Aktian Taloudellinen katsaus: Suomessa hitaan kasvun aika edessä, julkistalouden remontti välttämätön
Aktia Pankki Oyj
Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa 25.11.2014 klo 10.00
Globaalitaloutta ovat varjostaneet syksyn aikana monet jännitteet. Geopoliittisten uhkien lisäksi erityisesti pelko Euroopan talouskasvun hiipumisesta on lisännyt epävarmuutta globaalitalouden suunnasta.
Osakeindeksien vaihtelu on ollut suurta, ja riskinottohalukkuutta kuvaavat indeksit kertovat varovaisuuden kasvaneen ajoittain voimakkaasti. Turvallisiksi sijoituskohteiksi koettujen valtionlainojen korot painuivat syksyn aikana ennätysmataliksi, kun euroalueen kasvunäkymät tummentuivat ja odotukset Euroopan keskuspankin osto-ohjelmien laajentamisesta valtionlainoihin voimistuivat.
Maailmantalouden kasvunäkymät eroavat suuresti eri alueiden välillä. Yhdysvalloissa kasvudynamiikka on vahvaa, ja Kiinassa edellytykset pitää yllä ripeää – vaikkakin vähitellen hidastuvaa – tuotannon kasvua lähitulevaisuudessa näyttävät ilmeisistä riskeistä huolimatta edelleen vahvoilta. Euroopan taloudesta sitä vastoin puuttuu työtä ja hyvinvointia luovaa dynamiikkaa, ja Japani ei ole voimakkaista talouspolitiikan toimista huolimatta päässyt irti vuosien stagnaatiosta.
EKP pitää rahapolitiikan virityksen ennätyskeveänä vielä pitkään. Arvioimme, että EKP:n ohjauskorot ovat nykytasollaan vielä vuoden 2016 lopulla. EKP:n suuret lainaohjelmat pitävät rahamarkkinoiden likviditeetin runsaana ja lyhyet markkinakorot tulevat pysymään nykytasollaan vielä vuonna 2016. Valtionlainojen osto-ohjelma on mahdollinen ensi vuoden alkupuolella, mikäli inflaatio-odotukset heikkenevät vielä selvästi ja euroalueen talous ajautuu uuden taantuman reunalle.
Suomen talouden heikkous on laaja-alaista. Euroalueen heikkous ja Venäjän kriisi iskevät voimakkaasti Suomeen. Teollisuustuotannon ja viennin kasvu on pysähdyksissä. Työllisyyden väheneminen ja veronkorotukset heikentävät kotitalouksien ostovoimaa ja ovat pysäyttäneet kotimarkkinat. Sekä rakentamisen että vähittäiskaupan määrät olivat syksyllä laskussa.
Tänä vuonna BKT kasvu jää kolmatta vuotta nollan alapuolelle -0,3 prosenttiin. Ensi vuonna maailmantalouden kasvun vahvistuminen vetää Suomen viennin varovaiseen nousuun ja kotimainen kysyntä alkaa vakautua. BKT:n ennustetaan kuitenkin kasvavan vuonna 2015 vain 0,3 %. Vuonna 2016 talouskasvun ennustetaan vahvistuvan Suomen keskeisillä vientimarkkinoilla, mikä nostaa Suomen vientiä. Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,3 % vuonna 2016.
Työllisyys heikkenee tänä vuonna ja työttömyys nousee 8,6 prosenttiin. Vuonna 2015 työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,9 prosenttiin. Ennustettu hidas talouskasvu ei luo riittävästi uusia työpaikkoja, ja työttömyys tulee pysymään korkeana pitkään.
Tänä vuonna julkistalouden alijäämä kasvaa sopeutustoimista huolimatta, kun BKT:n kasvu painuu nollan alapuolelle. Lähivuosina julkinen alijäämä pienenee hieman jo päätettyjen sopeutustoimien ansiosta. Valtion ja kuntien alijäämä on kuitenkin edelleen 3,7 % BKT:stä, eli 7,8 mrd. euroa vuonna 2016.
Julkinen velka nousee 63,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Julkistalouden velkaantumistahti ei vähene riittävästi päätetyillä sopeutustoimilla. Julkinen talous on yksinkertaisesti liian suuri suhteessa
heikentyneeseen yksityiseen sektoriin. Kyseessä on rakenneongelma, jota ei suhdannepolitiikalla voida ratkaista.
Verojen korotusten sijaan tarvitaan kunnianhimoinen ohjelma julkisten menojen alentamiseksi. Yhden vaalikauden mittainen menoleikkausohjelma, jolla tavoiteltaisiin 4-5 mrd. euron säästöjä, palauttaisi Suomen julkistalouden merkittävästi vakaammalle pohjalle.
Julkisten menojen alentamisen antamasta tilasta osa tulee käyttää riskinoton, yrittämisen ja työnteon kannustamiseen verotusta keventämällä. Uskottavan menoleikkausohjelman yhteydessä toteutettava 1-2 mrd. euron veronkevennysohjelma loisi näköalan yhteiskunnasta, jossa pyritään määrätietoisesti kannustamaan työntekoa ja yrittämistä.
Viimeaikaisessa talouspoliittisessa keskustelussa – niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin – on korostettu infrastruktuuri-investointien tärkeyttä talouskasvun voimistamiseksi ja opastettu valtioita investoimaan velkarahalla. Toimiva infrastruktuuri on kestävän talouskasvun edellytys. Julkisten rakennusten, yhdyskuntatekniikan ja väylien kunnossapito edellyttää mittavia investointeja joka vuosi.
Tulevan talouskasvun rakentamisessa korostuvat perinteisen infrastruktuurin rinnalla investoinnit tieto- ja viestintäteknologiaan (ICT). Voimakas digitalisaatioon panostaminen julkisessa hallinnossa, tutkimuksessa ja julkisesti rahoitetuissa palveluissa parantaisi tehokkuutta, loisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille ja rakentaisi pohjaa uudelle nousulle.
Vuonna 2013 valtion ja kuntien investoinnit olivat yhteensä 8,3 mrd. euroa. Summa on 30 % suurempi kuin ennen finanssikriisiä vuonna 2007. Investointien volyymi oli 12 % suurempi. Mitään romahdusta julkisissa investoinneissa ei finanssikriisin vuosina ole tapahtunut, vaan aktiviteetti on lisääntynyt.
Valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä oli viime vuonna 8,6 mrd. euroa, eli jo nyt kaikki julkiset investoinnit rahoitetaan velaksi. Julkistalous, jonka tulot riittävät rahoittamaan vain juoksevat kulutusmenot ja tulonsiirrot ei ole millään mittarilla kestävällä tolalla. Siksi mahdollisiin lisäpanostuksiin – niin perinteiseen infrastruktuuriin kuin ICT-teknologiaan – pitää hakea tilaa julkistalouden menorakennetta muuttumalla.
Ilman julkistalouden suunnan muutosta velkaantuminen jatkuu ja tulevien sukupolvien taakka kasvaa. Markkinoiden luottamus Suomen kykyyn hoitaa talouttaan on edelleen vahva. Julkisen talouden kurssi voidaan vielä kääntää harkiten ja suunnitellusti.
Aktia Pankki Oyj
Lisätietoja:
Pääekonomisti Anssi Rantala
Puh. 010 247 6381, 050 401 4434, s-posti: anssi.rantala@aktia.fi