Aktian Taloudellinen katsaus: Suomi yhä lähtökuopissa, hallitusohjelman tinkimätön toimeenpano avainasemassa
Aktia Pankki Oyj
Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa maanantaina 24.8.2015 klo 11.30
Kesän aikana markkinoita on hallinnut kaksi teemaa: Kreikka ja Kiina. Euroopassa epävarmuutta on pitänyt yllä Kreikan talouskriisin kärjistyminen ja rahoitusneuvottelujen ajautuminen lähes umpikujaan. Kiinan osakemarkkinoiden jyrkkä kurssilasku heinäkuussa lisäsi huolia Kiinan talouskasvun kestävyydestä, ja elokuussa Kiinan valuuttakurssipolitiikan muutos ravisutti markkinoita maailmanlaajuisesti.
Maailmantalouden kasvun ennustetaan jäävän tänä vuonna viime vuosia hitaammaksi. Syynä on kehittyvien talouksien kasvun hidastuminen. Tähän vaikuttavat erityisesti Kiinan kasvun hidastuminen ja Venäjän talouden supistuminen, mutta myös monien muiden raaka-aineiden viennistä riippuvaisten talouksien kasvuvauhti hidastuu. Ensi vuonna globaalikasvun ennustetaan nousevan lähelle pitkän aikavälin keskimääräistä vauhtia.
Euroalueen elpyminen on jatkunut kevään ja kesän aikana Kreikan luomasta epävarmuudesta huolimatta. Kehittyvien talouksien kasvun hidastuminen heittää varjon myös euroalueen kuluvan vuoden jälkipuoliskon kehitykselle. Euroalueen ennustetaan yltävän kotitalouksien kulutuksen vetämänä tänä vuonna 1,3 prosentin kasvuun. Vuonna 2016 myös yritysten investointien odotetaan tukevan kasvua ja kasvuvauhti nopeutuu.
Markkinoiden huomio kääntyy Yhdysvaltojen keskuspankkiin, ja tulevaan rahapolitiikan eriytymiseen euroalueen ja USA:n välillä. FED tulee nostamaan ohjauskorkoaan ensimmäisen kerran jo tämän vuoden aikana, todennäköisesti jo syyskuussa. ”EKP:n elvyttävä rahapolitiikan viritys tulee pitämään euriborkorot lähellä nykytasoaan koko kuluvan ja ensi vuoden”, sanoi Aktian pääekonomisti Anssi Rantala tänään julkistaessaan Aktian Taloudellisen katsauksen.
”Alkuvuoden talouskehitys on jäänyt Suomessa ennustettua heikommaksi. Suomen talouden ennustetaan supistuvan tänä vuonna jo neljättä vuotta. Kasvuennuste on laskettu -0,5 prosenttiin. Viennin ja yritysten investointien odotetaan vähenevän. Vuonna 2016 viennin vedon odotetaan nostavan BKT:n vaisuun 0,5 prosentin kasvuun”, totesi pääekonomisti Rantala.
Heikko tuotannon kasvu näkyy työmarkkinoilla pitkään. Työttömyyden ennustetaan nousevan 9,8 prosenttiin vuonna 2016. Työttömyys tulee pysyttelemään korkeana vielä vuosia, vaikka väestön ikääntyminen tuleekin alentamaan tilastoitua työttömyyttä lähivuosina.
”Kotitalouksien säästämisaste painui jo viime vuonna nollan tuntumaan. Lähivuosien kasvunäkymien kannalta kotitalouksien rahoitustasapainon heikkeneminen tarkoittaa sitä, että kulutuksen varaan uutta talouskasvua ei voi rakentaa”, korosti Rantala.
Suomen julkinen talous on pysynyt syvästi alijäämäisenä. Viime vuonna valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä kasvoi jo 9,3 mrd. euroon. Tänä vuonna Suomen talous supistuu, mutta valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä pienenee hieman jo viime vaalikaudella päätettyjen valtiontalouden sopeutustoimien ansiosta.
Valtiovarainministeriön elokuussa julkistama talousarvioehdotus vuodelle 2016 seuraa hallitusohjelman linjauksia julkisen talouden sopeuttamisesta. Nettomääräisesti valtiontalouden sopeutuksen arvioidaan jäävän vuonna 2016 nollan tuntumaan työtulovähennyksen korotuksen ja kärkihankkeiden kumotessa säästötoimien budjettivaikutukset. Talouskasvun heikkous ja ikääntymisen lisääntyvät menot kasvattavat valtion ja kuntien alijäämän 9,5 mrd. euroon vuonna 2016.
Mittavat valtion ja kuntien alijäämät ovat johtaneet julkisen velkaantumisen nopeaan kasvuun viime vuosina. Julkinen velka nousee 66 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Vakaus- ja kasvusopimuksessa määritelty 3 prosentin alijäämäraja ylittyy tänä ja ensi vuonna lähes ½ %-yksiköllä.
Yhteiskuntasopimuksen kariutuminen korostaa hallituksen vastuuta työmarkkinoiden uudistamisessa. ”Vain toimimalla hallitus voi rakentaa luottamusta Suomen taloutta ja julkisen talouden hoitoa kohtaan niin kotimaassa kuin kansainvälisten sijoittajien piirissä. Hallitusohjelman tinkimätön toimeenpano on nyt avainasemassa”, tähdensi Rantala.
Kotitalouksien rahoitustasapainon heikentyminen alleviivaa vientisektorin merkitystä uuden nousun lähteenä. Kulutuksesta ei tule tukea talouskasvulle. Suomi tarvitsee nopeasti kohennusta rapautuneeseen hintakilpailukykyyn. Tuottavuuden kohottamiseen ei ole helppoja temppuja, siksi nopeat toimet liittyvät väistämättä työvoimakustannusten alentamiseen tavalla tai toisella. Suomella ei ole aikaa odottaa.
Hallituksen keskeisenä talouspolitiikan tavoitteena on pysäyttää velaksi eläminen. Heikon talouskasvun oloissa tämä tavoite ei ennusteen mukaan lähene tämän ja ensi vuoden aikana.
Lisätietoja antaa:
Pääekonomisti Anssi Rantala
Puh. 010 247 6381, 050 401 4434, S-posti: anssi.rantala@aktia.fi
Twitter: @AnssiRantala