Aktian Taloudellinen katsaus 1/2012

Lehdistötiedote
vapaasti julkaistavissa
18.1.2012 klo 10.00

SUOMEN TAANTUMAN SYVYYS JA PITUUS RIIPPUU EUROPÄÄTTÄJIEN KYVYSTÄ KATKAISTA EUROKRIISIN SYVENEMINEN

JOS EDESSÄ ON SYVENEVÄ YLEISEUROOPPALAINEN TAANTUMA, SUOMEN TILANTEESTA TULEE HEIKENTYNEEN KILPAILUKYKYMME VUOKSI HYVIN VAIKEA  

Euroalue on taantumassa, niin myös Suomi. Kuinka pitkä ja syvä taantumasta tulee? Se riippuu euroalueen poliit­tisten päättäjien kyvystä katkaista eurokriisin syveneminen. Aktian perusennusteessa pelastusprojekti onnistuu ja tilanne rauhoittuu vähitellen viimeistään kesän aikana. Sen jälkeen luottamuksen palautuminen alkaa tukea aktiviteettia. Perusennusteessa Suomen BKT supistuu -0.3 % vuonna 2012 ja kasvaa 1.7 % vuonna 2013.

    Jos poliitikot epäonnistuvat, edessä on syvenevä yleiseurooppalainen taantuma. Taantumasta, jossa yhdistyvät velkakriisi, pankkikriisi, luottomarkkinakriisi, poliittisen päätöksenteon kriisi ja yleinen luottamuskato, tulee vai­kea. Uhkaskenaariossa, jonka todennäköisyydeksi arvi­oim­me 40 %, kokonaistuotannon pudotus olisi Suomessa luultavasti mittaluokkaa 5-10 %. Jos uhkaskenaario toteutuu, se johtuu poliittisen päätöksenteon epäonnistumisesta.

    Elokuussa alkoi eurooppalaisten valtioiden velkakriisin kärjistyminen, joka eteni syksyn aikana pelottavaa vauh­tia. Luottamuskato näkyy romahduksena vuoden 2012 konsen­sus­ennusteissa. Toi­vo heräsi eurojohtajien huippu­ko­­­kouksessa lokakuun alussa. Krei­kan pääministerin Georges Pa­pand­reoun ja Italian pää­ministerin Silvio Ber­lus­co­nin sisäpoliittinen peli kuitenkin tappoi orastavan optimismin ja G20-mai­den ko­kous, josta odotettiin tukea eu­ro­­­valtioiden rahoitus­ongelmiin, jäi tyhjäksi tapahtumaksi. Tässä vaiheessa diplomaattinen kielenkäyttö katosi eu­ro­johtajien puheista. Saksan ja Ranskan johtajat ottivat painostavan johtajaroolin eurokriisiä koskevassa päätös­pro­sessissa. Ne ilmoittivat Kreikan ajautuvan irti eurosta, jos se ei pidä kiinni sitoumuksistaan. Ne savus­ti­vat Ber­lus­conin Italian pääministerin paikalta. Velkasaneerausta johtaa nyt sekä Kreikassa että Italiassa pääminis­teri, jo­ka ei ole saanut mandaattiaan äänestäjiltä. Joulukuussa euro­johtajat löivät viimein pöytään kovia päätöksiä. Nii­den käytäntöön saattaminen on yhä konkretisoimatta ja vasta kevään kuluessa saadaan varmuus pelastusotteen pitävyydestä.

Talouslukujen valossa suurimmat syyskuun jälkeen tapahtuneet ennustenäkymän muutokset ovat seuraavat:

• Syksyn talousuutiset Euroopasta olivat jatkuva sarja pettymyksiä. USAn poliittista päätöksentekoa kos­ke­vat uutiset olivat pelkkää piinaa, kun taas talousluvut ja –indikaattorit olivat sarja positiivisia yllätyksiä.
• USAssa sekä kovat talousluvut että luottamusindikaattorit ovat antaneet pelättyä paremman kuvan ta­lou­den tilasta. Välittömän taantuman riski onkin pienentynyt. Helpotus voi kuitenkin olla lyhyt, sillä poliittisen tilanteen kiristyminen jatkuu ja toivo liittovaltion velkatrendin katkaisemisesta on yhä ohuempi.
• Euroopassa sekä kovat talousluvut että luottamusindikaattorit alkoivat elokuusta lähtien rummuttaa vies­tiä lähestyvästä taantumasta. Taantuma, jonka välttäminen näytti vielä syyskuussa mahdolliselta, alkoi vuoden lopulla velkakriisin eskaloituessa yli kaikkien kauhukuvien.
• EKP nosti ohjauskorkoaan huhti- ja heinäkuussa 2011. Sen oli tarkoitus olla exit-politiikan ensiaskel, mut­ta velkakriisin kärjistyminen muutti suunnitelman. Marraskuussa EKP laski ohjauskorkoa 0.25 prosenttiyksikköä ja toinen samansuuruinen muutos nähtiin joulukuussa. FED ilmoitti elo­kuus­sa 2011, että sen ohjauskorko on nykyisellä nollatasolla luultavasti kesään 2013. Näin pitkä ennakkositoutuminen on keskus­pank­ki­maailmassa ennen kuulumaton.
• Eri valtioiden eritahtinen velkaantuminen ja niiden erilaiset politiikkavalinnat te­­kevät valuuttakursseihin kohdistuvien painei­den ennakoi­mi­sen poik­keuk­sellisen hanka­laksi. Jännitteet ovat kasvussa.
• Suomi vajosi vuoden lopussa taantumaan, jonka välttäminen näytti vielä kesällä mahdolliselta. Viennin ja teolli­suus­tuotannon surkea kehitys sekä kuluttajien luottamuksen romahtaminen ovat heiken­tä­neet kasvunäkymiä dramaattisesti. 

Keskeiset ennusteluvut

• Maail­man­ta­lous kasvoi 2011 4.0 % (lokakuun alun ennusteessa vastaava luku oli 4.0). Kasvu 2012 on 3.0 (3.5) % ja se vah­vis­tuu 3.5 prosenttiin 2013. Globaali kasvu lepää kehittyvien maiden ja etenkin Aasian varassa.
• Kehittyneiden maiden kasvuodotusten heikkeneminen on painanut raaka-aine­hinnat laskuun, mutta globaalisti kevyt rahapo­litiikka ja Aasian maiden voi­ma­kas raaka-ainekysyntä palauttavat raaka-ainehinnat pitkän ajan nousutrendille jo ennustejakson aikana.
• Yhdysvalloissa vakava taantuma päättyi hurjapäisen el­vy­tyk­sen ansiosta kesäkuuhun 2009 ja BKT 2010 kasvoi 3.0 %.  Kun elvytysliekki oli loppuun kulutettu, kasvu pysähtyi viime vuoden alussa. Vuositasolla kokonaistuotanto lisääntyi 2011 1.7 (1.7) %. Vuonna 2012 BKT kasvaa 1.8 (1.7) % ja vuonna 2013 2.0 %. Kuluttajahinnat nou­sivat 3.3 (3.3) % 2011. Inflaatio 2012 on 2.6 (2.6) %. Löysä rahapolitiikka jatkuu koko ennustejakson, sillä FED on il­moi­t­ta­nut ohjaus­ko­ron nousevan nolla­ta­sol­ta aikaisintaan kesällä 2013. Tätä heijastaen inflaatio palaa ohi­me­­nevän, vuoteen 2012 ajoittuvan hidas­tumisen jälkeen 3 prosentin tasolle keskipitkällä aika­vä­lil­lä. Julkisen talouden velka­trendi on kestämätön eikä sen korjaamiseen näytä olevaan minkäänlaista poliittista valmiutta. Tämä luo suuren riskin globaalin talous- ja rahamark­ki­na­kehityksen vakaudelle.
• Kiinan BKT lisääntyi 9.2 (9.2) % vuonna 2011. Se kasvaa 8.3 (8.5) % vuonna 2012 ja 8.6 % vuonna 2013.
• Euro-BKT lisääntyi 1.6 (1.6) % 2011. Euroalue ajautui viime vuoden lopussa taantumaan ja BKT 2012 su­pis­tuu -0.5 % (kasvaa + 0.8 %). Perusennusteessa Euroopan velkakriisi saadaan hal­lin­taan. Euroalue pysyy koossa ja nykyi­sellään. Euron hajoaminen olisi sekä kriisimaille että vakaille maille niin kallis prosessi, että sen ei anneta tapahtua. Kun ta­louden tunnelma vahvistuu vuoden loppua kohti, elpyminen vauhdittuu ja BKT 2013 kasvaa 1.2 %. Inflaatio, joka oli 2.7 (2.7)  % 2011, hidas­tuu 2.2 (2.2) % prosenttiin 2012 ja edelleen 1.8 prosenttiin 2013. Uhka­skenaariossa edessä on syvä yleiseurooppalainen taantuma, jossa euroalueen kokonaistuotanto supistuu 3-5 %.
• Euroopan keskuspankki EKP laskee alentaa ohjauskorkoaan vielä kerran lähiaikoina. Korkojen nousukäänne ajoittuu 2013 alkuun (2012 loppuun) ja en­nuste­jakson lopussa ohjauskorko on 1.75 %.
• Euroopassa täysi­mit­­­tai­sen talous- ja pank­ki­kriisin todennäköisyys on noussut poliittisen päätöksenteon krii­siy­ty­es­sä. Jos vel­kakriisi johtaa syvenevään yleiseurooppalaiseen taantumaan, USAn taan­­­tu­ma on lähes väistämätön. Arvioimme uhkaskenaarion toteutuvan 40 prosentin toden­näköisyydellä. Jos se toteutuu, ohjauskorko painuu lähelle nollaa myös euroalueella.
• Finanssi- ja raha­­politiikan edessä oleva, väistämätön kiristyminen ja valtionvelan kasvu rajoit­ta­vat ke­hit­­ty­nei­den maiden ta­lous­kasvua vuosikymmenen jälkipuoliskolle asti.
• Suomen talous kääntyi kasvuun syksyllä 2009 ja BKT 2010 lisääntyi 3.6 %. Alkuvuoden suo­tuisan kehityk­sen ansiosta talous kas­voi 2011 2.6 (2.8) % vaikka kasvuvauhti hi­das­­­tui vuoden kuluessa ja talous pää­tyi taantumaan vuoden lopulla. Perusennusteessa luottamus alkaa palautua kesällä ja talouskasvu kään­tyy plussalle. BKT 2012 supistuu -0.3 % (kasvaa 1.4%) ja se kasvaa 1.7 % 2013. Perusennus­teessa talouden tren­dikasvu vakiintuu ensi vuoden aikana noin 2 prosentin tasolle ja kokonais­tuotanto tavoittaa kevään 2008 huipputason 2014 syksyllä. Uhkaskenaariossa maailmankaupan romahdus romauttaa Suomen viennin ja Suomen BKT supistuu 5-10 %.
• Keskipitkällä tähtäimellä Suomen talouskehitys on hieman vahvempaa kuin euroalueella keskimäärin. Kas­vu­etua antaa mm. fi­nans­si­politiikan pienempi kiristystarve, vientimme monia muita maita suurempi Aasia-painot­tei­suus, vahva ict-osaaminen sekä pankki­sekto­rim­me parempi kunto ja luo­tonantokyky. Toisaalta kasvuetua kaventaa 10 vuot­ta jatkunut tärkeimpiä kil­pai­­­lijamaita nopeampi palkkojen nousu, joka on rapauttanut hinta­kil­pai­luky­kymme varsinkin Saksaan nähden. Se rasit­taa viennin kasvumahdollisuuksia pitkään.
• Inflaatio, joka oli 3.4 (3.5) % vuonna 2011, on 2.6 (2.7) % vuonna 2012 ja 2.1 % vuonna 2013. Työttömyysaste, joka oli 7.8 (7.8) % 2011, on 8.0 (7.6) % 2012 ja 7.8 % 2013. Uhkaskenaariossa se on 3-7 %-yksikköä korkeampi.

Keskeiset epävarmuudet ja uhkat    

Maailmantalouden kasvu on hidastunut ja vaarana on, että alamäki jatkuu itseään vahvistaen. Uhkaske­naa­ri­os­sa ke­hit­ty­neet maat va­jo­avat takaisin kollektiiviseen taantu­maan velkakriisin ja siitä johtuvien rahoitus­markkina­häi­ri­öiden kärjistyessä.

    Talouskriisistä on tullut poliittisen päätöksenteon kriisi. Pystyvätkö poliitikot tekemään välttä­mät­tö­mät pää­tökset ja saattamaan ne voimaan ajoissa? Tappaako finanssikiristys talous­kasvun? Eteneekö yritysten rahoituksen kiristyminen niin kuin Lehman Brothersin konkurssin jäl­keen? Onko edessä luottolama? Ro­mah­taako maailmankauppa? Räjäyttääkö Yhdysvaltain po­liit­tinen sisällissota USAn velkaongelman käsille jo ennen eurooppalaisen kriisin ratkea­mista? Mitä tapahtuu pitkille koroille?

    Vaikka USAssa taantumariski on supistunut lyhyellä aikavälillä, se on keskipitkällä aikavälillä yhä mer­kittävä. USAn jul­kisen talouden velkaongelmasta johtuva kriisii olisi isku koko maa­il­man­ta­lou­den kasvumahdollisuuksille. FEDin hy­per­keveä rahapolitiikka johtaa siihen, että USAn inflaatio palaa hengähdysvaiheen jälkeen yli 3 prosentin tasolle 2013-15.

    Euroopan akuutit riskit liittyvät velkakriisin hallitsemiseen. Maanosa on jo – Suomi mukaan lukien – taantumassa. Jos vel­­ka­­krii­si kärjistyy hallit­se­mattomaksi, pankkisektorin kriisi on väis­­­tämätön. Taantu­mas­ta, jossa yhdistyvät yleise­u­roop­pa­lai­nen pankkikriisi, luotto­mark­kinoiden jäätyminen, valtioiden velkakriisi, poliittisen päätöksenteon kriisi ja yleinen luot­ta­mus­­kato, tulee syvä ja pitkä. Kriisi ei olisi samanlainen yllätys kuin Lehman Brothersin kon­kurs­si, mutta nyt sekä raha- että finans­si­politiikan elvytysvara on olen­nai­sesti vähäi­sem­pi kuin 2008-09. Yleiseurooppalaisessa taantumassa Suomen kokonais­­tuotannon pudotus voisi olla mittaluokkaa 5-10 %. Silloin työttömyys nousisi nykytasolta 3-7 prosenttiyksikköä eli 11-15 prosenttiin. Julkisen talouden vajeet kasvaisivat rajusti. Markkinoiden luottamus Suomen kykyyn selvitä jaloilleen saattaisi vaarantua, kun heikentynyt kilpailukyky rajoittaa vientimahdollisuuksia ja ikääntyminen yhdessä kasvaneen työttömyyden kanssa heikentää julkisen talouden tasapainoa.

    Lyhyellä aikavälillä suurin talousriski liittyy eurokriisiin ja globaalin rahoitussektorin vakauteen. Toiseksi suurin liittyy maa­­ilman­kau­pan tasapainottomuuksien ruokkimiin valuuttakurssijännitteisiin ja niiden takana lymyävään protek­tio­nis­miin. Pit­kän ai­ka­­välin suurin uhka liittyy ilmastonmuutokseen ja kasvihuone­kaa­­­­­sujen hil­lit­semiseen. Toi­nen -- paitsi kaikkia kehit­tyneitä myös monia kehittyviä maita (mm. Venäjä, Kiina) kos­­ket­tava -- mega­haas­­te liittyy väestön ikääntymiseen ja siihen sopeutumiseen.

Aktian taloudellinen katsaus

Aktian taloudellinen katsaus julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi. Sen voi tilata osoitteesta Aktia Pankki Oyj, Viestintä, PL 207, 00101 Helsinki; viestintä@aktia.fi tai tulostaa Aktian kotisivuilta www.aktia.fi .

AKTIA PANKKI OYJ

Lisätietoja antaa: Pääekonomisti Timo Tyrväinen, puh. 010 247 6543

Lähettäjä:  Tiedottaja Anders Wikström, puh. 010 247 6294

Jakelu: Tiedotusvälineet