Aktian Taloudellinen katsaus: Euroalueen vuoro elpyä, Suomessa Venäjän taantuma heikentää kasvunäkymiä

Aktia Pankki Oyj
Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa maanantaina 2.3.2015 klo 11.30

 

Viime kuukausina globaalitalouden suurimmat epävarmuudet ovat liittyneet yhtäältä Euroopan ja Kiinan kasvunäkymiin ja toisaalta öljyn hinnan romahduksen vaikutuksiin eri talousalueilla ja rahoitusmarkkinoilla.

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna vain hieman viime vuotta nopeammin. Kehittyneiden maiden talouskasvulla on viime vuosia suurempi merkitys globaalin kasvun lähteenä. Euroalueen talouden ennustetaan elpyvän aiemmin ennustettua nopeammin.

Kehittyvien talouksien kasvun ennustetaan jäävän tänä vuonna viime vuotta heikommaksi. Tämän taustalla on Kiinan kasvun hidastuminen, Venäjän talouden syvä taantuma ja öljyn hinnan laskun vaikutukset raaka-ainetuottajamaihin.

EKP pitää rahapolitiikan virityksen poikkeuksellisen keveänä vielä pitkään. Ennustamme EKP:n ohjauskorkojen olevan nykytasollaan vuoden 2016 lopullakin. Euriborkorot tulevat pysymään lähellä nykytasoaan koko tämän ja ensi vuoden.

Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vuonna 2015 vain 0,3 %, kun kotimainen kysyntä on vaimeaa ja Venäjän ongelmat painavat viennin kasvua. Vuonna 2016 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,4 prosenttia, kun viennin kasvuedellytykset paranevat ja kotimainen kysyntä vakautuu.

Euron kurssin heikentyminen, öljyn hinnan lasku ja euroalueen rahoitusolojen lisäkevennys ovat Suomen kannalta tärkeimmät kasvun vauhdittajat tänä vuonna. Suomen viennin ja BKT:n elpymistä varjostaa kuitenkin Venäjän talouden ennustettu syvä taantuma. Suomen Venäjän viennin arvo euroissa väheni jo viime vuonna 13 %. Tänä vuonna tavaraviennin Venäjälle ennustetaan vähenevän 30 prosenttia.

Työmarkkinoiden heikkous jatkuu pitkään. Työllisyys heikkenee tänä vuonna ja työttömyys nousee 9,1 prosenttiin. Ennustettu hidas talouskasvu ei luo riittävästi uusia työpaikkoja, ja työttömyys tulee pysymään korkeana pitkään.

Valtion ja kuntien alijäämä pienenee hieman jo päätettyjen valtiontalouden sopeutustoimien ansiosta. Alijäämä on kuitenkin edelleen lähes 8 mrd. euroa vuonna 2016. Mittavat valtion ja kuntien alijäämät ovat johtaneet julkisen velkaantumisen nopeaan kasvuun viime vuosina. Velkaantuminen jatkuu nopeana lähivuodet. Julkinen velka nousee noin 64 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016.

Julkinen talous on yksinkertaisesti liian suuri suhteessa heikentyneeseen yksityiseen sektoriin. Kyseessä on rakenneongelma, jota ei suhdannepolitiikalla voida ratkaista. Julkistalouden alijäämän supistaminen kestävällä tavalla on uuden hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite. Siinä ei ole varaa epäonnistua.

Veroaste on nostettu kuluneen vaalikauden aikana ennätyskorkeaksi. Verojen korotusten sijaan tarvitaan kunnianhimoinen ohjelma julkisten menojen hillitsemiseksi. Vaalikauden mittainen menoleikkausohjelma, jolla tavoiteltaisiin noin 5 mrd. euron säästöjä, palauttaisi Suomen julkistalouden merkittävästi vakaammalle pohjalle.

Julkiseen menorakenteeseen on uskallettava tehdä suuriakin muutoksia. Vaalien alla ei näytä juurikaan olevan halukkuutta keskustella verovaroin rahoitettavien palvelujen laajuudesta. Vaalien jälkeen säästökohteita pitää kuitenkin löytyä.

Menoleikkausten antamasta tilasta osa tulee käyttää riskinoton, yrittämisen ja työnteon kannustamiseen verotusta keventämällä. Uskottavan menoleikkausohjelman yhteydessä toteutettava 2 mrd. euron veronkevennysohjelma loisi näköalan yhteiskunnasta, jossa pyritään määrätietoisesti kannustamaan työntekoa ja yrittämistä.

Työn ja yrittämisen verorasituksen keventäminen kannustaisi yrityksiä investoimaan kotimaahan. Suomi tarvitsee kipeästi yksityisen sektorin investointeja. Teollinen perusta rapautuu nykyisellä investointien määrällä, mikä syö talouskasvun edellytyksiä.

Ilman julkistalouden suunnan muutosta velkaantuminen jatkuu ja tulevien sukupolvien taakka kasvaa. Markkinoiden luottamus Suomen kykyyn hoitaa talouttaan on edelleen vahva. Julkisen talouden kurssi voidaan vielä kääntää harkiten ja suunnitellusti.

 

Lisätietoja antaa:

Pääekonomisti Anssi Rantala
Puh. 010 247 6381, Matkapuh. 050 401 4434, S-posti: anssi.rantala@aktia.fi

 

 

Tilaa

Liitteet & linkit