Uniapneaan liittyy vakavia terveysriskejä – varhainen hoito tärkeää

Uniapnea on yleinen sairaus, joka hoitamattomana lisää monien pitkäaikaissairauksien ja ennenaikaisen kuoleman vaaraa. Uniapnea tulisikin todeta ja hoitaa nykyistä varhemmin, korostaa päivitetty Käypä hoito -suositus.

Kun ihminen nukahtaa, ylähengitysteitä tukevat lihakset rentoutuvat. Lihasten rentoutuminen voi johtaa hengitysilman virtauksen estymiseen tai vaikeutumiseen. Uniapnealla tarkoitetaan nukkuessa tapahtuvia toistuvia, vähintään kymmenen sekunnin mittaisia hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumia, jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta.

Juuri päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan vähintään 4 % miehistä ja 2 % naisista sairastaa uniapneaa, mutta todennäköisesti määrä on vielä selvästi tätä suurempi. Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla, ja sitä esiintyy vaihdevuosien jälkeen naisilla suunnilleen saman verran kuin miehillä.

Uniapnean oireita ovat muun muassa päiväväsymys, keskittymisvaikeudet ja mielialahäiriöt. Nukkuessa uniapnean tyypillisiä oireita ovat kuorsaus, unenaikaiset hengityskatkot, herääminen tukehtumisen tunteeseen ja huonolaatuinen uni.

Hoitamaton uniapnea lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa ja suurentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Lisäksi sairauteen liittyvä päiväväsymys on merkittävä liikenneonnettomuuksien riskitekijä.

– Päiväväsymyksen tunnistaminen on joskus potilaalle vaikeaa, koska oire on saattanut kehittyä vähitellen tai hän liittää sen esimerkiksi työstressiin tai vuorotyöhön, kuvailee Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja Tarja Saaresranta .

Nyt päivitetyn uniapnean Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on parantaa sairauden tunnistamista, hoitoa sekä ennaltaehkäisyä.


Uniapnean hoito tukee työkykyä

Uniapnean suurin riskitekijä on ylipaino: kaksi kolmesta uniapneapotilaasta on ylipainoisia. Terveydenhuollossa on kuitenkin tärkeää tunnistaa myös normaalipainoiset uniapneaa sairastavat, korostaa Käypä hoito -suositus.

Elämäntapahoito kuuluu keskeisenä osana jokaisen uniapneapotilaan hoitoon ja kuntoutukseen.

– Tupakoinnin lopettaminen tai painon pudotus saattavat riittää korjaamaan erityisesti lievän uniapnean, kertoo Saaresranta. Säännöllisen liikunnan on todettu vähentävän uniapnean oireita, vaikka paino ei putoaisikaan, hän jatkaa. Terveelliset elintavat vähentävät myös sydän- ja verisuonitautien vaaraa.

Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa hoidetaan ensisijaisesti unen aikana käytettävällä ylipainehengityslaitteella (CPAP-hoito), joka pitää ylähengitystiet auki unen aikana. Muita hoitokeinoja ovat uniapneakisko, asentohoito eli selällään nukkumisen estäminen tai kirurgiset toimenpiteet.

– CPAP-hoidon on todettu vähentävän uniapneapotilaiden päiväväsymystä ja korjaavan muun muassa uniapneasta johtuvia muistin ja tarkkaavuuden ongelmia. Tämä kohentaa potilaan työkykyä ja vähentää poissaoloja, kertoo Saaresranta hoidon hyödyistä.

Tutustu päivitettyyn Käypä hoito ‑suositukseen .

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä on laatinut  Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)   Käypä hoito -suosituksen  tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. 


Lisätietoja:

LT, dosentti, keuhkosairauksien ja keuhkoallergologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, osastonylilääkäri Tarja Saaresranta, TYKS Medisiininen toimialue, keuhkosairauksien vastuualue ja Turun yliopisto, p. 02-313 0000, tasaare@utu.fi

viestinnän asiantuntija Anu Koivusipilä, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5252, anu.koivusipila@duodecim.fi

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim: Käypä hoito

www.käypähoito.fi

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.

Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.

Avainsanat:

Yrityksestä

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. Seuraan kuuluu yli 20 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 100 jäsenyhdistystä. Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja oppi- ja käsikirjoja sekä tietokantoja päivittäisen työnteon tueksi. Tarjoamme myös luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista suurelle yleisölle

Tilaa

Liitteet & linkit

Pikafaktat

Juuri päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan vähintään 4 % miehistä ja 2 % naisista sairastaa uniapneaa, mutta todennäköisesti määrä on vielä selvästi tätä suurempi.
Tweettaa
Hoitamaton uniapnea lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa ja suurentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Tweettaa

Lainaukset

Päiväväsymyksen tunnistaminen on joskus potilaalle vaikeaa, koska oire on saattanut kehittyä vähitellen tai hän liittää sen esimerkiksi työstressiin tai vuorotyöhön
Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja Tarja Saaresranta
Tupakoinnin lopettaminen tai painon pudotus saattavat riittää korjaamaan erityisesti lievän uniapnean.
Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja Tarja Saaresranta