Lainaukset

Esitys sopii lapsille ja kaikille, jotka ovat joskus olleet lapsia. Katsomaan kannattaa tulla myös, kun haluaa ajatukset irti arkisesta aherruksesta ja kokea jotain ihan muuta
Käsikirjoittaja-ohjaaja Helena Vierikko
Mun isän kuoleman vuosipäivänä Raija muuttuu ihan sekoks. Ei sitä yleensä kiinnosta minä tai mun jutut. Jotenki sitä aina tuntuu pelottavan, kun lähestytään elokuun viidettä. Että ikään kuin se menis geeneissä.
Amalian repliikki Sarvivälke-näytelmässä
Mun isän kuoleman vuosipäivänä Raija muuttuu ihan sekoks. Ei sitä yleensä kiinnosta minä tai mun jutut. Jotenki sitä aina tuntuu pelottavan, kun lähestytään elokuun viidettä. Että ikään kuin se menis geeneissä.
-Amalian repliikki Sarvivälke-näytelmässä
Kirjailijanaisten ja heidän perheenjäsentensä näyttämölliset hahmot ovat yhdistelmä tutkimustietoa, henkilökohtaisia kokemuksia ja mielikuvitusta. Teatterikerrontammekin on siksi osin realistista, osin filosofista ja välillä karnevalistista
Tiina Puumalainen, näytelmäkirjailija-ohjaaja
Esitys sopii katsojille, jotka haluavat pohtia, mitä on merkityksellinen elämä ja tarkastella sitä humoristisesti. Juhlat – ja elämä siinä sivussa tarjoaa teatteri-illan, joka on antoisa usealle sukupolvelle
ohjaajat Marina Meinander ja Kirsi Porkka
Sanotaan, että hahmottaakseen omaa aikaa tai nähdäkseen tulevaan on katsottava taaksepäin, historiaan. Mutta mitä on historian kirjoitus? Kenen näkökulmasta se kirjoitetaan tai tulkitaan? Entä museo muistamisen arkistona? Tai taidelaitos? Kivettynyt instituutio ja vallankäytön väline vai dynaaminen, alati itseään korjaava prosessi?
Minna Leino, ohjaaja
Suosittelen Talo-esitystä kaikille, jotka joskus pohtivat, mistä tässä elämässä oikein on kyse
Laura Jäntti, ohjaaja
Me Kansallisteatterissa emme unohda sodan keskellä kamppailevaa Ukrainaa. Omalla panoksellamme haluamme auttaa ja toivomme, että mahdollisimman moni tulee paikalle. Auttamisen ilon lisäksi katsoja saa nauttia taatusti ajatuksia herättävästä taiteesta
Mika Myllyaho, Kansallisteatterin pääjohtaja
Minulle sanotaan usein, että olen rohkea, kun puhun vaikeista asioista. Kun pyydän muita puhumaan, sanotaan, että ”me emme ole niin rohkeita kuin sinä”. Minusta se ei ole oikein, sillä vääryyksiin puuttumisen ja ihmisoikeuksien edistämisen ei pitäisi lainkaan vaatia rohkeutta, vaan sen pitäisi olla maailman helpoin valinta
Ujuni Ahmed
Vaikka Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin pohjautuu henkilökohtaiseen kokemukseeni, on kyseessä kuitenkin paljon isompi asia kuin vain minun tarinani. Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin on pyrkimys varmistaa, että jokaisella tytöllä yhteiskunnassamme on oikeus omiin unelmiin, ajatuksiin ja koskemattomuuteen etnisestä taustasta riippumatta — ilman häpeää ja väkivallan pelkoa. Ajattelen myös, että kokemukseni häpeästä, ulkopuolisuuden tunteesta, väkivallasta ja vääränlaisuudesta ovat samaistuttavia riippumatta sukupuolesta, etnisestä tai uskonnollisesta taustasta
Ujuni Ahmed
On valtava kunnia ja valtava vastuu, että saan kertoa Ujunin tarinan ‒ ja vähemmistöjen tyttöjen tarinan ‒ Kansallisteatterin näyttämöllä
Satu Linnapuomi, ohjaaja
Vuonna 2012 saimme kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosojalta tehtävän suunnitella teatteri uudella ja tulevia sukupolvia palvelevalla tavalla. Tartuimme ilman muuta haasteeseen. Matka on ollut pitkä ja monipolvinen. Työ kannatti, sillä peruskorjattu Suomen Kansallisteatteri on valmis palvelemaan yleisöä, taiteilijoita ja teatterin työntekijöitä nyt ja tulevaisuudessa
Mika Myllyaho, Kansallisteatterin pääjohtaja
Vaikka kaikki hankkeelle asetetut suunnitelmat eivät toteutuneetkaan, on nykyaikaisen teatteritoiminnan olosuhteita parannettu merkittävästi. Hankalat, vanhojen rakennusten väliset näyttämötilojen tasoerot ovat osittain poistuneet, ja teatterissa on nyt kaksi uutta näyttämötilaa ja kahvila. Pienen näyttämön rakennus on kauttaaltaan peruskorjattu ja rakennuksen alkuperäinen 1950-luvun arkkitehtuuri on herätetty henkiin
Aki Davidsson, Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy:n pääarkkitehti
Kansallisteatterin korjaus on ollut teknisesti erittäin vaativa ja onnistuminen edellytti saumatonta ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta. Edelliseen kun lisätään hankkeen läpivienti historiallisen turbulenttisessa toimintaympäristössä mm. Covid-19-pandemioineen sekä Ukrainan sotineen, vaikeuskerroin napsahtaa kattoon. Upeaa on, että kaiken jälkeen peruskorjaus toteutui teatterin kustannus-, laatu- ja aikataulutavoitteiden mukaisesti
Unto Hartikainen, projektinjohtaja, A-Insinöörit
Peruskorjaushanke on edellyttänyt koko työmaaorganisaatiolta jatkuvaa toteutuksen kehitystyötä lukuisten erikoisrakenteiden ja suojeltujen rakennusosien vaativien yksityiskohtien toteuttamisessa sekä yhteensovittamisessa. Projektihenkilöstömme on yhdessä allianssiorganisaation, ja yhteistyökumppaniensa kanssa kehittänyt onnistuneesti ratkaisuja erilaisiin haasteisiin muuttuvissa tilanteissa
Mikko Nykänen, projektipäällikkö, SRV
Kansallisteatteri on monella tapaa uuden ja hienon alun edessä. Taiteellinen porukkamme vahvistuu viidellä uudella huipputekijällä, Pienen näyttämön mittava peruskorjaus valmistuu ja tulevan syksyn ohjelmisto on vahva. Taiteellisuuteen nojaavan Kansallisteatterin tulevaisuus näyttää valoisalta
Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho
HKT on iloinen saadessaan olla jo neljättä kertaa mukana tässä hienossa Nuoressa Näyttämössä ja linkkinä nuorille teatterintekijöille ammattiteatterin maailmaan
Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyövastaava Mirja Neuvonen
Kansallisteatteriin ja Helsingin Kaupunginteatteriin haki yhteensä 13 ryhmää ja päätimme ottaa kaikki mukaan. Hakemuksista huokui suuri innostus teatteritaidetta kohtaan. On ilo päästä työskentelemään monenlaisten ja erikokoisten ryhmien kanssa. Olen iloinen myös siitä, että tulemme näkemään versioita kaikista eri näytelmistä
Kansallisteatterin yleisötyövastaava Hanna Häyhä