• news.cision.com/
  • Duodecim/
  • Käypä hoito -suositus: Nivelreuman eteneminen pystytään useimmiten estämään edullisten perinteisten reumalääkkeiden tehokkaalla yhteiskäytöllä

Käypä hoito -suositus: Nivelreuman eteneminen pystytään useimmiten estämään edullisten perinteisten reumalääkkeiden tehokkaalla yhteiskäytöllä

Report this content

Nivelreumaa sairastavia on Suomessa jopa 50 000, ja joka vuosi yli 2 000 suomalaista sairastuu nivelreumaan. Hoitamaton tai huonosti hoidettu nivelreuma johtaa nivelten vaurioitumiseen ja henkilön toimintakyvyn alenemiseen. Nivelreuma aiheuttaa yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia, varsinkin jos se johtaa työkyvyn menetykseen. Nivelreuman päivitetty Käypä hoito -suositus muistuttaa nivelreuman varhaisen diagnoosin ja viiveettä aloitetun hoidon merkityksestä. 

Kansainväliseen tasoon verrattuna nivelreuman hoitotulokset ovat Suomessa hyvät. Ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, että muuttuvassa terveydenhuollon kentässä reumatologian resursointiin kiinnitetään riittävästi huomiota. Optimaalisten hoitotulosten saavuttaminen edellyttää lisäpanostusta tutkimustoimintaan ja reuman hoitohenkilöstöön.

Nivelreumaan on liittynyt ylikuolleisuutta ja kohonnut riski valtimokovettumataudista. Nivelreuman hoidon tehostuttua ei tämän vuosituhannen aikana Suomessa nivelreumaan sairastuneilla seurannassa vuoteen 2008 saakka kuitenkaan enää todettu ylikuolleisuutta yleensä tai erikseen sydän- ja verisuonisairauksiin liittyen. Myös näiden potilaiden työkyvyttömyyden riski oli vähentynyt aikaisempaan verrattuna. Nivelreumapotilaiden voinnin on todettu keskimäärin parantuneen parin viimeisen vuosikymmenen aikana.

Hoidossa tähdätään nopeaan remissioon

Tehokkaan hoidon ansiosta nivelreuman aiheuttama haitta pystytään useimmiten välttämään. Nivelreumaa epäiltäessä potilaasta tehdään viipymättä lähete reumasairauksiin perehtyneeseen moniammatilliseen työryhmään, jotta diagnoosi voidaan varmistaa ja hoito aloittaa. Varhaisen nivelreuman remissioon eli oireettomuuteen tähtäävä hoito toteutuu parhaiten moniammatillisen tiimin toimesta.

Nivelreuman hoidossa reumahoitajan antama potilasohjaus on hyvin tärkeää, jotta potilas ymmärtää sairauden luonteen ja hoitoon sitoutumisen merkityksen. Seurantakäynneillä potilaan täyttämistä itsearviointilomakkeista saadaan hoidon kannalta oleellista tietoa. Nivelreuman Käypä hoito -päivitys suosittaa, että nivelreumaa sairastava on reumasairauksiin perehtyneen lääkärin seurannassa vuosittain. Oireettomaksikin hoidetun, nivelreumaa sairastavan on syytä käydä vuosiseurannassa, koska remission ylläpito edellyttää vuosia kestävää monilääkehoitoa ja tauti toisinaan aktivoituu uudelleen.

Edullinen monilääkehoito tuottaa saman tuloksen kuin kalliit biologiset lääkkeet

Nivelreuman hoito on aloitettava lääkityksellä, jolla potilas voidaan saada kolmessa tai viimeistään kuudessa kuukaudessa oireettomaksi. Varhainen remissio turvaa potilaan työkyvyn ja elämänlaadun. Jos nivelreuma jatkuu aktiivisena, potilasta uhkaa nivelten vaurioituminen, toimintakyvyn pysyvä huononeminen ja työkyvyn menetys. Suositeltava aloitushoito on perinteisten synteettisten reumalääkkeiden yhdistelmä. Lääkitykseen yhdistetään kortisoni pienellä annoksella ainakin kuuden kuukauden ajaksi. Lisäksi kortisonia pistetään tulehtuneisiin niveliin. Kortisoni lievittää nopeasti oireita, edesauttaa remissioon pääsyä ja vähentää nivelvaurioiden riskiä.

Suomalainen nivelreuman lääkehoitotapa säästää vuosittain kymmeniä miljoonia euroja vähentämällä erittäin kalliiden biologisten lääkkeiden tarvetta. Edullinen monilääkehoito on haastava toteuttaa, mutta tuottaa saman tuloksen kuin 10–20 kertaa kalliimpi biologinen lääke. Jos perinteisin synteettisin reumalääkkein ei kuitenkaan saada tulosta, hoitoon liitetään biologinen lääke. Biologisiin lääkkeisiin perustuva, kalliskin lääkehoito on kustannusvaikuttava, jos sen turvin estetään potilaan vammautuminen. 

Fyysinen harjoittelu on kuntoutuksessa keskeistä

Nivelreuman kuntoutuksen tavoitteena on edistää henkilön toiminta- ja työkykyä sekä hyvinvointia. Hoito ja kuntoutus tukevat toisiaan: jos onnistunut hoito palauttaa toimintakyvyn, on kuntoutustarve vähäinen. Toimintakykyä voidaan parhaiten edistää fyysisellä harjoittelulla. Terveiden elämäntapojen sekä terveysliikunnan ohjeistus kuuluvat nivelreumaan sairastuneen ohjaukseen. Yleisiä terveysliikuntaohjeita voidaan pääsääntöisesti soveltaa. Laitoskuntoutuksesta saattaa olla hyötyä omatoimisen kuntoutumisen tueksi, lisäämään hoitomyöntyvyyttä ja ylläpitämään moniongelmaisten potilaiden toimintakykyä. Ammatillinen kuntoutus turvaa työkykyä todennäköisimmin silloin, kun kyseessä on vasta työkyvyttömyyden uhka tai työkyvyttömyys on ollut tilapäistä.

Työryhmän jäsenet:

Puheenjohtaja:

Kari Puolakka, LT, dosentti, sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Etelä-Karjalan keskussairaala, Lappeenranta

Kokoava kirjoittaja:

Laura Pirilä, LT, dosentti, sisätautien, reumasairauksien ja geriatrian erikoislääkäri; TYKS, Medisiininen toimialue, reumatologia

Markku Hakala, LKT, dosentti, sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri; Tampere

Markku Kauppi, LT, professori, sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri, ylilääkäri; Päijät-Hämeen keskussairaala ja Tampereen yliopisto

Eero Mervaala, LT, professori; Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto, Käypä hoito -toimittaja

Tuulikki Sokka-Isler, LT, professori, sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Keski-Suomen keskussairaala ja Itä-Suomen yliopisto

Klaus Suni, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri; Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus

Asiantuntijat:

Raine Tiihonen, LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Päijät-Hämeen keskussairaala

Lisätietoja:

Kari Puolakka, LT, dosentti, sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Etelä-Karjalan keskussairaala, Lappeenranta, p. 040 8354 734, kari.puolakka@fimnet.fi

viestintäpäällikkö Anna Kojo, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5227, anna.kojo@duodecim.fi

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.

Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.

Avainsanat: