERNIRAPORTOINTI, IFRS

2.1 Tunnusluvut, IFRS

2.2 Konsernin kehitys vuosineljänneksittäin, IFRS

2.3 Konsernin tuloslaskelma 1.1.-30.6.2012, IFRS

2.4 Laaja tuloslaskelma 1.1.-30.6.2012, IFRS

2.5 Konsernin tuloslaskelma 1.4.-30.6.2012, IFRS

2.6 Konsernitase, IFRS

2.7 Laskelma oman pääoman muutoksista

2.8 Rahavirtalaskelma

2.9 Osavuosikatsauksen laadintaperiaatteet

2.10 Tunnuslukujen laskentakaavat

2.11 Rahoitusriskien hallinta

2.12 Kauden liikevoittoon vaikuttavat poikkeukselliset erät

2.13 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

2.14 Aineellisten hyödykkeiden muutokset

2.15 Vaihto-omaisuus

2.16 Oman pääoman liitetiedot

2.17 Korolliset velat

2.18 Ehdollisten velkojen ja varojen muutokset sekä vastuusitoumukset

2.19 Liiketoimet osakkuusyhtiöiden kanssa

1. SEGMENTTIRAPORTOINTI

1.1 Segmenttiraportoinnin laadintaperiaatteet

Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut ja Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut -toimialojen raportointi johdolle perustuu konsernin IFRS-laskentaperiaatteisiin. Suomen rakentamispalvelut ja Kansainväliset rakentamispalvelut -toimialojen raportoinnissa johdolle omaperusteinen asunto- ja toimitilarakentaminen tuloutetaan rakentamisen valmiusasteen ja kohteen myyntiasteen tulon perusteella, ns. osatuloutusperiaatetta noudattaen, mikä eroaa konsernin IFRS-laskentaperiaatteista. Konsernin IFRS-laskentaperiaatteen mukaan omaperusteisen asunto- ja toimitilarakentamisen                 tuloutus tehdään kohteen valmistuessa luovutukseen perustuen. Omaperusteisissa toimitilahankkeissa tuloutustapa arvioidaan sopimusehtojen perusteella hankekohtaisesti. Myydyt hankkeet tuloutetaan joko hankkeen rakentamisen käynnistyttyä tai kohteen valmistuttua. Hankkeen tuloista ja menoista tuloutetaan osuus, joka saadaan periaatteella valmiusaste kerrottuna myyntiasteella kerrottuna vuokrausasteella. YIT myy omaperusteiset toimitilahankkeet sijoittajille tavallisesti ennen hankkeen rakentamisen käynnistymistä tai rakentamisen alkuvaiheen aikana. Tuloutusperiaatteiden erojen vaikutus liikevaihtoon ja liikevoittoon esitetään rivillä IFRIC 15 -muunnos. Laskentasäännön seurauksena konserniraportoinnissa voi olla suurta vaihtelua eri vuosineljännesten välillä. Ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on YIT-konsernin johtoryhmä.

1.2 Tunnusluvut, segmenttiraportointi

¹⁾ Emoyhtiön omistajien osuus

1.3 Liikevaihto, segmenttiraportointi

1.4 Liikevoitto ja katsauskauden voitto, segmenttiraportointi

Liikevoittoprosentti, segmenttiraportointi

1.5 Tilauskanta, segmenttiraportointi

1.6 Konsernin kehitys vuosineljänneksittäin, segmenttiraportointi

¹⁾ Emoyhtiön omistajien osuus

1.7. Toimialojen kehitys vuosineljänneksittäin, segmenttiraportointi

Liikevaihto segmenteittäin

Liikevoitto segmenteittäin

Liikevoittoprosentit segmenteittäin

Tilauskanta segmenteittäin

Operatiivinen sijoitettu pääoma

Operatiivisen sijoitetun pääoman tuotto

1.8 Segmenttiraportoinnin ja konserniraportoinnin täsmäytys