YIT:n tilinpäätöstiedote 2018
YIT Oyj Pörssitiedote 1.2.2019 klo 13.00
Luvut suluissa viittaavat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan ja ovat samaa yksikköä, ellei toisin mainita. YIT raportoi IFRS-säännösten mukaisesti. YIT ja Lemminkäinen yhdistyivät 1.2.2018. Tässä tilinpäätöstiedotteessa 2018 vertailtavat luvut on esitetty pro forma -lukuina. Taloudellisten tietojen esittämisestä osavuosikatsauksessa kerrotaan tarkemmin selostusosan lopussa.
Viimeisen vuosineljänneksen liikevoitto ja kassavirta olivat vahvoja. Hyvä tilauskanta antaa vakaan perustan kuluvaan vuoteen.
Konserniraportointi, IFRS
Loka–joulukuu
- Liikevaihto kasvoi 13 % ja oli 1 269,0 miljoonaa euroa (1 123,6).
- Oikaistu liikevoitto* oli 99,6 miljoonaa euroa (60,4), ja oikaistu liikevoittomarginaali oli 7,8 % (5,4).
- Liikevoitto oli 82,7 miljoonaa euroa (37,1), ja liikevoittomarginaali oli 6,5 % (3,3).
- Tilauskanta nousi 5 % vuoden takaisesta ja oli 4 433,8 miljoonaa euroa (12/2017: 4 218,3).
- Raportoitu operatiivinen kassavirta investointien jälkeen oli 204,5 miljoonaa euroa.
Tammi–joulukuu
- YIT Oyj:n ja Lemminkäinen Oyj:n yhdistyminen tuli voimaan 1.2.2018.
- Liikevaihto laski 3 % ja oli 3 759,3 miljoonaa euroa (3 862,5).
- Oikaistu liikevoitto* oli 134,5 miljoonaa euroa (138,9), ja oikaistu liikevoittomarginaali oli 3,6 % (3,6).
- Liikevoitto oli 91,3 miljoonaa euroa (77,4), ja liikevoittomarginaali oli 2,4 % (2,0).
- Raportoitu operatiivinen kassavirta investointien jälkeen oli 148,6 miljoonaa euroa.
- Tilauskanta nousi 5 % vuoden takaisesta ja oli 4 433,8 miljoonaa euroa (12/2017: 4 218,3).
- Yhtiö arvioi nyt yhdistymiseen liittyvien vuotuisten kokonaissynergioiden olevan 45–50 miljoonaa euroa vuoden 2020 loppuun mennessä. Tästä 40 miljoonaa euroa saavutetaan jo vuoden 2020 ensimmäisestä vuosineljänneksestä lähtien.
- Oikaistu osakekohtainen tulos oli 0,32 (0,35) ja osakekohtainen tulos oli 0,16 euroa (0,13).
- Hallituksen osinkoesitys yhtiökokoukselle: 0,27 (0,25) osaketta kohden.
* Oikaistu liikevoitto kuvastaa tavanomaisen liiketoiminnan tulosta eikä se sisällä merkittäviä uudelleenjärjestelykustannuksia, arvonalennuksia tai muita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Oikaistu liikevoitto julkaistaan raportointikausien vertailtavuuden parantamiseksi. Oikaisuerät on määritelty tarkemmin taulukko-osan liitetiedossa 4.4.
Toimitusjohtaja Kari Kauniskangas:
Neljäs vuosineljännes oli tuloksellisesti yksi kaikkien aikojen parhaista: oikaistu liikevoitto oli ennätyksellinen, 99,6 miljoonaa euroa, ja operatiivinen kassavirta 204,5 miljoonaa euroa. Teimme joulukuussa kaksi merkittävää kiinteistökauppaa: myimme Triplan Workery-toimistot Helsingin Pasilassa yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi YIT ja yhteisyrityksemme Regenero myi Tietotie 6 -kiinteistön Espoon Otaniemessä. Triplan toimistokauppa oli YIT:n historian suurin yksittäinen toimistokiinteistökauppa. Kiinteistömyyntien lisäksi vuosineljänneksen tulosta tuki Suomessa ja CEE-maissa valmistuneet lukuisat kuluttaja-asuntokohteet.
Päällystyksen kauden lopetus sujui hyvin, ja alkuvuonna tehdyt liiketoimintojen tervehdyttämistoimenpiteet Norjassa ja Ruotsissa näkyivät jo loppuvuoden tuloksessa. Viimeisen vuosineljänneksen tulosta painoivat etenkin Infraprojektit- ja Asuminen Venäjä -segmenteissä tehdyt, yhteensä noin 10 miljoonan euron, projektialaskirjaukset ja riskivaraukset liittyen vanhoihin urakkaprojekteihin. Molempien segmenttien osalta muutokset tarjouskäytäntöihin tehtiin jo ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, joten tilauskannan uusien projektien kannattavuus ja urakkaehdot ovat terveellä tasolla.
Vuosi 2018 oli YIT:lle monella tavoin onnistunut. YIT ja Lemminkäinen yhdistyivät helmikuun alussa. Varsinaisen liiketoiminnan lisäksi voimavaroja käytettiin merkittävästi yhtiöiden integraation läpivientiin ja uuden YIT:n perustusten, muun muassa yhteisen yrityskulttuurin, rakentamiseen. Yhdistymisestä saavutetut synergiahyödyt alkoivat näkyä jo vuoden 2018 tuloksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tarkennamme nyt aiemmin annettua kokonaissynergiaennustetta 40-50 miljoonasta eurosta 45-50 miljoonaan euroon vuoden 2020 loppuun mennessä. Julkaisimme syyskuussa uuden strategian vuosille 2019-2021, jonka tavoitteena on kannattavuuden parantaminen ja taloudellisen vakauden vahvistaminen. Strategian ydin on kaupunkikehitys ja sen perustana YIT:n keskeinen vahvuus eli omaperusteisten hankkeiden kehittäminen ja toteuttaminen.
Vuonna 2018 Asuminen Suomi ja CEE-, Toimitilat- ja Kiinteistöt-segmenteissä omaperusteiset hankkeet, ja niiden menestyksekkäät myynnit, toivat leijonan osan segmenttien liikevaihdosta ja tuloksesta, ja samalla koko konsernin tuloksen. Kauppakeskus Triplan rakentaminen ja vuokraus ovat edenneet erinomaisesti ja edellä tavoitteitamme.
Vuoden aikana Infraprojektit ja Asuminen Venäjä -segmenttien tulos oli heikko ja Päällystys-segmentin tulos vaatimaton. Segmenttien sisällä oli toki onnistumisia. Suhtaudumme luottavaisesti näidenkin segmenttien osalta käynnistyneeseen vuoteen, sillä teimme vuoden aikana runsaasti toimenpiteitä tuloksentekokyvyn parantamiseksi. Tehtyjen toimenpiteiden lisäksi vahva, terveempi tilauskanta ja hyvä taloudellinen asema antavat vakaan pohjan kuluvalle vuodelle.
Kiitän asiakkaitamme luottamuksesta ja yhteistyöstä vuonna 2018, sekä omaa henkilöstöämme ja kumppaneitamme sitoutuneesta ja innokkaasta työstä tavoitteidemme saavuttamiseksi.
Avainlukuja, IFRS
| Milj. e | Raportoitu 10–12/18 | Pro forma 10–12/18 | Pro forma 10–12/17 | Muutos | Raportoitu 1–12/18 |
Pro forma 1–12/18 |
Pro forma 1–12/17 |
Muutos* |
| Liikevaihto | 1 269,0 | 1 269,0 | 1 123,6 | 13 % | 3 689,4 | 3 759,3 | 3 862,5 | -3 % |
| Asuminen Suomi ja CEE | 354,0 | 354,0 | 270,7 | 31 % | 1 143,5 | 1 157,9 | 1 156,2 | 0 % |
| Asuminen Venäjä | 126,7 | 126,7 | 200,3 | -37 % | 270,2 | 274,1 | 421,0 | -35 % |
| Toimitilat | 438,7 | 438,7 | 279,7 | 57 % | 1 024,7 | 1 045,2 | 902,2 | 16 % |
| Infraprojektit | 176,3 | 176,3 | 202,7 | -13 % | 590,5 | 612,4 | 686,0 | -11 % |
| Päällystys | 189,6 | 189,6 | 191,2 | -1 % | 712,9 | 723,2 | 768,9 | -6 % |
| Kiinteistöt | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||||
| Muut erät | -16,3 | -16,3 | -21,0 | 22 % | -52,4 | -53,4 | -71,8 | 26 % |
| Liikevoitto | 78,5 | 82,7 | 37,1 | 123 % | 94,6 | 91,3 | 77,4 | 18 % |
| Liikevoitto-% | 6,2 % | 6,5 % | 3,3 % | 2,6 % | 2,4 % | 2,0 % | ||
| Oikaistu liikevoitto | 99,6 | 99,6 | 60,4 | 65 % | 152,5 | 134,5 | 138,9 | -3 % |
| Asuminen Suomi ja CEE | 28,5 | 28,5 | 15,3 | 86 % | 104,1 | 103,3 | 83,0 | 25 % |
| Asuminen Venäjä | -3,8 | -3,8 | 18,5 | -31,8 | -32,8 | 4,9 | ||
| Toimitilat | 56,1 | 56,1 | 34,7 | 62 % | 68,1 | 67,8 | 51,5 | 32 % |
| Infraprojektit | -1,4 | -1,4 | 5,8 | -4,7 | -7,6 | 17,4 | ||
| Päällystys | -0,7 | -0,7 | -6,9 | 90 % | 14,5 | 2,7 | 4,7 | -43 % |
| Kiinteistöt | 27,9 | 27,9 | 0,2 | 26,9 | 26,9 | -0,5 | ||
| Muut erät | -7,0 | -7,0 | -7,3 | 4 % | -24,6 | -25,8 | -22,0 | -17 % |
| Oikaistu liikevoitto-% | 7,8 % | 7,8 % | 5,4 % | 4,1 % | 3,6% | 3,6 % | ||
| Asuminen Suomi ja CEE | 8,1 % | 8,1 % | 5,7 % | 9,1 % | 8,9 % | 7,2 % | ||
| Asuminen Venäjä | -3,0 % | -3,0 % | 9,2 % | -11,8 % | -12,0 % | 1,2 % | ||
| Toimitilat | 12,8 % | 12,8 % | 12,4 % | 6,6 % | 6,5 % | 5,7 % | ||
| Infraprojektit | -0,8 % | -0,8 % | 2,9 % | -0,8 % | -1,2 % | 2,5 % | ||
| Päällystys | -0,4 % | -0,4 % | -3,6 % | 2,0 % | 0,4 % | 0,6 % | ||
| Kiinteistöt | ||||||||
| Oikaisuerät | 21,1 | 17,0 | 23,3 | -27 % | 57,9 | 43,2 | 61,5 | -30 % |
| Tulos ennen veroja | 70,6 | 74,7 | 30,8 | 142 % | 59,1 | 57,2 | 50,7 | 13 % |
| Katsauskauden tulos** | 50,4 | 53,7 | 10,8 | 397 % | 39,2 | 33,3 | 26,3 | 27 % |
| Osakekohtainen tulos, e | 0,25 | 0,26 | 0,05 | 414 % | 0,19 | 0,16 | 0,13 | 22 % |
| Operatiivinen kassavirta investointien jälkeen | 204,5 | n/a | n/a | 148,6 | n/a | n/a | ||
| Korollinen nettovelka kauden lopussa | 562,9 | 562,9 | 666,9 | 562,9 | 562,9 | 666,9 | ||
Velkaantumisaste kauden lopussa, % |
53,6 % | n/a | 59,9 % | 53,6 % | n/a | 59,9 % | ||
| Omavaraisuusaste kauden lopussa, % | 38,1 % | n/a | 40,2 % | 38,1 % | n/a | 40,2 % | ||
| Pro forma, sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE, viim. 12 kk), % | n/a | n/a | n/a | n/a | 5,6 % | n/a | ||
| Tilauskanta kauden lopussa | 4 433,8 | 4 433,8 | 4 218,3 | 5 % | 4 433,8 | 4 433,8 | 4 218,3 | 5 % |
* Vertailuissa käytetään pro forma -lukuja, jotka sisältävät Lemminkäisen tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.‒31.1.2018.
** Emoyhtiön omistajille.
| 1–12/18 | 1–12/17 | Muutos | |
| Osakekohtainen osinko | 0.27*** | 0.25 | 8 % |
*** Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.
Tulosohjeistus vuodelle 2019
Konsernin liikevaihdon vuonna 2019 arvioidaan olevan välillä +5% – -5% verrattuna 2018 liikevaihtoon (pro forma 2018: 3 759,3 milj. euroa).
Vuonna 2019 oikaistun liikevoiton* arvioidaan olevan 170–230 miljoonaa euroa (pro forma 2018: 134,5 milj. euroa).
Ohjeistuksen perusteet
Vuoden 2019 tulosohjeistus perustuu muun muassa kauppakeskus Triplan valmistumiseen viimeisellä neljänneksellä, rakenteilla olevan asuntokannan arvioituun valmistumisajankohtaan ja yhtiön vahvaan tilauskantaan. Joulukuun lopussa tilauskannasta oli myyty 63 %.
Vuosineljännesten välillä odotetaan merkittävää vaihtelua normaalista kausivaihtelusta, toimitilahankkeiden myynnistä sekä asuntokohteiden ja kauppakeskus Triplan valmistumisajankohdista johtuen. Kuten vuonna 2018, vuoden viimeisen neljänneksen odotetaan olevan selvästi vahvin. Yhtiö arvioi vuoden 2019 ensimmäisen vuosineljänneksen oikaistun liikevoiton olevan vertailukauden (pro forma) tasolla.
* Oikaistu liikevoitto kuvastaa tavanomaisen liiketoiminnan tulosta eikä se sisällä merkittäviä uudelleenjärjestelykustannuksia, arvonalennuksia tai muita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Oikaistu liikevoitto julkaistaan raportointikausien vertailtavuuden parantamiseksi. Oikaisuerät on määritelty tarkemmin taulukko-osan liitetiedossa 4.4.
Ohjeistukseen vaikuttavat tekijät
Keskeisimpiä tekijöitä, joilla YIT voi vastata markkinakysyntään, ovat myynti ja hinnoittelu, projektien- ja projektiriskienhallinta, tuotekehitys ja -tarjooma, kustannushallinta, tuotantokustannusten alentamiseen tähtäävät toimet sekä pääoman käytön tehokkuuteen vaikuttavat toimet.
YIT:n vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevat seikat liittyvät pääasiassa globaaliin talouskehitykseen, rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen ja korkotasoon, poliittiseen ympäristöön, toiminta-alueiden talouskehitykseen, muutoksiin asuntojen ja toimitilojen kysynnässä, resurssien kuten avainhenkilöiden saatavuuteen, työmarkkinoiden toimivuuteen, muutoksiin julkisen ja yksityisen sektorin investoinneissa, lainsäädännön muutoksiin ja lupa- ja viranomaishyväksyntäprosesseihin ja niiden kestoon sekä valuuttakurssien kehitykseen.
Rakennus- ja hankekehitysprojektien pitkäkestoisen luonteen vuoksi kysynnän muutokset voivat olla nopeampia kuin yhtiön kyky sopeuttaa tarjoomaansa.
Lähiajan näkymät alueittain
Suomi
Asuntojen kuluttajakysynnän ja institutionaalisten sijoittajien kysynnän arvioidaan pysyvän vakaana syksyn 2018 tasolla, jota tukee myös vakaana säilynyt asuntolainojen kysyntä. Yksityisten asuntosijoittajien aktiviteetin odotetaan olevan edellisiä vuosia alemmalla, osin jopa heikolla tasolla. Sijainnin ja hintatason merkitys on edelleen keskeinen.
Asuntojen hintakehityksen ja kysynnän eriytymisen arvioidaan jatkuvan kasvukeskusten ja muun Suomen välillä. Asunto- ja taloyhtiölainojen saatavuus on heikentynyt vuoden aikana. Asuntojen lisääntyneen tarjonnan arvioidaan estävän asuntojen hintojen nousua.
Toimitilojen vuokrakysynnän odotetaan pysyvän hyvällä tasolla kasvukeskuksissa. Kiinteistösijoittajien aktiviteetin arvioidaan pysyvän hyvällä tasolla erityisesti keskeisillä paikoilla sijaitsevissa kohteissa pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kasvukeskuksissa. Urakkamarkkinan odotetaan pysyvän edelleen aktiivisena, mutta urakkakokojen arvioidaan keskimäärin pienenevän.
Korjausrakentamisen odotetaan kasvavan maltillisesti kaupungistumiskehityksen ja rakennuskannan ikääntymisen myötä.
Rakentamisen korkea aktiviteetti on lisännyt kilpailua osaajista, ja tilanteen arvioidaan jatkuvan. Rakentamisen kustannusten arvioidaan nousevan hieman. Rakentamisen volyymin odotetaan säilyvän hyvällä tasolla.
Rahoituslaitosten lisääntynyt sääntely ja kasvaneet pääomavaateet vaikuttavat rakentamiseen ja kiinteistökehitykseen.
Infrarakentamisen odotetaan laskevan vuoden 2018 tasolta. Valtion perusväylänpitopanostusten odotetaan pitävän päällystyksen kysynnän suhteellisen vakaana vuonna 2019. Hallitus on vähentämässä infrahankkeisiin suunnattuja määrärahoja tulevina vuosia, mikä heikentää sekä päällystyksen että infraprojektien näkymiä. Vaativat hankkeet kasvukeskuksissa, liikennehankkeet ja teollisuuden investoinnit ylläpitävät osaltaan infraprojektien kysyntää.
Venäjä
Venäjällä geopoliittiset jännitteet vaikuttavat yleiseen markkinatilanteeseen. Asuntojen kysynnän arvioidaan pysyvän vuoden 2018 keskimääräisellä tasolla. Asuntokysynnän ennakoidaan paranevan hitaasti ja hintatason pysyvän alhaisella tasolla.
Asuntokauppaa säätelevien lakimuutosten uskotaan lisäävän entisestään volatiliteettia asuntojen tarjonnassa ja myyntikäytännöissä alkuvuonna. Lakimuutosten voimaantultua pankkien projektirahoitusvalmius saattaa viivästyä ja aiheuttaa epävarmuutta sekä turbulenssia markkinoilla.
Kysynnän odotetaan kohdistuvan ensisijaisesti kohtuuhintaisiin asuntoihin. Rakennuskustannusinflaation arvioidaan pysyvän maltillisena.
Isojen väylien rakentamis- ja korjaustöiden odotetaan ylläpitävän päällystyksen kysyntää.
Baltia ja CEE-maat
Asuntokysynnän odotetaan pysyvän hyvällä tasolla. Asuntojen hintojen arvioidaan nousevan edelleen. Tonttien hintataso on noussut, ja kilpailun tonteista arvioidaan pysyvän korkealla tasolla. Rahoituksen saatavuuden ja alhaisen korkotason arvioidaan tukevan asuntokysyntää myös jatkossa. Resurssipulan arvioidaan nostavan rakennuskustannusinflaatiota sekä rajoittavan volyymikasvua. Toimitilaurakkamarkkinan odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai laskevan hieman Baltian maissa.
Baltian maissa infrarakentamisen määrän kasvun arvioidaan jatkuvan valtioiden investoidessa kaupunki- ja liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen.
Skandinavia
Norjassa ja Ruotsissa infrarakentamista tukevat valtion monivuotiset liikenneinfran kehitysohjelmat. Molemmissa maissa infrarakentamisen ennustetaan kasvavan vuonna 2019. Ruotsissa ja Norjassa on käynnissä tai suunnitteilla mittavia väylä- ja ratahankkeita, mikä lisää sekä infraprojektien että päällystyksen kysyntää. Lisäksi erityisesti Norjassa panostetaan energiantuotannon kehittämiseen ja uusimiseen.
Tanskassa päällystyksen kysyntä laski vuonna 2018 valtion vähentäessä investointeja tieverkostoon, ja sen arvioidaan pysyvän jatkossa vakaana.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
YIT ja Stockholm Vatten AB allekirjoittivat tammikussa 2019 sopimuksen Tukholman Henriksdalin jätevedenpuhdistamon infrarakennustöistä. Työt alkavat helmikuussa 2019 ja valmistuvat joulukuussa 2023. Sopimuksen arvo on noin 60 miljoonaa euroa. Hanke kirjataan vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen tilauskantaan.
Tiedotustilaisuus sijoittajille ja tiedotusvälineille
Yhtiö järjestää englanninkielisen tiedotustilaisuuden perjantaina 1.2.2019 klo 14.00 Suomen aikaa. Tiedotustilaisuus pidetään YIT:n pääkonttorissa, osoitteessa Panuntie 11, 00620 Helsinki. Tilaisuus on yhteinen analyytikoille, salkunhoitajille sekä tiedotusvälineille. Tervetuloa!
Webcast-lähetys
Tiedotustilaisuutta ja YIT Oyj:n toimitusjohtaja Kari Kauniskankaan esitystä voi seurata suorana webcast-lähetyksenä YIT:n kotisivuilla osoitteessa www.yitgroup.com/webcast. Suora lähetys alkaa klo 14.00 Suomen aikaa. Lähetyksen tallenne on katsottavissa samassa osoitteessa myöhemmin samana päivänä.
Puhelinkonferenssi
Tiedotustilaisuuteen voi osallistua myös puhelinkonferenssin kautta. Puhelinkonferenssiin osallistutaan soittamalla viimeistään viisi minuuttia ennen tilaisuuden alkua, klo 13.55 Suomen aikaa, numeroon +358 (0)9 7479 0361. Osallistujia pyydetään antamaan oheinen vahvistuskoodi: 4693468.
Webcast-lähetyksen ja puhelinkonferenssin aikana kysymykset tulee esittää englanniksi. Tilaisuuden lopussa tiedotusvälineillä on mahdollisuus esittää kysymyksiä myös suomeksi.
Lisätietoja antavat:
Hanna Jaakkola, sijoittajasuhdejohtaja, YIT Oyj, puh. 040 5666 070, hanna.jaakkola@yit.fi
Ilkka Salonen, talousjohtaja, YIT Oyj, puh. 045 359 4434, ilkka.salonen@yit.fi
YIT OYJ
Hanna Jaakkola
Sijoittajasuhdejohtaja
Jakelu: Nasdaq Helsinki, keskeiset tiedotusvälineet, www.yitgroup.com/fi
YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2018 pro forma -liikevaihtomme oli noin 3,8 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi