Tutkimus: Suomalainen työelämä kärsii johtamistyhjiöstä
Suomalaisen työelämän tila 2013 -tutkimuksen mukaan vain puolet suomalaisista työntekijöistä on sitä mieltä, että johdolla on selkeä näkemys yrityksen suunnasta, ja että johto pitää antamansa lupaukset. Johdon ei myöskään koeta arvostavan hyvin tehtyä työtä, eikä työntekijöitä kohdata kokonaisina ihmisinä. Palkka ei vastaa työn vaativuutta eikä tunnustuksia jaeta tasapuolisesti.
Great Place to Work® Instituten teettämässä kyselyssä tutkittiin suomalaisen työelämän tilaa selvittämällä, suomalaisten työntekijöiden kokemuksia työpaikoistaan 25:llä Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksessa käytettävällä väittämällä. Suomalaisen työelämän tila 2013 -tutkimuksen toteutti YouGov Finland Great Place to Work® Instituten toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin tammikuussa 2013 YouGov Groupin käyttäjäpaneelissa, johon kuuluu yli 25 000 suomalaista. Tutkimukseen vastasi 1 001 suomalaista työntekijää. Tutkimuksen virhemarginaali on + 2,8 prosenttiyksikköä.
”Kokonaisuudessaan tämä on todella hyvä työpaikka” -väittämän allekirjoittaa vain hieman yli puolet tutkituista. Mitä isompi organisaatio, sitä huonommin siellä viihdytään. Organisaation koon vaikutus työtyytyväisyyteen on kuitenkin yllättävän pieni. Heikointa työviihtyvyys on Itä-Suomessa ja parasta Pohjois-Suomessa.
Tutkimukseen vastanneista 55 prosenttia on sitä mieltä, että sisäinen viestintä yrityksessä toimii ja johto vastaa esitettyihin kysymyksiin selkeästi. Johdon liiketoiminnalliseen pätevyyteen uskoo 53 prosenttia, ja johdon näkemyksiin ja lupauksiin vain puolet haastatelluista.
– Tutkimustuloksen perusteella uskallan väittää, että keskimääräisissä suomalaisissa työpaikoissa työskentelee huonosti johdettu, työstään ja organisaatiostaan vieraantunut työntekijä. Tästä kokemuksesta ei voida syyttää kuin yritysjohtoa, joka ei ole osannut tai halunnut tehdä työtään. Tällaisessa työmaailmassa eivät työurat pitene, Great Place to Work® Institute Finlandin toimitusjohtaja Panu Luukka sanoo.
Koulutusta ja kehitysmahdollisuuksia on tarjolla vain puolelle tutkimukseen vastanneista. Lähes kaksi kolmannesta on sitä mieltä, että johto ei osoita arvostavansa hyvin tehtyä työtä. Peräti 60 prosenttia kokee jäävänsä päätöksenteon ulkopuolelle.
Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että työstä maksettava palkka ei ole oikeudenmukainen. Myös työn ja vapaa-ajan tasapainottamiseen ei vastaajien mukaan rohkaista. Vain 34 prosentin mielestä työelämässä jaettavat tunnukset ovat tasa-arvoisia.
Verrattaessa suomalaisen työelämän tilaa Suomen parhaiden työpaikkojen työntekijöiden kokemuksiin pienin ero oli 18 prosenttiyksikköä väittämässä "Johto luottaa, että ihmiset tekevät työnsä hyvin ilman jatkuvaa tarkkailua". Väittämän "Jokaisella on mahdollisuus saada erityistä tunnustusta" kohdalla ero oli suurin, 41 prosenttiyksikköä.
- Jokaisesta yrityksestä voidaan rakentaa hyvä työpaikka. Suomen parhaat työpaikat -listalla menestyneet ovat kaikki aivan tavallisia yrityksiä, niitä on vain päätetty johtaa toisin. Kansallisen kilpailukykymme ja yhteiskuntamme onnellisuuden kannalta keskeistä olisi se, että näistä organisaatioista ja niiden johtajista tehtäisiin aikamme uusia sankareita, Luukka toteaa.
Lisätiedot:
Panu Luukka, toimitusjohtaja
Great Place to Work® Institute Finland
Puh. 040 530 0889, panu.luukka@greatplacetowork.fi
Great Place to Work Institute
Great Place to Work® Institute on maailmanlaajuinen tutkimus- ja konsulttiyhtiö, joka toimii 45 maassa. Vuosittain GPW Institute tutkii yli 6 000 organisaatiota maailmanlaajuisesti ja sen Trust Index© -henkilöstökyselyyn vastaa vuosittain yli 2 5000 000 eri organisaatioiden työntekijää. Vuonna 1991 perustetun GPW Instituten tavoitteena on rakentaa parempaa yhteiskuntaa auttamalla yrityksiä kehittymään paremmiksi työpaikoiksi. Great Place to Work® Institute käyttää kehittämiään Trust Index© -henkilöstökyselyä sekä Culture Audit© -johtamiskäytäntöselvitystä mm. Euroopan parhaat työpaikat -listan sekä maakohtaisten listojen laadinnassa.