Yliopiston Apteekilta tutkimukselle 1,6 miljoonan euron lahjoitus - Farmakogenetiikan professuuri Helsingin yliopistoon
Yliopiston Apteekki on tehnyt 1,6 miljoonan euron lahjoituksen, jolla perustetaan farmakogenetiikan professuuri Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Tieteenala selvittää perimän ja yksilöllisten geneettisten erojen vaikusta lääkevasteeseen. Tutkimuksen avulla voidaan selvittää, mikä on perimän merkitys lääkkeiden tehossa ja turvallisuudessa.
– Kyseessä on alan ensimmäinen professuuri Suomeen. Yliopiston Apteekki haluaa professuurin perustamisella paikata sitä puutetta, mikä alalla on Suomessa ollut, toteaa apteekkari Jari Kokkonen Yliopiston Apteekista.
Farmakogenetiikka on yksi nopeimmin kasvavia lääkkeisiin liittyviä tieteenaloja. Se tutkii perinnöllisten tekijöiden merkitystä lääkeaineiden aineenvaihdunnalle ja vaikutuksille elimistössä. On olemassa lukuisia lääkkeitä ja sairauksia, joissa farmakogeneettisten tutkimusten avulla voitaisiin parantaa lääkkeiden tehoa ja turvallisuutta.
– Lääkeannos, joka sopii yhdelle potilaalle, voi olla toiselle liian pieni ja aiheuttaa kolmannelle haittavaikutuksia. Näiden potilaskohtaisten erojen syy voi olla perintötekijöissä. Farmakogenetiikan tavoitteena on auttaa löytämään oikea lääke oikeana annoksena oikealle potilaalle. Suomalaisessa väestössä voi olla omia erityispiirteitään lääkevaikutuksissa ja lääketurvallisuudessa. Näiden selvittäminen on suomalaiskansallisestikin tärkeää, toteaa kliinisen farmakologian professori, Diagnostis-terapeuttisen osaston johtaja Pertti Neuvonen Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Helsingin yliopistossa on vahva tutkimusperinne sekä genetiikassa että kliinisen farmakologian ja lääkehoidon alalla mm. lääkeaineiden yhteisvaikutusten tutkimuksessa. Farmakogenetiikan professuuri hyödyttää monia lääketieteen erikoisaloja ja palvelee myös farmasian ja eläinlääketieteellisen tiedekuntien tutkimusta ja opetusta.
– Yliopiston Apteekki haluaa olla mukana tukemassa tieteellistä tutkimusta ja opetusta. Aikaisemmin olemme lahjoittaneet Helsingin yliopiston farmasian tiedekuntaan kaksi professuuria: vuonna 2003 sosiaalifarmasian ja vuonna 2005 farmakoekonomian professuurin, kertoo apteekkari Jari Kokkonen Yliopiston Apteekista.
Hyötyjä lasten leukemian hoidosta rintasyövän hormonihoitoon, kivun hoitoon ja lääkehaittojen ehkäisyyn
Jo nykyään on mahdollista selvittää rutiinitutkimuksena eräiden lääkeainemetabolian ja lääketurvallisuuden kannalta keskeisten entsyymien toimintaa sääteleviä geenejä. Tulevaisuudessa on mahdollista, että potilaat testataan tärkeimpien lääkemetaboliaan ja
-vaikutuksiin liittyvien geenien osalta jo ennen sellaisten lääkehoitojen aloittamista, joihin liittyy vaarallisten haittavaikutusten riski tai lääkkeen teho riippuu perintötekijöistä.
Esimerkiksi lasten leukemian hoidossa käytettävä 6-merkaptopuriini aiheuttaa tavanomaisena annoksena hengenvaarallisen luuydinlaman ja infektioriskin, jos potilaalla on perinnöllinen tiopuriinimetyyli-transferaasin (TPMT) puute. Toisaalta 6-merkaptopuriinia voidaan annostella turvallisesti ja tehokkaasti pieninä annoksina, jos potilaan geenipoikkeama on havaittu ennen lääkityksen aloittamista.
Myös rintasyövän hormonihoidossa voi farmakogenetiikasta olla tulevaisuudessa hyötyä. Hormonihoidossa käytettävän tamoksifeenin teho saattaa olla jopa kaksi kertaa heikompi potilailla, joilla on sytokromi P450 2D6 (CYP2D6) geenin poikkeavuus. Suomalaisesta väestöstä noin 7 prosenttia on hitaita CYP2D6-metaboloijia. Näillä henkilöillä ei muodostu lääkevaikutuksen kannalta oleellista tamoksifeenin aineenvaihduntatuotetta. Jatkotutkimuksia tämän geenipoikkeaman merkityksestä tamoksifeenin tehoon kuitenkin tarvitaan.
Samantapainen vaikutus on mahdollista myös eräiden vahvojen kipulääkkeiden kohdalla. Mm. kodeiini ja tramadoli ovat lähes tehottomia kipupotilailla, jotka ovat hitaita CYP2D6-metaboloijia, koska heillä ei muodostu näiden lääkkeiden vaikuttavia aineenvaihduntatuotteita. Toisaalta ns. ultranopeilla metaboloijilla näiden lääkkeiden vaikutus saattaa olla yllättävän voimakas.
Suomalaisessa väestössä voi olla geneettisiä poikkeavuuksia, jotka altistavat lääkkeiden haittavaikutuksille. Äskettäin on mm. löydetty Suomessa esiintyviä geenipoikkeavuuksia, jotka lisäävät alttiutta eräiden lääkkeiden aiheuttamille vakaville sydämen rytmihäiriöille.
Lisätietoja antaa:
Jari Kokkonen, apteekkari, Yliopiston Apteekki, puh. 040-527 4476
Eija Kalso, Yliopiston Apteekin hallituksen jäsen, kivun tutkimuksen ja hoidon professori, Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, puh. 09-471 75885
Pertti Neuvonen, kliinisen farmakologian professori, Diagnostis-terapeuttisen osaston johtaja, Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, puh. 09-471 73315
Kimmo Kontula, lääketieteellisen tiedekunnan dekaani, sisätautien professori, Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta,
puh. 09-471 72230