YIT:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.–30.9.2012: Asuntomyynti jatkui hyvänä, kannattavuus paranee Venäjällä

YIT OYJ                 OSAVUOSIKATSAUS                  30.10.2012 KLO 8.00

YIT:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.–30.9.2012: Asuntomyynti jatkui hyvänä, kannattavuus paranee Venäjällä

1.7.–30.9.2012: Hyvää kehitystä etenkin Venäjän asuntorakentamisessa

• Toimialojen liikevoitto heinä-syyskuussa kasvoi 57 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 68,4 milj. euroa (7-9/2011: 43,6 milj. e). Suomen rakentamispalveluissa ja Kansainvälisissä rakentamispalveluissa liikevoitto kasvoi selvästi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.
• YIT teki vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Pietariin rakennettujen asuntojen ammoniakkiongelmaan liittyvän 10,0 milj. euron kuluvarauksen. Ongelman korjaamisesta aiheutuvien kulujen jäädessä vuodentakaista arviota alhaisemmiksi, yhtiö purki varausta vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä 7,0 milj. euroa. Varauksen purku paransi Kansainvälisten rakentamispalveluiden kolmannen vuosineljänneksen liikevoittoa.
• Toimialojen liikevaihto säilyi vuoden kolmannella neljänneksellä edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla ja oli 1 115,3 milj. euroa (7-9/2011: 1 096,5 milj. e). Liikevaihto kasvoi Suomen rakentamispalveluissa ja Kansainvälisissä rakentamispalveluissa. Liikevaihdon kasvua tukivat asuntotuotannon korkea volyymi, hyvänä jatkunut asuntomyynti sekä infrapalveluiden hyvä kehitys Suomessa.
• Toimialojen tilauskanta oli 15 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin nousten 4 018,6 milj. euroon (9/2011: 3 489,0 milj. e). Tilauskanta pysyi kesäkuun 2012 lopun tasolla.
• Konsernin toimialaraportoinnin mukainen tulos ennen veroja kasvoi 79 prosenttia heinä-syyskuussa edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 64,0 milj. euroa (7-9/2011: 35,8 milj. e).
• Konsernin toimialaraportoinnin mukainen osakekohtainen tulos heinä-syyskuussa kaksinkertaistui edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 0,40 euroa (7-9/2011: 0,20 e).

1.1.–30.9.2012: Hyvää kehitystä rakentamispalveluissa

• Toimialojen liikevoitto kasvoi katsauskaudella 10 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 181,2 milj. euroa (1-9/2011: 164,3 milj. e). Liikevoitto kasvoi Suomen rakentamispalveluissa ja Kansainvälisissä rakentamispalveluissa.
• Toimialojen liikevaihto oli tammi-syyskuussa edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla ja oli 3 398,1 milj. euroa (1-9/2011: 3 260,3 milj. e). Liikevaihto kasvoi Suomen rakentamispalveluissa ja Kansainvälisissä rakentamispalveluissa.
• Konsernin toimialaraportoinnin mukainen tulos ennen veroja kasvoi 13 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 165,6 milj. euroa (1-9/2011: 147,1 milj. e).
• Konsernin toimialaraportoinnin mukainen osakekohtainen tulos kasvoi 20 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 1,01 euroa (1-9/2011: 0,84 e).

TULOSOHJEISTUS: Konsernin toimialaraportoinnin mukainen liikevaihto säilyy vuoden 2011 tasolla ja liikevoitto kasvaa vuoteen 2011 verrattuna

YIT Oyj toistaa vuoden 2011 tilinpäätöksen yhteydessä antamansa arvion, jonka mukaan vuonna 2012 liikevaihto säilyy vuoden 2011 tasolla ja että liikevoitto kasvaa vuoteen 2011 verrattuna. Tulosohjeistus perustuu toimialaraportointiin eli osatuloutukseen.

Suuri epävarmuus yleisestä makrotaloudellisesta kehityksestä vaikuttaa negatiivisesti myös YIT:n asiakkaiden päätöksentekoon ja siten YIT:n liiketoiminnan kehitykseen ja tulokseen.

Toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski: Alhainen korkotaso ja mahdollinen varainsiirtoveron nousu tukevat asuntokauppaa Suomessa loppuvuonna

Olemme tyytyväisiä rakentamispalveluiden hyvään kehitykseen kolmannella vuosineljänneksellä. Liiketoimintamme Venäjällä alkaa lunastaa sille asetettuja korkeita odotuksia. Kansainväliset rakentamispalvelut oli konsernimme liikevoittomarginaalilla mitattuna kannattavin toimiala ja Suomen rakentamispalvelut ylsi myös hyvään tulokseen laajalla rintamalla.

Vastasimme hyvänä säilyneeseen kysyntään aloittamalla vuoden kolmannella neljänneksellä yli 2 000 asunnon rakentamisen.

Matalan korkotason lisäksi ensi vuoden alussa mahdollisesti voimaantuleva varainsiirtoveron muutos Suomessa tukee asuntokauppaa loppuvuonna.

Jatkamme panostuksiamme kiinteistöteknisten palveluiden kannattavuuden parantamiseksi. Aiemmin aloitettujen tehostamistoimenpiteiden lisäksi keskitymme Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa aiempaa selvemmin huoltoon ja kunnossapitoon. Parannamme Keski-Euroopan kiinteistöteknisten palveluiden kannattavuutta jo ensimmäisellä vuosipuoliskolla aloitetuilla toiminnan uudelleenjärjestelyillä.

Kesän jälkeen lisääntynyt reaalitalouden epävarmuus ja heikentynyt luottamus heijastuu toimintaamme pidentyneenä asiakkaiden päätöksentekoaikana ja hankkeiden siirtymisenä.

AVAINLUKUJA

Konsernin kehitys toimialaraportoinnin mukaan (osatuloutus)

Konsernin toimialaraportoinnin mukaisia tunnuslukuja (osatuloutus)

¹⁾ Emoyhtiön omistajien osuus

TIEDOTUSTILAISUUS, WEBCAST JA PUHELINKONFERENSSI

Osavuosikatsauksesta järjestetään englanninkielinen tiedotustilaisuus tiistaina 30.10.2012 klo 10.00 Suomen aikaa. Tiedotustilaisuus pidetään YIT:n pääkonttorissa, osoitteessa Panuntie 11, 00620 Helsinki. Tilaisuus on yhteinen sijoitusanalyytikoille, salkunhoitajille sekä tiedotusvälineille.

Tiedotustilaisuutta ja toimitusjohtaja Juhani Pitkäkosken esitystä voi seurata suorana webcast-lähetyksenä YIT:n kotisivuilla osoitteessa www.yitgroup.com/webcast. Suora lähetys alkaa klo 10.00. Lähetyksen tallenne on katsottavissa samassa osoitteessa noin klo 12.00 alkaen.

Tiedotustilaisuuteen voi osallistua myös puhelinkonferenssin kautta. Puhelinkonferenssiin osallistutaan soittamalla viimeistään viisi minuuttia ennen tilaisuuden alkua, klo 9.55 Suomen aikaa, numeroon (0)9 2313 9201.

Webcast-lähetyksen ja puhelinkonferenssin aikana kysymykset tulee esittää englanniksi. Tilaisuuden lopussa tiedotusvälineillä on mahdollisuus esittää kysymyksiä myös suomeksi.

Aikataulu eri aikavyöhykkeillä:

Taloudelliset katsaukset ja muuta sijoittajatietoa löytyy YIT:n internet-sivuilta osoitteesta www.yit.fi/sijoittajat. Aineistoja voi tilata kotisivujen kautta, sähköpostitse osoitteesta InvestorRelations@yit.fi tai puhelimitse numerosta 020 433 2257.

YIT OYJ

Juhani Pitkäkoski

toimitusjohtaja

Lisätietoja antavat:

Timo Lehtinen, talousjohtaja, YIT Oyj, puh. 045 670 0626, timo.lehtinen@yit.fi

Hanna-Maria Heikkinen, sijoittajasuhdejohtaja, YIT Oyj, puh. 040 826 2172, hanna-maria.heikkinen@yit.fi
 

Jakelu: NASDAQ OMX Helsinki, keskeiset tiedotusvälineet, www.yit.fi

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.–30.9.2012

SISÄLTÖ

• Konsernin taloudellinen kehitys toimialaraportoinnin mukaisesti
• Kehitys toimialoittain
• Henkilöstö
• Strategiset tavoitteet
• Konsernin taloudellinen kehitys konserniraportoinnin mukaisesti
• Yhtiökokouksen päätökset
• Osakkeet ja omistajat
• Liiketoiminnan merkittävimmät lähiajan riskit ja riskienhallinta
• Työturvallisuuden jatkuva parantaminen osana vastuullista yritystoimintaa
• Näkymät vuodelle 2012
• Osavuosikatsauksen taulukko-osa

KONSERNIN TALOUDELLINEN KEHITYS TOIMIALARAPORTOINNIN MUKAISESTI

Osavuosikatsauksen laskentaperiaatteet

YIT Oyj:n johto seuraa yhtiön liiketoiminnan kehitystä osatuloutukseen perustuvan toimialaraportoinnin mukaisesti. Tämän johdosta osavuosikatsauksen selostusosa painottuu yhtiön kehityksen kuvaamiseen tämän raportoinnin mukaisesti. YIT raportoi toiminnastaan myös IFRS-säännösten mukaisesti, jolloin yhtiö soveltaa muun muassa IFRIC 15 -tulkintaohjetta. Tuloutusperiaatteiden erojen vaikutukset esitetään yksityiskohtaisesti osavuosikatsauksen taulukko-osassa.

Rakentamispalveluiden kehitys jatkui hyvänä

YIT:n toimialojen liikevaihto tammi-syyskuussa pysyi edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla ja oli 3 398,1 milj. euroa (1-9/2011: 3 260,3 milj. e). Myös vuoden kolmannen neljänneksen liikevaihto pysyi edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla ja oli 1 115,3 milj. euroa (7-9/2011: 1 096,5 milj. e). Liikevaihto kasvoi Suomen rakentamispalveluissa ja Kansainvälisissä rakentamispalveluissa. Liikevaihdon kasvua tukivat asuntotuotannon korkea volyymi, hyvänä jatkunut asuntomyynti sekä infrapalveluiden hyvä kehitys Suomessa. Valuuttakurssimuutokset kasvattivat toimialojen tammi-syyskuun liikevaihtoa 37,2 milj. eurolla ja vuoden kolmannen neljänneksen liikevaihtoa 23,3 milj. eurolla edellisvuoden vastaaviin ajankohtiin verrattuna.

Tammi-syyskuussa konsernin toimialaraportoinnin mukaisesta liikevaihdosta 41 prosenttia tuli Suomesta (1-9/2011: 41 %), 15 prosenttia Ruotsista (1-9/2011: 15 %), 13 prosenttia Norjasta (1-9/2011: 12 %), 12 prosenttia Saksasta (1-9/2011: 14 %), 9 prosenttia Venäjältä (1-9/2011: 9 %), 3 prosenttia Tanskasta (1-9/2011: 4 %), 3 prosenttia Itävallasta (1-9/2011: 2 %), 3 prosenttia Baltian maista (1-9/2011: 2 %) sekä 1 prosentti muista maista (1-9/2011: 1 %).

Kannattavuus parantui kolmannella neljänneksellä

YIT:n toimialaraportoinnin mukainen liikevoitto kasvoi 10 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli tammi-syyskuussa 181,2 milj. euroa (1-9/2011: 164,3 milj. e). Toimialaraportoinnin mukainen liikevoittoprosentti oli 5,3 (1-9/2011: 5,0 %). Katsauskauden liikevoittoon sisältyy -9,2 milj. euroa IAS 23:n mukaisia korkokuluja (1-9/2011: -6,3 milj. e). IAS 23 -standardi määrittää vieraan pääoman menojen kirjaustavan pitkäaikaisissa rakennushankkeissa.

Vuoden kolmannen neljänneksen liikevoitto kasvoi 57 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 68,4 milj. euroa (7-9/2011: 43,6 milj. e). Toimialaraportoinnin mukainen liikevoittoprosentti oli 6,1 (7-9/2011: 4,0 %). Kolmannen neljänneksen liikevoittoon sisältyy -3,3 milj. euroa IAS 23:n mukaisia korkokuluja (7-9/2011: -1,8 milj. e).

Vuoden kolmannen neljänneksen liikevoitto Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa jäi edellisvuotista alhaisemmaksi johtuen projektitoiminnan heikosta kannattavuudesta. Keski-Euroopan kiinteistöteknisten palveluiden liikevoittoa heikensivät kysynnän heikentyminen erityisesti Saksassa sekä matala aktiviteetti Keskisessä Itä-Euroopassa. Suomen rakentamispalveluissa ja Kansainvälisissä rakentamispalveluissa liikevoitto kasvoi selvästi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.

YIT teki vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Pietariin rakennettujen asuntojen ammoniakkiongelmaan liittyvän 10 milj. euron kuluvarauksen. Ongelman korjaamisesta aiheutuvien kulujen jäädessä vuodentakaista arviota alhaisemmiksi, yhtiö purki varausta vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä 7 milj. euroa. Varauksen purku paransi Kansainvälisten rakentamispalveluiden kolmannen vuosineljänneksen liikevoittoa.

Vahva tilauskanta antaa näkyvyyttä

YIT:n toimialojen tilauskanta oli syyskuun lopussa 4 018,6 milj. euroa (9/2011: 3 489,0 milj. e) eli 15 prosenttia korkeampi kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Tilauskanta pysyi kesäkuun 2012 lopun tasolla, jolloin se oli 4 045,4 milj. euroa.

Pohjois-Euroopan ja Keski-Euroopan kiinteistöteknisten palveluiden tilauskannat laskivat hieman kesäkuun 2012 lopusta. Muiden toimialojen tilauskannat pysyivät kesäkuun 2012 lopun tasolla.

Investoinnit ja yrityskaupat

Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin olivat tammi-syyskuussa 34,3 milj. euroa (1-9/2011: 43,9 milj. e) eli 1,0 prosenttia (1-9/2011: 1,4 %) liikevaihdosta. Rakennuskalustoon investoitiin 11,7 milj. euroa (1-9/2011: 12,2 milj. e) ja tietotekniikkaan 6,9 milj. euroa (1-9/2011: 9,0 milj. e). Muut investoinnit sisältäen yrityskaupat olivat 15,7 milj. euroa (1-9/2011: 22,7 milj. e).

YIT ei tehnyt vuoden kolmannella neljänneksellä yrityskauppoja. Tarkempi kuvaus katsauskaudella tehdyistä yrityskaupoista löytyy osavuosikatsauksen taulukko-osasta.

Tontti-investoinnit vaikuttivat kassavirtaan

Konsernin tammi-syyskuun operatiivinen kassavirta investointien jälkeen oli 3,1 milj. euroa (1-9/2011: -31,4 milj. e). Vuoden kolmannen neljänneksen operatiivinen kassavirta investointien jälkeen oli -30,5 milj. euroa (7-9/2011: -47,3 milj. e). Suomen rakentamispalveluissa vuoden kolmannen neljänneksen operatiivinen kassavirta oli positiivinen, pääomaa vapautui tuotannosta ja sitä sitoutui valmiisiin asuntoihin sekä tonttivarantoon; Kansainväliset rakentamispalvelut –toimialalla tontti-investointeja jatkettiin. Konsernin operatiivista kassavirtaa heikensi kasvanut käyttöpääoma kiinteistöteknisissä palveluissa.

Syyskuun lopussa konsernin sijoitettu pääoma oli 1 948,7 milj. euroa (6/2012: 1 883,5 milj. e). Konsernin sijoitetusta pääomasta 28 prosenttia oli Venäjällä (6/2012: 27 %) eli 550,7 milj. euroa (6/2012: 509,2 milj. e). Ruplan kurssimuutos kasvatti Venäjälle sijoitettua pääomaa 16,4 milj. eurolla heinä-syyskuussa. 

Venäjälle sijoitettu pääoma kasvoi hieman ruplan kurssimuutos huomioiden kesäkuun lopun tasolta. Pienempi hankekoko, asuntojen myyminen rakentamisen aikaisemmassa vaiheessa, parantuneet maksuehdot sekä asuntolainoituksen lisääntynyt osuus tehostavat pääoman käyttöä.

Toimialaraportoinnin mukainen konsernin sijoitetun pääoman tuotto oli viimeiseltä 12 kuukaudelta 14,6 prosenttia (7/2011-6/2012: 13,7 %).

Tulos ennen veroja kasvoi edellisvuodesta

Toimialaraportoinnin mukainen tulos ennen veroja kasvoi 13 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli tammi-syyskuussa 165,6 milj. euroa (1-9/2011: 147,1 milj. e). Vuoden kolmannen neljänneksen tulos ennen veroja kasvoi 79 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 64,0 milj. euroa (7-9/2011: 35,8 milj. e).

Toimialaraportoinnin mukainen osakekohtainen tulos tammi-syyskuussa kasvoi 20 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 1,01 euroa (1-9/2011: 0,84 e). Kolmannen vuosineljänneksen osakekohtainen tulos kaksinkertaistui edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 0,40 euroa (7-9/2011: 0,20 e).

KEHITYS TOIMIALOITTAIN

Toimialojen kehitystä kuvataan toimialaraportoinnin mukaisin luvuin.

POHJOIS-EUROOPAN KIINTEISTÖTEKNISET PALVELUT

Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa liikevaihto tammi-syyskuussa pysyi edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla ja oli 1 536,5 milj. euroa (1-9/2011: 1 497,5 milj. e). Valuuttakurssimuutokset kasvattivat katsauskauden liikevaihtoa 32,3 milj. eurolla edellisvuodesta. Vuoden kolmannen neljänneksen liikevaihto laski 5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 485,3 milj. euroa (7-9/2011: 511,9 milj. e). Valuuttakurssimuutokset kasvattivat kolmannen vuosineljänneksen liikevaihtoa 20,2 milj. eurolla edellisvuodesta.

Toimialan liikevoitto laski katsauskaudella 18 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 45,6 milj. euroa (1-9/2011: 55,8 milj. e). Vuoden kolmannen neljänneksen liikevoitto laski 22 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 15,6 milj. euroa (7-9/2011: 19,9 milj. e). Toimialan kannattavuutta heikensi projektitoiminnan heikko kannattavuus. Liiketoiminnan kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä oli heikko Tanskassa, kannattavuus heikentyi myös Ruotsissa. Teollisuuden palveluiden kannattavuus vastaavasti parani vuoden kolmannella neljänneksellä.

Kaikissa Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisten palveluiden toimintamaissa käynnissä oleva liiketoiminnan uudelleenjärjestely eteni katsauskaudella. Katsauskauden aikana toimialan alueorganisaatioita on tehostettu ja organisaatiorakenteita madallettu toiminnan ohjattavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi. Huoltoliiketoiminnassa tehostetaan edelleen kapasiteetin suunnittelua, töiden ennakkovalmistelua, materiaalilogistiikkaa, laskutusprosessia sekä asennusresurssien tehokasta ohjausta mobiilipäätteiden avulla. Pilottiprojektit ovat käynnissä materiaalilogistiikan tehostamiseksi ja hankintojen suunnittelua on kehitetty.

Projektiliiketoiminnan kannattavuutta pyritään parantamaan selektiivisemmällä projektivalinnalla, entistä systemaattisemmalla riskien hallinnalla sekä hankintoja tehostamalla. YIT on lisännyt kansainvälisiä hankintoja projektiliiketoiminnassa. Projektiliiketoimintaa tehostetaan myös perustamalla osaamiskeskuksia, joiden avulla pystytään takaamaan asiakkaille entistä parempi kompetenssi.  

Jatkossa toimialan liiketoimintaa suunnataan entistä enemmän projektiliiketoimintaa kannattavampaan huolto- ja kunnossapitotoimintaan. Käynnissä olevien tehostamistoimien vuositasojen säästön arvioidaan olevan noin 40 milj. euroa vuodesta 2013 alkaen.

Huollon ja kunnossapidon osuus edellisvuoden tasolla

Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus toimialan tammi-syyskuun liikevaihdosta oli 977,1 milj. euroa (1-9/2011: 922,8 milj. e) eli 64 prosenttia koko liikevaihdosta (1-9/2011: 62 %). Kolmannella vuosineljänneksellä huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus toimialan liikevaihdosta oli 304,6 milj. euroa (7-9/2011: 312,2 milj. e) eli 63 prosenttia koko liikevaihdosta (7-9/2011: 61 %).

YIT solmi vuoden kolmannella neljänneksellä useita huolto- ja kunnossapitosopimuksia. YIT solmi ServiFlex-sopimuksen Norjassa sijaitsevan Kristiansundin kunnan kanssa. Sopimuksen kesto on neljä vuotta ja sen arvo on noin 2,9 milj. euroa. YIT on myös tehnyt Serviflex-sopimuksen teknologiayhtiö Jakob Hatteland Group –yhtiön kanssa Norjassa. Lisäksi YIT solmi Suur-Tukholman alueen Lokaltrafikin kanssa neljän vuoden huoltosopimuksen liittyen kameravalvontaan.

Uusinvestoinnit suhteellisen matalalla tasolla

Talotekniikan uusinvestointien elpyminen jatkui hieman vuoden kolmannella neljänneksellä, mutta investoinnit pysyivät edelleen suhteellisen alhaisella tasolla.

YIT solmi vuoden kolmannella neljänneksellä sopimukset muun muassa Norjassa sähkö-, putkisto-, ilmastointi- ja jäähdytysjärjestelmien toimittamisesta Brøttumiin rakennettavaan kouluun. YIT toimittaa myös kiinteistötekniset palvelut Osloon rakennettavaan Smarthotel-nimiseen hotelliin. Urakan arvo on noin 2,7 milj. euroa.

Julkisen sektorin infrarakentamiseen liittyvien projektien määrä lisääntyi vuoden kolmannella neljänneksellä.  Ruotsissa YIT toimittaa putkisto- ja sprinklerijärjestelmiin liittyvät työt Tukholmaan rakennettavan rautatien (Citybanan) suurimpaan asemaan. Sopimuksen arvo on noin 3,5 milj. euroa.

KESKI-EUROOPAN KIINTEISTÖTEKNISET PALVELUT

Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa tammi-syyskuun liikevaihto laski 10 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 518,4 milj. euroa (1-9/2011: 579,0 milj. e). Vuoden kolmannen neljänneksen liikevaihto laski 15 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 179,5 milj. euroa (7-9/2011: 210,8 milj. e). Liikevaihdon laskuun vaikuttivat kysynnän heikentyminen erityisesti Saksassa sekä matala aktiviteetti Keskisessä Itä-Euroopassa.

Tammi-syyskuun liikevoitto laski 31 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 16,6 milj. euroa (1-9/2011: 24,0 milj. e).  Vertailukauden liikevoittoa paransi 5 milj. euron myyntivoitto Unkarin toimintojen myynnistä. Vuoden kolmannen neljänneksen liikevoitto laski 40 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 4,8 milj. euroa (7-9/2011: 7,9 milj. e). Liikevaihdon lasku ja matala aktiviteetti Keskisessä Itä-Euroopassa heikensivät toimialan kolmannen vuosineljänneksen kannattavuutta. YIT aloitti vuoden 2012 toisella neljänneksellä toiminnan uudelleenjärjestelyt Puolassa ja tähtää toimillaan projektiliiketoiminnan osuuden pienentämiseen ja kannattavamman huollon ja kunnossapitotoiminnan lisäämiseen. Saksassa YIT jatkaa toiminnan tehostamista ja heikosti kannattavien yksiköittensä sulkemisia.

Kysyntä Keski-Euroopan kiinteistöteknisillä markkinoilla heikentyi hieman vuoden kolmannella neljänneksellä. Tilauskanta syyskuun lopussa oli 435,5 milj. euroa (9/2011: 523,9 milj. e). Syyskuun lopun tilauskanta laski 17 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja kesäkuun 2012 lopusta 8 prosenttia (6/2012: 473,4 milj. e).

Huollon ja kunnossapidon liikevaihto kasvussa

Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus toimialan tammi-syyskuun liikevaihdosta oli 155,8 milj. euroa (1-9/2011: 139,5 milj. e) eli 30 prosenttia koko liikevaihdosta (1-9/2011: 24 %). Huollon ja kunnossapidon osuus Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa (7-9/2012: 32 %) oli merkittävästi Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisiä palveluita (7-9/2012: 63 %) alhaisempi, ja siten sen kasvattamiselle Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa on hyvät mahdollisuudet.

YIT solmi vuoden kolmannella neljänneksellä useita uusia huolto- ja kunnossapitosopimuksia. Saksassa YIT solmi sopimuksen huoltopalvelujen toimittamisesta Kreditanstalt für Wiederaufbaulle sekä Saksan ilmailu- ja avaruustutkimuskeskukselle. Lisäksi useita pitkäaikaisia sopimuksia uusittiin kolmannella vuosineljänneksellä. Saksassa mm. YIT:n ja Münchenin teknillisen yliopiston välistä sopimusta huoltopalveluiden toimittamisesta jatkettiin. Volkswagenin kanssa jatkettiin sopimusta energiatehokkuuspalveluiden toimittamisesta neljään tuotantolaitokseen.

Uusinvestointien kysyntä väheni Saksassa

Kiinteistöteknisten uusinvestointien kysyntä väheni vuoden kolmannella neljänneksellä. Erityisesti suurten projektien aktiviteetti hidastui Saksassa. Markkinoiden hiljentymisestä huolimatta YIT voitti vuoden kolmannella neljänneksellä useita merkittäviä projekteja. YIT vastaa Bonneshof Center -toimistotalon kiinteistöteknisistä asennuksista Dusseldorfissa. Itävallassa YIT toimittaa kiinteistötekniset asennukset Coca-Colan uuteen tuotanto- ja logistiikkakeskukseen.

SUOMEN RAKENTAMISPALVELUT

Liikevaihto oli tammi-syyskuussa 986,4 milj. euroa (1-9/2011: 891,2 milj. e) ja se kasvoi 11 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Vuoden kolmannen neljänneksen liikevaihto kasvoi 15 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 308,9 milj. euroa (7-9/2011: 269,4 milj. e). Liikevaihdon kasvua kolmannella vuosineljänneksellä tukivat asuntotuotannon korkea volyymi, hyvänä jatkunut asuntomyynti sekä infrapalveluiden volyymin kasvu.

Toimialan tammi-syyskuun liikevoitto kasvoi 12 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 88,9 milj. euroa (1-9/2011: 79,5 milj. e). Katsauskauden liikevoittoon sisältyy -4,9 milj. euroa IAS 23:n mukaisia korkokuluja (1-9/2011: -4,0 milj. e). Kolmannen vuosineljänneksen liikevoitto kasvoi 29 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 27,2 milj. euroa (7-9/2011: 21,1 milj. e). Kolmannen vuosineljänneksen liikevoittoon sisältyy -1,7 milj. euroa IAS 23:n mukaisia korkokuluja (7-9/2011: -0,9 milj. e). Liikevoitto kasvoi infrapalveluissa ja asuntorakentamisessa kolmannella vuosineljänneksellä.

Tilauskanta kasvoi 20 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli syyskuun lopussa 1 541,0 milj. euroa (9/2011: 1 289,3 milj. e). Tilauskanta pysyi kesäkuun 2012 lopun tasolla, jolloin se oli 1 499,9 milj. e.

Toimialan tonttivarantoon sijoitettu pääoma oli syyskuun lopussa 287,8 milj. euroa (6/2012: 279,2 milj. e). Tonttivaranto sisälsi 1 824 000 krs-m² asuntotontteja (6/2012: 1 658 000) ja 598 000 krs-m² toimitilatontteja (6/2012: 628 000).

Asuntomyynti kuluttajille jatkui hyvänä

Asuntomyynti jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä hyvällä tasolla. Kysyntä painottui erityisesti rakentamisen loppuvaiheessa oleviin sekä valmiisiin asuntoihin. Asuntojen hinnat ovat pysyneet katsauskaudella vakaina. Korkotaso säilyi matalalla tasolla vuoden kolmannella neljänneksellä, mutta asiakkaiden rahoituksen saatavuus vaikeutui hieman pankkien kiristäessä luottoehtojaan. Lokakuussa asuntojen myynti kuluttajille on jatkunut normaalilla tasolla.

Asuntorakentaminen Suomessa, kpl

Asuntomäärissä voi tapahtua muutoksia kohteen rakentamisen käynnistymisen jälkeen asuntojen jakamisesta tai yhdistämisestä johtuen.

YIT:n asuntorakentamisen painopiste on omaperusteisessa, suoraan kuluttajille suunnatussa tuotannossa markkinakysynnän mukaisesti. YIT aloitti vuoden kolmannella neljänneksellä 516 omaperusteisen asunnon rakentamisen. Lisäksi YIT aloitti kolmannella vuosineljänneksellä yhteensä noin 250 neuvottelu-urakkana toteutettavan asunnon rakentamisen.  

YIT on aktiivisesti täydentänyt tonttivarantoaan hankkimalla tontteja sekä solmimalla tonttien esisopimuksia varmistaakseen hyvät mahdollisuudet asuntoaloituksille myös jatkossa.

Rakenteilla olevista asunnoista 56 prosenttia on myyty (9/2011: 48 %), mikä pienentää YIT:n myyntiriskiä. Myyntivaranto painottuu keskihintaiseen asuntotuotantoon: yli 70 prosenttia myynnissä olevista asunnoista on hinnaltaan alle 300 tuhatta euroa.

YIT:llä on hyvä valmius sopeuttaa asuntotuotantoaan markkinatilanteen mukaisesti. Nykyisen omaperusteisen asuntotuotannon ja myynnissä olevan toimitilatuotannon loppuunsaattamiskustannukset olivat syyskuun 2012 lopussa 315,5 milj. euroa.

Liike- ja toimitilamarkkinoiden kehitys jatkui vakaana

Liike- ja toimitilamarkkinoiden kehitys jatkui vakaana vuoden kolmannella neljänneksellä ja YIT:n liike- ja toimitilarakentamisen tilauskanta säilyi hyvällä tasolla. Kilpailu toimitilaurakoinnissa kiristyi vuoden kolmannella neljänneksellä. Rakenteilla olevien liike- ja toimitilojen vuokraus eteni hyvin heinä-syyskuussa: tilojen vuokrasopimuksia allekirjoitettiin noin 9 000 m². Toimitilavuokrat ja sijoittajien tuottovaatimukset säilyivät vakaina kolmannella vuosineljänneksellä.

YIT päätti vuoden kolmannella neljänneksellä käynnistää Vantaalla sijaitsevan Tikkurilan juna-aseman yhteyteen sijoittuvan uuden toimisto- ja liikekeskuksen rakentamisen. Lisäksi YIT rakentaa aseman seudulle kolmen asuntoyhtiön kokonaisuuden sekä kolmikerroksisen ja 500-paikkaisen pysäköintitalon. Hankekokonaisuuden arvo on yli 150 miljoonaa euroa. Keskus toteutetaan useammassa vaiheessa, joista ensimmäinen valmistuu loppuvuodesta 2014. Keskuksen arvioidaan valmistuvan kokonaisuudessaan vuonna 2019. Keskukselle haetaan LEED-ympäristösertifikaatin (Leadership in Energy and Environmental Design) kultaista tasoa.

Infrapalveluiden kehitys jatkui hyvänä

Infrarakentamisen kysyntä jatkui kolmannella vuosineljänneksellä hyvänä, ja infrapalveluiden syyskuun 2012 lopun tilauskanta kaksinkertaistui edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta YIT:n solmittua muun muassa pitkäkestoiset teiden kunnossapitourakat liikenneviraston kanssa. Teiden kunnossapitourakoiden yhteisarvo on noin 91 milj. euroa. Käynnissä olevat merkittävät väylähankkeet etenivät vuoden kolmannella neljänneksellä suunnitellusti.

KANSAINVÄLISET RAKENTAMISPALVELUT

Tammi-syyskuun liikevaihto kasvoi 15 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 394,6 milj. euroa (1-9/2011: 343,3 milj. e). Vuoden kolmannen neljänneksen liikevaihto kasvoi 25 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 153,3 milj. euroa (7-9/2011: 122,5 milj. e).  

Katsauskauden liikevoitto yli kaksinkertaistui edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 45,2 milj. euroa (1-9/2011: 19,8 milj. e). Toimialan tammi-syyskuun liikevoittoon sisältyy -4,2 milj. euroa IAS 23:n mukaisia korkokuluja (1-9/2011: -2,2 milj. e). Vuoden kolmannen neljänneksen liikevoitto oli 24,0 milj. euroa (7-9/2011: -0,9 milj. e). Kolmannen vuosineljänneksen liikevoittoon sisältyy -1,6 milj. euroa IAS 23:n mukaisia korkokuluja (7-9/2011: -0,9 milj. e).

Yhtiön Pietarissa rakentamista asunnoista löytyi syyskuussa 2011 normit ylittäviä ammoniakkipitoisuuksia, joiden syynä oli toimittajan betonissa käyttämä lisäaine. YIT teki vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä 10,0 milj. euron varauksen ongelmasta aiheutuvien kulujen kattamiseksi. Ongelmasta aiheutuneet kulut ovat syyskuun 2012 loppuun mennessä olleet alle 1,5 milj. euroa eli ennakoitua alhaisemmat. Tämän johdosta yhtiö purki tehdystä varauksesta 7,0 milj. euroa vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä. Yhtiö jatkaa edelleen neuvotteluita korvauksista vakuutusyhtiöiden ja betonintoimittajien kanssa. YIT on ottanut käyttöön entistä tiukemmat hankintaohjeet. Betonintoimittajilta edellytetään tiukempia kontrollitoimenpiteitä ja toimitusvastuuta.

Lukuisten asuntoaloitusten ansiosta syyskuun lopun tilauskanta kasvoi 42 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 1 207,4 milj. euroa (9/2011: 850,1 milj. e). Tilauskanta säilyi kesäkuun 2012 lopun tasolla, jolloin se oli 1 186,7 milj. e. Toimialan tilauskantaa kasvatti osaksi ruplan vahvistuminen, jonka vaikutus oli 74,3 milj. euroa heinä-syyskuussa.

Nykyisen omaperusteisen asunto- ja myynnissä olevan toimitilatuotannon loppuunsaattamiskustannukset Kansainvälisissä rakentamispalveluissa olivat syyskuun 2012 lopussa 482,0 milj. euroa.

Toimialan tonttivarantoon sijoitettu pääoma oli syyskuun lopussa 406,6 milj. euroa (6/2012: 362,3 milj. e). Tonttivaranto sisälsi 2 622 000 krs-m² asuntotontteja (6/2012: 2 566 000) ja 686 000 krs-m² toimitilatontteja Venäjällä, Baltian maissa, Tshekissä ja Slovakiassa (6/2012: 689 000).

Toimialan operatiivisen sijoitetun pääoman tuotto viimeiseltä 12 kuukaudelta parani ja oli 10,5 prosenttia, mikä on edelleen alle konsernin asettaman strategisen tavoitetason (20 prosenttia). YIT pyrkii kasvattamaan toimialan sijoitetun pääoman tuottoa ensisijaisesti kasvattamalla toiminnan volyymiä, parantamalla kannattavuutta sekä tehostamalla edelleen pääoman käyttöä.

Asuntomyynti Venäjällä jatkui hyvänä

Kansainvälisten rakentamispalveluiden tammi-syyskuun liikevaihdosta 76 prosenttia tuli Venäjältä (1-9/2011: 82 %). Liikevaihto Venäjällä kasvoi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 300,4 milj. euroa (1-9/2011: 280,8 milj. e).

Venäjällä tonttivarantoon sijoitettu pääoma oli syyskuun lopussa 323,2 milj. euroa (6/2012: 281,2 milj. e). Tonttivaranto sisälsi 2 255 000 krs-m² asuntotontteja (6/2012: 2 211 000) ja 546 000 krs-m² toimitilatontteja (6/2012: 546 000).

Asuntorakentaminen Venäjällä, kpl

1) Asuntohankkeiden valmistuminen edellyttää viranomaisten myöntämän käyttöönottoluvan.

2) YIT:llä oli syyskuun 2012 lopussa Venäjällä 365 asuntoa (9/2011: 365) kohteissa, joiden rakentaminen keskeytettiin syksyllä 2008. Nämä asunnot eivät sisälly taulukossa rakenteilla oleviin asuntoihin. Asuntomäärissä voi tapahtua muutoksia kohteen rakentamisen käynnistymisen jälkeen asuntojen jakamisesta tai yhdistämisestä johtuen.

Venäjällä toiminnan painopiste on omaperusteisessa asuntorakentamisessa Pietarissa, Moskovassa, Moskovan ympäristön kaupungeissa, Jekaterinburgissa, Donin Rostovissa ja Kazanissa. Vuoden kolmannella neljänneksellä YIT jatkoi aktiivisesti tontti-investointeja Moskovan alueella, Jekaterinburgissa, Donin Rostovissa ja Kazanissa.

Asuntomyyntiä ovat tukeneet YIT:n vakiintunut asema luotettavana rakennusyhtiönä Venäjällä, YIT:n monipuolinen asuntotarjonta, YIT:n omat markkinointi- ja myynninedistämistoimet sekä laaja asuntolainayhteistyö pankkien kanssa. Lainarahoituksen merkitys on kasvanut Venäjällä ja vuoden kolmannella neljänneksellä asiakas käytti asuntolainaa 42 prosentissa YIT:n asuntokaupoista. Asuntomyyntiä tukivat lisäksi uusien asuntojen rajallinen tarjonta, hyvänä säilyneet kuluttajaluottamus ja öljyn hintataso. Asuntolainojen korot Venäjällä nousivat hieman vuoden kolmannella neljänneksellä, mutta pysyivät paikallisesti kohtuullisella tasolla.

Lokakuussa asuntomyynti Venäjällä on jatkunut normaalilla tasolla.

Vuoden kolmannen neljänneksen aikana asuntojen maltillinen hintojen nousu jatkui Venäjällä ja YIT nosti asuntojensa hintoja hieman kaikissa toimintakaupungeissaan Venäjällä.

Hyvän kysynnän perusteella YIT on aloittanut Venäjällä aktiivisesti uusia asuntokohteita, ja aloituksia tehtiin vuoden kolmannella neljänneksellä Pietarissa, Moskovan alueella, Donin Rostovissa ja Jekaterinburgissa. YIT laajensi vuoden kolmannella neljänneksellä toimintaansa myös Moskovan alueella sijaitsevaan Bronnitsan kaupunkiin.

Myynnissä olevien asuntojen määrää on kasvatettu hallitusti ja myyntivaranto syyskuun lopussa oli maantieteellisesti tasapainoinen. Valmiiden myynnissä olevien asuntojen lukumäärä on pysynyt suhteellisen alhaisella tasolla. Rakenteilla olevista asunnoista 40 prosenttia oli myyty (9/2011: 33 %).

Asuntokohteiden luovutuksen jälkeen YIT tarjoaa asiakkailleen huolto- ja ylläpitopalvelua. Syyskuun 2012 lopussa YIT vastasi noin 11 500 asunnon huollosta ja ylläpidosta.

YIT:n toimitilarakentamisen volyymi Venäjällä jatkui alhaisella tasolla vuoden kolmannella neljänneksellä. YIT solmi vuoden kolmannella neljänneksellä esisopimuksen neljän hehtaarin kokoisen tontin myymisestä Siemensille Pietarissa sijaitsevan Gorelovon teollisuuspuiston alueelta.

Asuntomarkkinoiden elpyminen hidasta Baltiassa ja Keskisessä Itä-Euroopassa

Kansainväliset rakentamispalvelut -toimialan tammi-syyskuun liikevaihdosta 24 prosenttia tuli Virosta, Latviasta, Liettuasta, Tshekistä ja Slovakiasta (1-9/2011: 18 %). Näiden maiden liikevaihto nousi 52 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 94,2 milj. euroon (1-9/2011: 61,9 milj. e). Baltian maissa, Tshekissä ja Slovakiassa tonttivarantoon sijoitettu pääoma oli syyskuun lopussa 83,4 milj. euroa (6/2012: 81,1 milj. e). Tonttivaranto sisälsi 367 000 krs-m² asuntotontteja (6/2012: 355 000) ja 140 000 krs-m² toimitilatontteja (6/2012: 143 000).

Kilpailu-urakoinnin omaperusteista asuntotuotantoa heikompi kannattavuus ja sen korkeana pysynyt osuus erityisesti Baltian maiden liikevaihdosta heikensivät edelleen toimialan kannattavuutta vuoden kolmannella neljänneksellä. Asuntokysynnän elpyessä YIT:n tavoitteena on siirtää toiminnan painopistettä urakkatuotannosta omaperusteiseen asuntorakentamiseen kannattavuuden parantamiseksi.

Asuntorakentaminen Baltiassa ja Keskisessä Itä-Euroopassa, kpl

Asuntomyynti vuoden kolmannella neljänneksellä jatkui alkuvuoden tasolla ja asuntojen hinnat säilyivät vakaina Baltiassa ja Keskisessä Itä-Euroopassa.

YIT:n asuntojen myyntivaranto Baltian maissa, Tshekissä ja Slovakiassa on noin 860 asuntoa, ja YIT:n tavoitteena on kasvattaa myynnissä olevien asuntojen määrää kysynnän mukaisesti. Asuntoaloituksia YIT teki vuoden kolmannella neljänneksellä Virossa, Latviassa, Slovakiassa ja Tshekissä. Uusien asuntotonttien hankintaa jatkettiin vuoden kolmannella neljänneksellä. YIT:n suhteellinen asema alueella on vahvistunut YIT:n vakaan taloudellisen aseman ansiosta.

Toimitilarakentaminen Baltiassa ja Keskisessä Itä-Euroopassa

Virossa YIT ja kiinteistösijoitusyhtiö Capital Mill OÜ allekirjoittivat vuoden kolmannella neljänneksellä sopimuksen Tallinnaan rakennettavan liike- ja toimistokeskus Navigaattorin suunnittelu- ja rakennustöistä. Keskus toteutetaan projektinjohtomallilla ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2013 loppuun mennessä. Sopimuksen arvo on 9 miljoonaa euroa.

YIT aloitti vuoden kolmannella neljänneksellä IKEA-tavaratalon rakennustyöt Vilnassa, Liettuassa. Tavaratalon kokonaispinta-ala on noin 26 000 m² ja rakennustöiden arvioidaan valmistuvan kesällä 2013. Sopimuksen arvo on noin 15 milj. euroa.

HENKILÖSTÖ

Vuoden 2012 tammi-syyskuussa konsernin palveluksessa oli keskimäärin 25 946 henkilöä (1-9/2011: 26 229). Syyskuun lopussa henkilöstömäärä oli 25 788 (9/2011: 26 502).

YIT palkkasi kesäksi 2012 lähes tuhat kesätyöntekijää Suomen liiketoimintoihinsa. Kesätyöntekijät työskentelevät YIT:llä erilaisissa tuotannon ja hallinnon tehtävissä rakentamisen, kiinteistötekniikan, teollisuuden ja konsernipalveluiden toiminnoissa.

YIT:n osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kustannusvaikutus oli tammi-syyskuussa noin 3,6 milj. euroa (1-9/2011: 3,1 milj. e).

STRATEGISET TAVOITTEET

YIT Oyj:n hallitus vahvisti 20.9.2012 konsernin strategian kaudelle 2013-2014. Strategian päätavoitteena on aiempaa fokusoidumpi, tasapainoinen ja kannattava kasvu. Konsernin pitkän aikavälin strategiset tavoitetasot päätettiin pitää ennallaan ja ne ovat: liikevaihdon yli 10 prosentin vuosittainen keskimääräinen kasvu, 20 prosentin sijoitetun pääoman tuotto, operatiivisen kassavirran investointien jälkeen tulee olla riittävä osingonmaksuun ja velkojen vähentämiseen, 35 prosentin omavaraisuusaste ja osingonjako 40-60 prosenttia tilikauden tuloksesta. Tavoitetasot perustuvat yhtiön osatuloutuksen mukaisesti raportoimiin lukuihin nykyisen painotuksen mukaisesti. Tavoitetasoja määritettäessä oletuksena on ollut, että talouskasvu jatkuu YIT:n markkina-alueella.

Liiketoiminnoista YIT:n kasvun painopisteinä ovat edelleen kiinteistötekniikan huolto- ja kunnossapitopalvelut sekä asuntorakentaminen. Kasvua haetaan sekä yrityskaupoin että orgaanisesti. Erityisiä kasvun painopistealueita ovat edelleen Venäjän asuntorakentaminen ja Saksan kiinteistötekniset palvelut.

Strategisten tavoitteiden tukemiseksi YIT on perustanut kolme kehitysohjelmaa, jotka keskittyvät energiatehokkaisiin ratkaisuihin, parhaimpaan asumiskokemukseen sekä kiinteistöteknisten palveluiden tehokkuuteen. Pohjois-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa YIT keskittyy erityisesti kannattavuuden parantamiseen sekä kassavirran vahvistamiseen. Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa YIT pyrkii strategiakaudella huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan kasvattamisen lisäksi vahvistamaan asemaansa etenkin suurissa Design & Build -projekteissa. Asuntorakentamisessa YIT panostaa innovatiivisiin ratkaisuihin ja edelläkävijyyden vahvistamiseen. Suomen rakentamispalveluissa YIT vastaa asiakaskysyntään lisäämällä strategiakaudella erityisesti kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Toiminnan painopisteenä on kaikilla rakentamisen liiketoiminta-alueilla omaperusteisen tuotannon lisääminen.

YIT pyrkii kasvattamaan toimintaansa edelleen saksankielisillä alueilla kiinteistöteknisissä palveluissa. Kansainvälisissä rakentamispalveluissa YIT keskittyy laajentumaan Venäjällä.

YIT julkisti strategian vahvistamisesta pörssitiedotteen 21.9.2012 sekä strategian painopisteisiin keskittyvän pääomamarkkinapäivän aineistot 25.9.2012.

KONSERNIN TALOUDELLINEN KEHITYS KONSERNIRAPORTOINNIN MUKAISESTI (IFRS)

¹⁾ Emoyhtiön omistajien osuus

Konserniraportoinnin mukainen liikevaihto kasvoi 7 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli tammi-syyskuussa 3 421,0 milj. euroa (1-9/2011: 3 191,8 milj. e). Liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä pysyi edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla ja oli 1 103,6 milj. euroa (7-9/2011: 1 084,9 milj. e). Konserniraportoinnissa omaperusteiset asuntohankkeet tuloutuvat vasta kohteen luovutuksen yhteydessä. Näin ollen omaperusteisten hankkeiden valmistumisajankohdat vaikuttavat konsernin liikevaihdon tuloutumiseen ja konserniraportoinnissa voi siten olla suurta vaihtelua eri vuosineljännesten välillä. Vuoden kolmannella neljänneksellä asuntoja valmistui edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Venäjällä asuntoja valmistui selvästi edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän, kun taas Suomessa, Baltiassa ja Keskisessä Itä-Euroopassa asuntoja valmistui selvästi edellisvuotta vähemmän.

IFRIC 15 -muunnoksen jälkeen konsernin tammi-syyskuun liikevoitto kasvoi 31 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 186,4 milj. euroa (1-9/2011: 142,5 milj. e). IFRIC 15 -muunnoksen jälkeen konsernin tammi-syyskuun liikevoittoprosentti oli 5,5 (1-9/2011: 4,5 %). Vuoden kolmannen neljänneksen liikevoitto kasvoi 80 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 63,6 milj. euroa (7-9/2011: 35,4 milj. e). Liikevoittoprosentti vuoden kolmannella neljänneksellä oli 5,8 (7-9/2011: 3,3 %).

Konserniraportoinnin mukainen tammi-syyskuun tulos ennen veroja kasvoi 36 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 170,8 milj. euroa (1-9/2011: 125,3 milj. e). Kolmannen vuosineljänneksen tulos ennen veroja yli kaksinkertaistui ja oli 59,2 milj. euroa (7-9/2011: 27,6 milj. e).

Konserniraportoinnin mukainen osakekohtainen tulos tammi-syyskuussa kasvoi 43 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 1,03 euroa (1-9/2011: 0,72 e). Kolmannen vuosineljänneksen osakekohtainen tulos yli kaksinkertaistui ja oli 0,37 euroa (7-9/2011: 0,15 e).

Konserniraportoinnin mukainen tilauskanta oli syyskuun lopussa 4 462,0 milj. euroa (9/2011: 3 738,3 milj. e).

Sijoitetun pääoman tuotto oli viimeiseltä 12 kuukaudelta 13,7 prosenttia (7/2011- 6/2012: 12,5 %). Sijoitettu pääoma lasketaan vähentämällä taseen loppusummasta korottomat velat. Konsernin taseen loppusumma oli syyskuun lopussa 3 722,3 milj. euroa (6/2012: 3 646,9 milj. e).

Omavaraisuusaste nousi hieman kesäkuun 2012 lopusta ja oli 31,6 prosenttia (6/2012: 30,0 %).

Monipuolinen rahoitusrakenne ja hyvä likviditeettiasema

YIT:n rahoitus koostuu monipuolisesti eri rahoituslähteistä ja likviditeettiasema säilyi syyskuun 2012 lopussa hyvällä tasolla. Rahavarat olivat syyskuun lopussa 150,0 milj. euroa (6/2012: 169,5 milj. e). Lisäksi nostamattomia sitovia rahoitus- ja tililimiittisopimuksia oli yhteensä 359,0 milj. euroa. YIT:llä on käytössään yhteensä 280 milj. euroa sitovia rahoituslimiittisopimuksia, joista 30 milj. euroa erääntyy joulukuussa 2014 ja 250 milj. euroa joulukuussa 2015. Näissä sitovissa limiittisopimuksissa ei ole velvoitetta ylläpitää taloudellisia tunnuslukuja eli kovenantteja.

Velkaantumisaste laski kesäkuun 2012 lopusta ja oli syyskuun lopussa 83,7 prosenttia (6/2012: 86,7 %). Korolliset nettovelat kasvoivat hieman ja olivat syyskuun lopussa 827,3 milj. euroa (6/2012: 803,1 milj. e).

Nettorahoituskulut laskivat tammi-syyskuussa edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja olivat 15,7 milj. euroa (1-9/2011: 17,2 milj. e) eli 0,5 prosenttia konsernin liikevaihdosta (1-9/2011: 0,5 %). Nettorahoituskuluissa on huomioitu 12,6 milj. euroa IAS 23:n mukaisina korkokulujen aktivointeina (1-9/2011: 9,2 milj. e). Nettorahoituskuluihin sisältyvät kurssierot, joita oli yhteensä -4,5 milj. euroa (1-9/2011: -2,1 milj. e), olivat lähes kokonaan Venäjälle tehtyjen vieraanpääomanehtoisten sijoitusten suojauskuluja.

Vuoden kolmannen neljänneksen nettorahoituskulut laskivat edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja olivat 4,4 milj. euroa (7-9/2011: 7,8 milj. e) eli 0,4 prosenttia konsernin liikevaihdosta (7-9/2011: 0,7 %). Nettorahoituskuluissa on huomioitu 4,7 milj. euroa IAS 23:n mukaisina korkokulujen aktivointeina (7-9/2011: 2,9 milj. e). Nettorahoituskuluihin sisältyvät kurssierot olivat yhteensä -1,8 milj. euroa (7-9/2011: 0,0 milj. e).

Suojattava ruplapositio kasvoi kesäkuun 2012 lopusta. Syyskuun 2012 lopussa Venäjälle sijoitetusta pääomasta 118,2 milj. euroa oli vieraanpääomanehtoisia sijoituksia (6/2012: 103,1 milj. e) ja 432,5 milj. euroa omanpääomanehtoisia sijoituksia tai sen luonteisia pysyviä nettoinvestointeja (6/2012: 406,1 milj. e). Vieraanpääomanehtoiset sijoitukset on suojattu YIT:n suojauspolitiikan mukaisesti valuuttakurssiriskiltä, kun taas omanpääomanehtoiset sijoitukset jätetään suojaamatta niiden pysyvän luonteen vuoksi. 

Korollisen velan määrä oli syyskuun lopussa 977,3 milj. euroa (6/2012: 972,6 milj. e) ja keskikorko 3,0 prosenttia (6/2012: 3,1 %). Kiinteäkorkoisten lainojen osuus konsernin korollisesta velasta oli noin 64 prosenttia (6/2012: 58 %). Lainoista noin 50 prosenttia (6/2012: 47 %) oli otettu suoraan pääoma- ja rahamarkkinoilta, noin 39 prosenttia pankeilta ja muilta rahalaitoksilta (6/2012: 41 %) ja noin 11 prosenttia vakuutusyhtiöiltä (6/2012: 11 %). Pitkäaikaisten lainojen maturiteettijakauma on tasapainoinen. Vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä pitkäaikaisista lainoista erääntyy yhteensä 14,3 milj. euroa. YIT:n keskikorko laski hieman markkinakorkojen laskun seurauksena ja kiinteän koron osuus lainasalkusta kasvoi yhtiön tekemien uusien korkosuojausten ansiosta.

Rahoituslaitoksille myytyjen rakennusaikaisten urakkasaatavien kokonaismäärä laski kesäkuun 2012 lopusta ja oli syyskuun lopussa 269,5 milj. euroa (6/2012: 274,3 milj. e). Tästä 152,9 milj. euroa sisältyy taseen korollisiin velkoihin (6/2012: 182,0 milj. e) ja loput ovat IAS 39 -säännösten mukaisesti taseen ulkopuolisia eriä. Rahoitusyhtiöille myydyistä saamisista maksettiin katsauskaudella korkoja 3,5 milj. euroa (1-9/2011: 3,8 milj. e), joista kolmannella vuosineljänneksellä 0,9 milj. euroa (7-9/2011: 1,3 milj. e). Korot sisältyvät kokonaisuudessaan rahoituskuluihin.

Valmiiden myymättömien asuntojen yhtiölainaosuudet olivat syyskuun lopussa 75,1 milj. euroa (6/2012: 62,9 milj. e), ja ne sisältyvät korollisiin velkoihin. Yhtiölainaosuuksien korot sisältyvät yhtiövastikkeisiin ja ne on siten kirjattu projektikuluihin. Yhtiölainaosuuksien korot olivat katsauskaudella 1,6 milj. euroa (1-9/2011: 1,0 milj. e) ja vuoden kolmannella neljänneksellä 0,6 milj. euroa (7-9/2011: 0,4 milj. e).

YIT Oyj maksoi vuoden toisella neljänneksellä osinkoa vuodelta 2011 yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 87,7 milj. euroa.

Konsernin tasapainoinen liiketoimintarakenne ja vahva rahoitusasema mahdollistavat YIT:n kasvustrategian toteuttamisen sekä sen edellyttämät yrityskaupat ja tontti-investoinnit. Konserni on toisaalta myös varautunut makrotalouden epävarmuuteen hajauttamalla rahoituksen lähteitä ja ylläpitämällä vahvaa likviditeettiasemaa.

YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

YIT Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 13.3.2012. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2011 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, vahvisti osingon hallituksen ehdotuksen mukaisesti, päätti hallituksen palkkioista ja valitsi tilintarkastajan. Yhtiökokous vahvisti hallituksen kokoonpanon: hallitukseen valittiin uudelleen Henrik Ehrnrooth (puheenjohtaja), Reino Hanhinen (varapuheenjohtaja), Kim Gran, Antti Herlin, Satu Huber sekä Michael Rosenlew.

Järjestäytymiskokouksessaan 13.3.2012 hallitus valitsi keskuudestaan tarkastusvaliokunnan, henkilöstövaliokunnan sekä työvaliokunnan puheenjohtajat ja jäsenet.

YIT julkaisi yhtiökokouksen päätöksistä ja hallituksen järjestäytymisestä pörssitiedotteet 13.3.2012. Pörssitiedotteet ja hallituksen jäsenten esittely ovat luettavissa YIT:n verkkosivuilla osoitteessa www.yit.fi.

OSAKKEET JA OMISTAJAT

Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon.

Osakepääoma ja osakkeiden määrä

YIT Oyj:n osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä pysyivät katsauskauden aikana muuttumattomina. YIT Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2012 alussa 149 216 748,22 euroa (2011: 149 216 748,22 e) ja osakkeiden lukumäärä 127 223 422 kappaletta (2011: 127 223 422).

Omat osakkeet ja hallituksen valtuudet

Omien osakkeiden hankinnasta ja luovutuksesta sekä osakepääoman muutokseen johtavista päätöksistä päättää osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous. YIT Oyj:n varsinainen yhtiökokous valtuutti 13.3.2012 hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankinnasta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Tämän lisäksi hallituksella on voimassaoleva osakeantivaltuutus, jonka YIT:n varsinainen yhtiökokous antoi 10.3.2010. Osakeantivaltuutus sisältää myös valtuutuksen päättää omien osakkeiden luovuttamisesta.

YIT Oyj:llä oli katsauskauden alussa hallussaan 1 952 414 kappaletta yhtiön omia osakkeita, jotka oli hankittu yhtiökokouksen 6.10.2008 antaman valtuutuksen perusteella.

YIT Oyj:n hallitus vahvisti 26.4.2012 YIT:n johdon osakepohjaisen kannustinjärjestelmän vuoden 2011 ansaintajakson palkkiot, joiden osakeosuudet luovutettiin suunnattuna, maksuttomana osakeantina. Osakeannissa annettiin 130 976 YIT Oyj:n hallussa ollutta omaa osaketta ja osakkeet luovutettiin osakepalkkiojärjestelmään kuuluville avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti.

Katsauskauden aikana yhtiölle palautui osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti 15 876 osaketta, minkä jälkeen yhtiöllä oli hallussaan syyskuun 2012 lopussa 1 837 314 omaa osaketta.

Kaupankäynti osakkeella

YIT:n osakkeen kurssi oli vuoden alussa 12,38 euroa (1.1.2011: 18,65 e). Osakkeen päätöskurssi katsauskauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä oli 14,93 euroa (30.9.2011: 11,33 e). Osakekurssi nousi tammi-syyskuun aikana noin 21 prosenttia. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 17,25 euroa (1-9/2011: 21,92 e), alin 11,87 euroa (1-9/2011: 10,10 e) ja keskikurssi 14,90 euroa (1-9/2011: 17,54 e). Osakkeita vaihdettiin Nasdaq OMX Helsingissä tammi-syyskuun aikana 81 078 tuhatta kappaletta (1-9/2011: 105 662 tuhatta). Vaihdon arvo oli 1 208,7 milj. euroa (1-9/2011: 1 778,2 milj. e), lähde: Nasdaq OMX.

Helsingin pörssin lisäksi YIT:n osakkeilla käydään kauppaa myös muilla markkinapaikoilla, kuten Chi-X:ssä, BATS:ssä ja Turquoisessa. Vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla tehdyn vaihdon osuus laski katsauskaudella hieman edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. YIT Oyj:n osakkeita vaihdettiin vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla tammi-syyskuun aikana 46 832 tuhatta kappaletta (1-9/2011: 65 018 tuhatta), mikä vastaa noin 37 prosenttia osakkeen koko kaupankäyntimäärästä (1-9/2011: 38 %). Vaihtoehtoisista kaupankäyntipaikoista YIT:n osakkeella käytiin kauppaa etenkin Chi-X:ssä, lähde: Nasdaq OMX ja Fidessa Fragmentation Index.

Osakekannan markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 1 872,0 milj. euroa (9/2011: 1 419,3 milj. e). Osakekannan markkina-arvo on laskettu ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Osakkeenomistajien määrä ja liputusilmoitukset

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli syyskuun 2012 lopussa 35 258 (9/2011: 33 763). Hallintarekisteröityjen ja muiden kuin suomalaisten sijoittajien omistuksessa oli syyskuun lopussa 32,9 prosenttia osakkeista (9/2011: 35,0 %).

Yhtiö ei saanut katsauskauden aikana arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaisia ilmoituksia omistusosuuden muuttumisesta YIT Oyj:ssä.

LIIKETOIMINNAN MERKITTÄVIMMÄT LÄHIAJAN RISKIT JA RISKIENHALLINTA

YIT on määritellyt merkittävimmät riskitekijät ja niiden hallinnan koko konsernin näkökulmasta huomioiden konsernin liiketoiminnan ja toimintaympäristön erityispiirteet. Riskit on jaettu strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja tapahtumariskeihin.

YIT on kehittänyt konsernin liiketoimintarakennetta tasapainoiseksi ja talouden heilahteluita paremmin sietäväksi. Vakaasti kehittyvää huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaa on kasvatettu. Kassavirtaa tuottavat (kiinteistötekniset ja teollisuuden palvelut, urakointi) ja pääomaa vaativat liiketoiminnot (omaperusteinen asunto- ja toimitilatuotanto) tasapainottavat liiketoimintaan ja pääoman käyttöön liittyviä riskejä ja mahdollistavat paremman riskienhallinnan konsernitasolla.

Toimintaa on laajennettu maantieteellisesti, jolloin talouden muutokset vaikuttavat eri aikaan eri markkina-alueilla. Jatkuvan seurannan ja analysoinnin sekä vaihtoehtoisten skenaarioiden ja niihin perustuvien toimintasuunnitelmien avulla pyritään reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin ajoissa sekä toisaalta hyödyntämään muutosten tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia.

Konsernin tavoitteena on kasvaa kannattavasti sekä orgaanisesti että yrityskaupoin. Yrityskauppoihin liittyviä riskejä hallitaan määriteltyjen kriteerien mukaisten kohteiden valinnalla sekä tehokkailla integraatioprosesseilla, joilla YIT:n arvot, toimintatavat ja strategia tehdään tutuiksi uudelle henkilöstölle.

YIT:lle tyypillisiä operatiivisia riskejä ovat tonttihankintoihin liittyvät riskit, omaperusteisten asunto- ja toimitilahankkeiden myyntiriski sekä urakkatarjouksiin, palvelusopimuksiin, projektinhallintaan ja henkilöstöön liittyvät riskit. YIT hallitsee myyntiriskiä sopeuttamalla asuntoaloitusten määrän arvioituun asuntokysyntään ja myymättömien asuntojensa lukumäärään (asuntotuotannon luvut on esitetty kohdassa Kehitys toimialoittain) sekä hankkimalla normaalisti keskeiset vuokralaiset ja/tai sijoittajan ennen toimitilahankkeen aloittamista. Korkotason voimakas nousu ja asuntoluottojen ja kiinteistörahoituksen saatavuudessa tapahtuvat muutokset ovat keskeisiä asuntojen ja toimitilojen kysyntään liittyviä riskejä.

YIT tarkastaa tonttiensa arvon IFRS-tilinpäätöskäytännön vaatimalla tavalla. Tonttivaranto arvostetaan hankintamenoon, ja tontin arvoa pienennetään, mikäli arvioidaan, että tontille rakennettava kohde myydään tontin hinnan ja rakennuskustannusten summaa alhaisempaan hintaan. Tontteihin ei tehty alaskirjauksia katsauskaudella.

Rahoitus- ja taloudellisia riskejä ovat likviditeetti-, luotto-, vastapuoli-, korko- ja valuuttakurssiriskit sekä raportointiprosessiin liittyvät riskit. Rahoitus- ja taloudellisia riskejä hallitaan laskenta- ja rahoituspolitiikoilla, sisäisellä valvonnalla sekä sisäisellä ja ulkoisella tarkastuksella.

YIT:lle merkittävin valuuttakurssiriski liittyy ruplamääräisiin sijoituksiin. Venäjälle sijoitettu pääoma oli katsauskauden lopussa kokonaisuudessaan 550,7 milj. euroa (6/2012: 509,2 milj. e). Omanpääomanehtoisten sijoitusten tai sen luonteisten nettoinvestointien määrä kauden lopussa oli 432,5 milj. euroa (6/2012: 406,1 milj. e). Venäjällä oleviin tytäryhtiöihin tehdyt omanpääomanehtoiset sijoitukset ovat rahoituspolitiikan mukaisesti suojaamatta ja niiden osalta ruplan mahdollinen devalvoituminen aiheuttaisi pääomien arvon alentumisen suuruisen negatiivisen muutoksen konsernin omaan pääomaan. Vieraanpääomanehtoisten sijoitusten määrä oli katsauskauden lopussa 118,2 milj. euroa (6/2012: 103,1 milj. e) ja tämä positio oli kokonaisuudessaan suojattu. Euron ja ruplan välinen korkoero vaikuttaa suojauskustannuksiin ja sitä kautta nettorahoituskuluihin.

Tapahtumariskejä voivat olla henkilö- tai tietoturvaan liittyvät onnettomuudet tai toimitiloille, projektikohteille tai muulle omaisuudelle sattuvat äkilliset ja ennalta arvaamattomat esinevahingot kuten tulipalot, sortumiset ja varkaudet. YIT noudattaa konsernin laajuista turvallisuuspolitiikkaa, joka kattaa turvallisuuden eri osa-alueet.

Yksityiskohtaisempi selvitys YIT:n riskienhallintapolitiikasta sekä merkittävimmistä riskeistä julkaistiin vuoden 2011 vuosikertomuksessa. Rahoitusriskeistä kerrottiin tarkemmin vuoden 2011 tilinpäätöksen liitetiedoissa.

TYÖTURVALLISUUDEN JATKUVA PARANTAMINEN OSANA VASTUULLISTA YRITYSTOIMINTAA

Työturvallisuus nähdään hyvin tärkeänä asiana YIT:llä. Työturvallisuuden tasoa seurataan säännöllisesti jokaisella toimialalla ja tapaturmien määrän vähentämiseksi tehdään jatkuvasti monenlaisia toimenpiteitä. Vahva sitoutuminen turvallisen työympäristön varmistamiseksi on tuottanut tulosta, ja tapaturmataajuuden luvut ovat  parantuneet. Henkilöstötutkimus osoitti myös, että henkilöstön asenteissa on tapahtunut muutoksia, ja työturvallisuutta pidetään entistä tärkeämpänä asiana. Tämä asennemuutos on hyvin tärkeä asia työturvallisuutta parannettaessa.

Konkreettiset toimenpiteet turvallisuuden lisäämiseksi tarkoittavat riskien ennakointia, työsuunnittelun tärkeyden korostamista, varhaista puuttumista, jatkuvaa kouluttamista, välineiden ja varusteiden asianmukaista käyttöä sekä sisäistä auditointia. YIT puuttuu välittömästi työturvallisuuspuutteisiin. Yhtiön johto suorittaa säännöllisesti työmaakäyntejä työturvallisuutta edistäen. YIT on menestynyt useissa työturvallisuuskilpailuissa esimerkiksi Suomessa ja Venäjällä. YIT:n tapaturmataajuus on laskenut katsauskauden 1-9/2012 aikana ja oli 11 työtapaturmaa per miljoona työtuntia. Vuonna 2011 vastaava luku oli 14 (1-12/2011).

NÄKYMÄT VUODELLE 2012

YIT Oyj toistaa vuoden 2011 tilinpäätöksen yhteydessä antamansa arvion, jonka mukaan vuonna 2012 liikevaihto säilyy vuoden 2011 tasolla ja että liikevoitto kasvaa vuoteen 2011 verrattuna. Tulosohjeistus perustuu toimialaraportointiin eli osatuloutukseen.

Suuri epävarmuus yleisestä makrotaloudellisesta kehityksestä vaikuttaa negatiivisesti myös YIT:n asiakkaiden päätöksentekoon ja siten YIT:n liiketoiminnan kehitykseen ja tulokseen.

Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut

Pohjoismaissa kiinteistöteknisten palveluiden markkinatilanne vaihtelee maittain. Rakennusalan Euroconstruct-asiantuntijaverkoston ennusteen mukaan huolto- ja kunnossapitomarkkinoiden arvioidaan kasvavan hieman kaikissa Pohjoismaissa vuonna 2012 (kesäkuun 2012 raportti). Tekniikan lisääntyminen rakennuksissa kasvattaa uusien palvelujen kysyntää. Energiatehokkuuspalvelujen kysynnän odotetaan pysyvän vakaana. Kiinteistöpalvelujen ulkoistamisen arvioidaan lisääntyvän.

Euroconstructin ennusteen mukaan Suomen kiinteistötekniikan projektimarkkinoiden odotetaan pysyvän heikkona vuonna 2012. Uusinvestoinnit eivät ole juuri lisääntyneet, koska liike- ja toimistorakentaminen on pysynyt vähäisenä. Tanskassa toimitilarakentamisen sekä korjausrakentamisen arvioidaan kääntyvän lievään kasvuun vuosien 2012-2013 aikana. Prognoscentretin ennusteen mukaan Ruotsissa ja Norjassa projektimarkkinat kasvavat kohtuullisesti vuonna 2012. Toimitilarakentamisen arvioidaan lisääntyvän sekä Ruotsissa että Norjassa, mikä avaa YIT:lle uusia mahdollisuuksia. Talotekniikan markkinat ovat kuitenkin luonteeltaan jälkisykliset. Julkinen sektori investoi edellisvuotta vähemmän uusiin rakennuksiin, kun maiden hallitukset pyrkivät tasapainottamaan budjettejaan.

Baltian maissa ja Venäjällä sekä projekti- että palvelumarkkinoiden arvioidaan pysyvän alhaisella tasolla.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden ja energiasektorin investoinnit Suomessa kasvavat hieman vuonna 2012. Investoinnit ovat ensisijaisesti kapasiteetin korvausinvestointeja ja laajennusinvestointien määrän arvioidaan pysyvän alhaisena. Teollisuuden kunnossapitomarkkinoiden arvioidaan pysyvän vakaina.

Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut

Keski-Euroopan kiinteistöteknisissä palveluissa huolto- ja kunnossapitomarkkinoiden uskotaan kasvavan kohtuullisesti. Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osalta kasvulle on suotuisat edellytykset erityisesti Saksassa ja Itävallassa. Kiinteistöteknisten palveluiden markkinat Keskisessä Itä-Euroopassa (Puola, Tshekki ja Romania) kehittyvät hitaasti.

Epävarmuus projektimarkkinoilla on lisääntynyt YIT:n Keski-Euroopan toimintamaissa. Uusinvestoinneissa päätöstenteko on hidastunut ja joidenkin projektien aloituksia on siirretty. Taloteknisten uusinvestointien ennustetaan pysyvän nykyisellä tasollaan Saksassa ja Itävallassa, kun Keskisessä Itä-Euroopassa niiden ennustetaan vähentyvän hieman.

Energiatehokkuuspalveluiden kysynnän kasvulle on edellytyksiä tulevina vuosina korkean energian hinnan ja tiukentuvan ympäristölainsäädännön myötä etenkin Saksassa ja Itävallassa.

Suomen rakentamispalvelut

Suomen rakentamispalveluissa asuntokysynnän arvioidaan jatkuvan hyvänä. Asuntokysyntää tukevat edelleen matalana pysyvät korot, suhteellisen vakaa työllisyystilanne ja muuttoliike kasvukeskuksiin. Lisäksi väestön ja asuntokuntien määrä lisääntyy, koska maahanmuutto jatkaa kasvua ja yhden hengen talouksien määrä nousee. Viimeisen vuosineljänneksen asuntomyyntiä voi osaltaan tukea hallituksen esittämä ja vuodenvaihteessa voimaantuleva veromuutos, jonka mukaan varainsiirtovero nousisi nykyisestä 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. Vero laskettaisiin hallituksen esityksen mukaan jatkossa asunnon velattomasta hinnasta. 

Rakennusteollisuuden lokakuussa 2012 julkaiseman ennusteen mukaan Suomessa aloitetaan 27 000 asunnon rakentaminen vuonna 2012 (2011: 32 200). VTT:n tammikuussa julkaiseman selvityksen mukaan uusien asuntojen vuosittainen tuotantotarve on pitkällä aikavälillä 24 000–29 000 asuntoa. YIT:n tavoitteena on vahvistaa asemaansa maan johtavana asuntorakentajana.

YIT arvioi asuntojen hintatason pysyvän vakaana vuonna 2012. Rakennuskustannusten arvioidaan nousevan pääasiassa uusien energiasäädösten vuoksi, mutta nousun arvioidaan olevan maltillista vuonna 2012. 

VTT:n arvion mukaan toimistorakentaminen laskee noin 8-9 prosenttia vuoden 2012 aikana. Toimistojen vajaakäyttöasteet ovat edellisen taantuman jäljiltä vielä korkeahkolla tasolla, ja tyhjänä oleva rakennuskanta pitää sisällään myös vanhaa toimistotilaa. YIT arvioi, että kysyntä kohdistuu moderneihin ja energiatehokkaisiin toimistoihin.

VTT:n ennusteen mukaan liikerakentaminen kääntyy laskuun. Rakentamista pitää yllä vähittäiskaupan siirtyminen yhä suurempiin liikekiinteistöihin ja ulkomaisten kauppaketjujen laajentuminen Suomessa. Liiketilojen vajaakäyttöasteet ovat varsin alhaiset. Euroopan velkakriisin aiheuttama riskinottohalukkuuden lasku saattaa näkyä toimitilamarkkinoiden uusinvestointien tasossa vuonna 2012.

VTT:n kesäkuussa 2012 julkaiseman ennusteen mukaan infrarakentaminen pysyy vakaana vuonna 2012. Rata- ja metrorakentamisen arvioidaan jatkavan kasvuaan ainakin vuosien 2012-2013 ajan. Kalliorakentamisen markkinatilanteen arvioidaan pysyvän hyvänä kaivosinvestointien ja maanalaisten kalliolouhintatöiden ansiosta ainakin vuoteen 2014 asti. Teiden kunnossapitomarkkinan arvioidaan pysyvän vakaana ja uusien kilpailutusten avaavan YIT:lle mahdollisuuksia markkinaosuuden kasvattamiseen.

Kansainväliset rakentamispalvelut

Asuntorakentamisen määrän arvioidaan kasvavan Venäjällä vuonna 2012: Venäjän hallituksen arvion mukaan asuntoja rakennetaan noin 67 miljoonaa neliötä eli noin viisi prosenttia viime vuotta enemmän.

Moskova, Moskovan ympäristö ja Pietari muodostavat Venäjän suurimmat asuntomarkkinat: näillä alueilla rakennetaan noin viidennes maan kaikista asunnoista. Vaikka asuntorakentaminen on kasvanut viime vuosina, on kaikilla alueilla tarve uusille asunnoille. Asuntojen kysyntä on pysynyt hyvänä johtuen myös Venäjän vahvasta talouskehityksestä, hyvästä kuluttajaluottamuksesta ja asuntolainamarkkinan myönteisestä kehityksestä, joskin asuntolainojen korot kääntyivät nousuun vuoden 2011 lopussa. Korkojen nousu on jatkunut vuoden 2012 aikana.

Tulevaisuudennäkymät ovat Venäjän asuntorakentamisessa hyvät. Asumisväljyys on vielä selvästi Länsi-Eurooppaa alhaisempi ja asuintalojen kunto heikko, mikä luo tarpeen uusille laadukkaille asunnoille. Lisäksi asuntokuntien lukumäärän arvioidaan jatkavan kasvuaan ja keskiluokan osuuden väestöstä kasvavan. Asuntolainamarkkinoiden kehittyminen Venäjälle on myös osaltaan laajentanut potentiaalista ostajakuntaa. YIT on edesauttanut kuluttajien lainansaantia tekemällä laajaa yhteistyötä pankkien kanssa. YIT arvioi, että asuntojen hinnat nousevat Venäjällä vuonna 2012 hieman paikallista inflaatiota nopeammin. Rakennuskustannusten arvioidaan nousevan samassa suhteessa asuntojen hintojen kanssa.

Toimitilarakentamisen volyymin odotetaan kasvavan maltillisesti vuonna 2012. YIT:n yksittäisistä markkinoista suurin on Pietari, jossa YIT jatkaa edelleen Gorelovon teollisuuspuiston markkinointia ja myyntiä.

Baltian maissa asuntojen kysyntä on ollut nousussa johtuen parantuneesta kuluttajaluottamuksesta ja työllisyystilanteesta. VTT arvioi, että vuonna 2012 valmistuvien asuntojen määrä nousee vuodesta 2011 noin 9 prosenttia 11 200:een.

VTT:n ennusteen mukaan vuonna 2012 asuntoaloitusten arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla Tshekissä. Korot ja työttömyys ovat nousussa, mikä tyypillisesti heikentää asuntojen kysyntää. Slovakiassa asuntojen hintataso on pysynyt vakaana. VTT arvioi, että asuntoaloitukset Slovakiassa jäävät edellisvuoden tasolle. Toisaalta asuntomarkkinoita tukee Slovakian hyvä talouskasvu ja alhaisena pysyneet korot.

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.–30.9.2012: TAULUKKO-OSA

Osavuosikatsauksessa esitettävät tiedot ovat tilintarkastamattomia

1. SEGMENTTIRAPORTOINTI

1.1 Segmenttiraportoinnin laadintaperiaatteet

1.2 Tunnusluvut, segmenttiraportointi

1.3 Liikevaihto, segmenttiraportointi

1.4 Liikevoitto ja katsauskauden voitto, segmenttiraportointi

1.5 Tilauskanta, segmenttiraportointi

1.6 Konsernin kehitys vuosineljänneksittäin, segmenttiraportointi

1.7 Toimialojen kehitys vuosineljänneksittäin, segmenttiraportointi

1.8 Segmenttiraportoinnin ja konserniraportoinnin täsmäytys

2. KONSERNIRAPORTOINTI, IFRS

2.1 Tunnusluvut, IFRS

2.2 Konsernin kehitys vuosineljänneksittäin, IFRS

2.3 Konsernin tuloslaskelma 1.1.-30.9.2012, IFRS

2.4 Laaja tuloslaskelma 1.1.-30.9.2012, IFRS

2.5 Konsernin tuloslaskelma 1.7.-30.9.2012, IFRS

2.6 Konsernitase, IFRS

2.7 Laskelma oman pääoman muutoksista

2.8 Rahavirtalaskelma

2.9 Osavuosikatsauksen laadintaperiaatteet

2.10 Tunnuslukujen laskentakaavat

2.11 Rahoitusriskien hallinta

2.12 Kauden liikevoittoon vaikuttavat poikkeukselliset erät

2.13 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

2.14 Aineellisten hyödykkeiden muutokset

2.15 Vaihto-omaisuus

2.16 Oman pääoman liitetiedot

2.17 Korolliset velat

2.18 Ehdollisten velkojen ja varojen muutokset sekä vastuusitoumukset

2.19 Liiketoimet osakkuusyhtiöiden kanssa

1. SEGMENTTIRAPORTOINTI

1.1 Segmenttiraportoinnin laadintaperiaatteet

Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut ja Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut -toimialojen raportointi johdolle perustuu konsernin IFRS-laskentaperiaatteisiin. Suomen rakentamispalvelut ja Kansainväliset rakentamispalvelut -toimialojen raportoinnissa johdolle omaperusteinen asunto- ja toimitilarakentaminen tuloutetaan rakentamisen valmiusasteen ja kohteen myyntiasteen tulon perusteella, ns. osatuloutusperiaatetta noudattaen, mikä eroaa konsernin IFRS-laskentaperiaatteista. Konsernin IFRS-laskentaperiaatteen mukaan omaperusteisen asunto- ja toimitilarakentamisen tuloutus tehdään kohteen valmistuessa luovutukseen perustuen. Omaperusteisissa toimitilahankkeissa tuloutustapa arvioidaan sopimusehtojen perusteella hankekohtaisesti. Myydyt hankkeet tuloutetaan joko hankkeen rakentamisen käynnistyttyä tai kohteen valmistuttua. Hankkeen tuloista ja menoista tuloutetaan osuus, joka saadaan periaatteella valmiusaste kerrottuna myyntiasteella kerrottuna vuokrausasteella. YIT myy omaperusteiset toimitilahankkeet sijoittajille tavallisesti ennen hankkeen rakentamisen käynnistymistä tai rakentamisen alkuvaiheen aikana. Tuloutusperiaatteiden erojen vaikutus liikevaihtoon ja liikevoittoon esitetään rivillä IFRIC 15 -muunnos. Laskentasäännön seurauksena konserniraportoinnissa voi olla suurta vaihtelua eri vuosineljännesten välillä. Ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on YIT-konsernin johtoryhmä.

1.2 Tunnusluvut, segmenttiraportointi

¹⁾ Emoyhtiön omistajien osuus

1.3 Liikevaihto, segmenttiraportointi

1.4 Liikevoitto ja katsauskauden voitto, segmenttiraportointi

Liikevoittoprosentti, segmenttiraportointi

1.5 Tilauskanta, segmenttiraportointi

1.6 Konsernin kehitys vuosineljänneksittäin, segmenttiraportointi

¹⁾ Emoyhtiön omistajien osuus

1.7. Toimialojen kehitys vuosineljänneksittäin, segmenttiraportointi

Liikevaihto segmenteittäin

Liikevoitto segmenteittäin

Liikevoittoprosentit segmenteittäin

Tilauskanta segmenteittäin

Operatiivinen sijoitettu pääoma

Operatiivisen sijoitetun pääoman tuotto

1.8 Segmenttiraportoinnin ja konserniraportoinnin täsmäytys