Uusi Käypä hoito -suositus yhdenmukaistaa kosteusvaurioista oireilevien hoitoa

Kosteus- ja homevauriot ovat tärkeä ympäristöterveydellinen ongelma Suomessa. Lähes joka kymmenennessä kodissa ja vielä useammassa koulussa ja päiväkodissa on merkittäviä kosteusvaurioita. Uusi Käypä hoito -suositus antaa terveydenhuollon ammattilaisille tutkimukseen perustuvia työkaluja ja yhtenäiset ohjeet kosteusvauriosta oireilevan potilaan hoitoon.

Juuri julkaistussa, ensimmäisessä Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan Käypä hoito -suosituksessa on kuvattu tämänhetkinen tutkimustieto eri sairauksien ja oireiden sekä rakennusten kosteus- ja homevaurioiden yhteydestä. Suosituksen laatineen työryhmän mukaan rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä.

– Kosteusvauriot tulee pyrkiä korjaamaan ja niiden synty ehkäisemään, toteaa suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Jussi Karjalainen. Tämä vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennuksen kuntoa, hän lisää.

Suosituksessa korostetaan, että potilaan sairauksien diagnostiikka ja oireiden hoito on tärkeää aloittaa hoitosuositusten mukaisesti riippumatta siitä, voidaanko oireiden taustalla osoittaa olevan rakennuksen kosteusvaurio. Tämän lisäksi lääkärin tulee kuitenkin suosittaa, että rakennuksessa tehtäisiin asianmukaiset rakennustekniset tutkimukset, jos kosteusvaurioita epäillään.


Puuttumalla riskeihin ehkäistään haittoja

Kosteusvauriot edistävät muun muassa home- ja hiivasienten sekä muiden mikrobien kasvua, rakenteiden pilaantumista, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä ja pölypunkkien esiintymistä. Sen lisäksi samanaikaisesti kosteus- ja homevaurioiden kanssa esiintyy yleensä monia muita sisäilman haittatekijöitä, kuten puutteellinen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon epäpuhtaudet, liian korkea sisälämpötila ja kuiva sisäilma, jotka voivat pahentaa hengitystieoireilua.

– Näiden eri tekijöiden merkitystä oireiden kehittymiselle ja pahenemiselle on hyvin vaikea erotella väestötason tutkimuksissa, koska vain harva tutkimus on huomioinut yhtä aikaa useita sisäilman haittatekijöitä, kuvaa tutkimustiedon haasteita työryhmän jäsen, asiantuntijalääkäri Jussi Lampi.

Käypä hoito -suosituksessa todetaankin, että suoraa syysuhdetta terveysvaikutusten ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole tutkimuksissa voitu vahvistaa.

– Siitä huolimatta rakennusten kosteusvaurioihin liittyviin riskeihin tulee puuttua, tähdentää Lampi. Tämä on määritelty jo terveyden- ja työsuojelulainsäädännössä, jonka tavoitteena on terveyden edistäminen ja haittojen ehkäisy.


Ongelmien ratkaisu edellyttää yhteistyötä

Onnistunut kosteus- ja homevauriotilanteen ratkaisu on monen asiantuntijatahon yhteistyötä, jossa lääkärin vastuulla ovat erityisesti potilaan diagnostiikka ja hoito. Luottamukseen perustuva vahva potilas-lääkärisuhde on tärkeässä asemassa kosteusvaurioista oireilevien potilaiden kohtaamisessa, todetaan Käypä hoito -suosituksessa.

– Vaikka lääkärin keinot yhdistää potilaan oire rakennuksen kosteusvaurioon ovat rajallisia, on hyvä muistaa, että lääkärillä on lääketieteen keinot potilaan oireiden arvioimiseen, toteaa suosituksen laatineen työryhmän jäsen, ylilääkäri Kirsi Karvala. Lääkärin tulee panostaa hyvään vuorovaikutukseen vastaanottotilanteessa, jotta potilaan huoli tulee kuulluksi ja oireet huomioiduksi, hän lisää.

– Tulevaisuudessa on syytä paneutua erityisesti oireilun syiden tutkimiseen, jotta sisäilmaan liittyvät terveysongelmat voidaan entistä paremmin ehkäistä ja hoitaa. Näkökulmaa pitää laajentaa, koska kosteusvauriot eivät selitä kaikkea oireilua, Karvala toteaa lopuksi.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä on laatinut Käypä hoito -suosituksen Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus ja potilasversio ovat luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi

 

Lisätietoja:

LT, Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 050 591 2526, jorma.komulainen@duodecim.fi

viestinnän asiantuntija Anu Koivusipilä, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 040 741 8654, anu.koivusipila@duodecim.fi

 

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.

Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.

Avainsanat:

Yrityksestä

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. Seuraan kuuluu yli 20 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 100 jäsenyhdistystä. Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja oppi- ja käsikirjoja sekä tietokantoja päivittäisen työnteon tueksi. Tarjoamme myös luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista suurelle yleisölle

Tilaa

Liitteet & linkit

Pikafaktat

Lähes joka kymmenennessä kodissa ja vielä useammassa koulussa ja päiväkodissa on merkittäviä kosteusvaurioita.
Tweettaa
Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan Käypä hoito -suosituksessa on kuvattu tämänhetkinen tutkimustieto eri sairauksien ja oireiden sekä rakennusten kosteus- ja homevaurioiden yhteydestä.
Tweettaa
Onnistunut kosteus- ja homevauriotilanteen ratkaisu on monen asiantuntijatahon yhteistyötä, jossa lääkärin vastuulla ovat erityisesti potilaan diagnostiikka ja hoito.
Tweettaa

Lainaukset

Kosteusvauriot tulee pyrkiä korjaamaan ja niiden synty ehkäisemään. Näin voidaan vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennuksen kuntoa.
Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Jussi Karjalainen
Vaikka lääkärin keinot yhdistää potilaan oire rakennuksen kosteusvaurioon ovat rajallisia, on hyvä muistaa, että lääkärillä on lääketieteen keinot potilaan oireiden arvioimiseen.
työryhmän jäsen ylilääkäri Kirsi Karvala