Joka viides yli 65-vuotias käyttää ikääntyneille potentiaalisesti sopimattomia lääkkeitä
Yliopiston Apteekin ja Kelan reseptitietokantojen perusteella keskimäärin yksi viidestä suomalaisesta 65 vuotta täyttäneestä käytti vuonna 2007 jotain ikääntyneille potentiaalisesti sopimattomaksi määriteltyä lääkettä. Sopimattomien lääkkeiden käyttöä voidaan vähentää lääkehoidon kokonaisarvioinnin avulla.
Helsingin yliopiston sosiaalifarmasian osastolla on tutkittu vanhuksille potentiaalisesti sopimattomiksi määriteltyjen lääkkeiden eli ns. Beers-lääkkeiden käyttöä suomalaisilla yli 65-vuotiailla avohoitopotilailla. Aiheeseen liittyvien Maarit Dimitrowin pro gradu -tutkielman ja Saija Leikolan valmisteilla olevan väitöskirjan aineistona on käytetty Kelan ja Yliopiston Apteekin vuoden 2007 reseptitietokantoja. Tutkimuksissa selvitettiin mahdollisuutta vähentää vanhuksille potentiaalisesti sopimattomien lääkkeiden käyttöä erityispätevyyden suorittaneen farmaseutin tai proviisorin tekemän lääkehoidon kokonaisarvioinnin avulla. Potilasaineistona käytettiin lääkehoidon kokonaisarviointikoulutukseen osallistuneiden 65-vuotta täyttäneitä potilastapauksia (N=122). Lääkehoidon kokonaisarvioinnin avulla potentiaalisesti sopimattomia lääkkeitä käyttävien vanhusten (n=60) määrää saatiin vähennettyä 30 prosentilla. Käytettyjen sopimattomien lääkkeiden kokonaismäärää (n=79) saatiin puolestaan vähennettyä 38 prosenttia. ”Tutkimustulokset antavat lisänäyttöä siitä, että lääkehoidon kokonaisarvioinnin pitäisi kuulua kiinteästi vanhusten terveydenhoitoon. Jokaisen vanhuksen lääkehoito pitäisi tarkistaa vähintään kerran vuodessa, kuten sosiaali- ja terveysministeriö on suosittanut”, sosiaalifarmasian professori, FaT Marja Airaksinen sanoo. Vanhusten määrän kasvaessa Suomessa myös ikääntymiseen liittyvä sairastuminen ja tätä kautta lääkkeiden käyttö lisääntyvät. Iän myötä elimistössä tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat lääkkeiden toimimiseen elimistössä, minkä vuoksi vanhukset saavat keski-ikäisiä herkemmin lääkehaittoja. ”Kokonaisarvioinnissa kartoitetaan perusteellisesti potilaan kaikki sairaudet ja lääkitykset sekä laaditaan yksilöllinen lääkehoidon suositus, joka käydään hoitavan lääkärin kanssa läpi. Päätöksen lääkityksen mahdollisista muutoksista tekee aina lääkäri”, Yliopiston Apteekin kokonaisarviointipalveluista vastaava proviisori Irmeli Lehtovaara sanoo.