Aktian Taloudellinen katsaus 2/2009
Lehdistötiedote
28.4.2009
klo 10.00
Aktian Taloudellinen katsaus 2/2009
Maailmantalouden taantuman pohjakosketus ohitetaan ennen vuoden vaihtumista,
mutta elpymisestä tulee vaisu
Kehittyneiden maiden kollektiivinen taantuma on jatkunut jo keväästä 2008. Se,
että Suuri Lama vältetään, johtuu talouspolitiikan ennen näkemättömän
voimakkaasta, samanaikaisesta reaktiosta USAssa, Kiinassa, Japanissa ja
Euroopassa.
Varsinkin Yhdysvalloissa keskuspankin aggressiivisuus on ennen näkemätön.
Kun siihen yhdistyy finanssipolitiikka, joka vie budjettivajeen 13-15
prosenttiin BKTsta 2009, elvytyspanos lienee suurin koskaan nähty. Vuoden
lopulla päättyy 22-24 kuukautta kestänyt taantuma, joka on pisin USAssa sitten
Suuren Laman. Kun myös Kiinan elpyminen etenee, maailmankaupan alamäki pysähtyy
syksyllä ja sen hidas vahvistuminen alkaa. Elvytyksessä kumuloituneen velan
sulattaminen vie vuosia, joten talouden nopea paluu viime vuosien
trendikasvuun on toiveajattelua.
Euroalueen taantuma alkoi keväällä 2008. Talouspolitiikka reagoi taantumaan
myöhässä. Euroopan keskuspankki, EKP, jopa nosti vielä heinäkuussa 2008
ohjauskorkoa perusteettomien inflaatiopelkojen ja kasvua koskevan
toiveajattelun vallassa. Lokakuussa 2008 EKP viimeinkin käänsi ohjauskoron
aggressiiviseen laskuun ja se painuu perusennusteessa 0.5 prosenttiin kesän
aikana. Matalat korot alkavat kansallisten elvytyspakettien ja hidastuvan
inflaation kanssa vähitellen tukea talouden tunnelmaa jo kuluvan aikana.
Euroalueen taantuma päättyy ensi vuoden alkuun tultaessa ja varsinainen
elpyminen -- tosin hidas -- alkaa 2010 aikana. Elvytyspaketit nostavat suurten
euromaiden budjettivajeet 4-6 prosenttiin BKTsta -- joissakin muissa maissa
korkeammiksikin -- ja vajeiden sulattaminen rajoittaa lähivuosien kasvua myös
Euroopassa.
Suomessa viime vuoteen kohdistuvien tilastorevisointien ja kuluvan vuoden alun
ennakkotietojen viesti on karu. Suomen BKT supistuu -5.0 % vuonna 2009. Kun
maailmankauppa alkaa elpyä ja kotimaan elvytys purra, taantuma päättyy vuoden
vaihteen tienoilla ja talous kasvaa 0.8 % vuonna 2010. Suomen taantuma alkoi
vuoden 2008 alussa ja päättyy vuoteen 2010 tultaessa. Vaikka työttömyysaste
nousee 9.5 prosenttiin 2010, vauriot eivät vertaudu 90-luvun alun laman
menetyksiin. Suomessa meneillään oleva taantuma päättyy siis nopeammin kuin
monet uskovat, mutta talouden tila on heikko vielä vuosien ajan ja
kokonaistuotanto saavuttaa 2007 lopun lakipisteen uudestaan vasta 2011 aikana -
jos vielä silloinkaan. Keskipitkällä aikavälillä Suomen kasvumahdollisuuksia
kaventaa kilpailukyvyn rapautuminen, jota kilpailijamaita systemaattisesti
korkeammat palkankorotukset ovat ruokkineet.
Tammikuun jälkeen tapahtuneet ennusteilmapiirin tärkeimmät muutokset ovat:
- Maailmantalouden kasvuodotukset heikentyivät dramaattisesti viime vuoden
lopussa, kun syys-lokakuussa tapahtunut finanssikriisin kärjistyminen oli
sysännyt taloudet itse itseään toteuttavien, heikentyvien kasvuodotusten
kehään. Tämä maailmanlopun tunnelma on rauhoittunut viime viikkoina
olennaisesti, kun on nähty ensimmäiset ennusmerkit alamäen tasaantumisesta
USAssa, Kiinassa, Japanissa ja jopa Saksassa.
- Huhtikuun alun G-20 kokous osoitti, että keskeisten maiden johtajat ovat yhtä
mieltä siitä, että a) elvytystä tarvitaan, b) rahoitusjärjestelmän regulaation
kehittämistä tarvitaan ja 3) protektionismista kärsisivät kaikki. Nämä
linjanvedot ovat lisänneet luottamusta talouspolitiikan kykyyn katkaista
maailmantalouden laskukierre.
- Inflaatiohuolet ja deflaatiopelot ovat heittelehtineet ällistyttävän
nopeasti.
Elvytyksen ansiosta deflaation todennäköisyys on pieni. Inflaation
todennäköisyyttä on sen sijaan vaikeampi arvioida. Talouspolitiikassa tätä
koskeva valinta on edessä vasta 2010, kun talouskasvu on vauhdittunut. Jos
rahapolitiikka kiristyy keskuspankkien "exit-strategioiden" mukaisesti,
inflaation irtipääsy on epätodennäköinen. Jos talouspolitiikan
ylielvyttävyyttä ei pureta ajoissa 2010-11, inflaatioriskistä tulee todellinen.
- USAn taantuma alkoi joulukuussa 2007. Usko siihen, että käänne tapahtuu
syksyn
aikana, on viime viikkoina vahvistunut. Samalla myönnetään, että elvytyksen
kasvattama valtionvelka on iso rasite tulevien vuosien kasvulle.
- Eri valtioiden tukipakettien aiheuttama eritahtinen velkaantuminen, jonka
lopullista saldoa on tällä hetkellä lähes mahdotonta arvioida, tekee
valuuttakursseihin kohdistuvien paineiden ennakoimisen poikkeuksellisen
hankalaksi.
- Usko Kiinan elvytysohjelman onnistumiseen on viime aikoina selvästi kasvanut.
- Yhä useammat odottavat, että EKP laskee ohjauskoron alle 1 prosenttiin ja
että
se ottaa käyttöön epätavanomaisen keskuspankkipolitiikan työkalupakin.
- Vaikka raakaöljyn hinta on hieman noussut pohjalukemistaan, maailmantalouden
heikko tila hillitsee raaka-aineiden hintakehitystä koko ennustejakson ajan.
- Suomessa käsitys taantuman ajoituksesta on muuttunut radikaalisti.
Nykytilastojen valossa taantuma alkoi jo vuoteen 2008 tultaessa ja tuotannon
lakipiste oli 2007 lopussa. Kun talouden syöksy vuodenvaihteen kahden puolen on
osoittautunut aikaisempia arvioita rajummaksi, on parempi elvyttää reilusti
liikaa kuin yhtään liian vähän. Tätä perspektiiviä vasten hallituksen
elvytystoimet näyttävät kovin varovaisilta.
Keskeiset talousluvut
- Globaali keskikasvu oli 2004-07 liki 5 %. Vuonna 2009 maailmantalous
supistuu
1½ %. Rahoitusmarkkinoiden globaali kriisi ja maailmankaupan raju
supistuminen on levittänyt taantuman kaikille mantereille. Globaali taantuma on
vakavin sitten II maailmansodan ja työllisyys heikkenee ympäri maailmaa.
Kehittyneiden maiden yhteenlaskettu BKT supistuu 3½-4 % 2009, kehittyvissä
maissa kasvua on 1½-2 %. Ennusmerkit 30-luvun laman globaalille toisinnolle
olivat ilmassa, mutta se vältetään talouspolitiikan ainutlaatuisen
aggressiivisuuden ansiosta. 30-luvun laman aikana sekä
finanssipolitiikka että keskuspankkipolitiikka pahensivat lamaa ja
protektionismi sinetöi tuhon. Nyt talouspolitiikan asemointi poikkeaa
30-luvusta 180°. Kuluvan vuoden lopulla maailmantalous alkaa vahvistua ja
se kasvaa 2½ % vuonna 2010.
- Öljyn ja ruoan maailmanmarkkinahintojen halpeneminen on hidastanut
inflaatiota
kaikissa maissa. Vaikka taloustilanteen heikkeneminen painaa myös kotimaisen
inflaation laskuun kehittyneissä maissa, deflaatiopelot ovat liioiteltuja.
Raakaöljyn tynnyrihinta vaihtelee pääsääntöisesti 45-55 USD haarukassa
2009-10. Ennustejakson lopulla se voi olla yli 60 USD.
- USAn vakava taantuma alkoi joulukuussa 2007. Vaikka talouspolitiikan
toimet
eivät ole estäneet taantuman syvenemistä, ne vaimentavat sitä ja rajoittavat
taantuman kestoa. Laskun edessä olevasta, hitaasta tasaantumisesta on jo saatu
ensimmäiset merkit. BKT supistuu -3.0 % vuonna 2009. Talous saa kovaa maata
jalkojensa alle vuoden loppuun mennessä ja BKTn vuosikasvu 2010 on 1.0 %. Kun
talous on stabiloitunut, keskuspankki FED kääntää ohjauskoron nousuun
viimeistään kesällä 2010. Nykyisen ylielvytyksen ripeä purkaminen on
välttämätöntä, jotta inflaation kiihtyminen ja uusien kuplien kehittyminen
estyy.
- Kiinan BKT kasvaa elvytystoimien ansiosta 6.5 % vuonna 2009 ja 8.0 % vuonna
2010.
- Euroalueen taantuma on syventynyt nopeasti. Vienti on romahtanut,
luottomarkkinat kiristyneet ja asuntomarkkinan alamäki kiihtynyt. EKP reagoi
kehitykseen myöhässä ja kansallisten elvytyspakettien täytäntöönpano on
ollut tuskallisen hidasta. Euro-BKT supistuu -3.5 % 2009 ja kasvaa 0.2 % 2010.
Pohjakosketus ohitetaan 2010 alussa.
- Perusennusteessamme Euroopan keskuspankki EKP laskee ohjauskoron 0.5
prosenttiin kesän aikana. Annamme tälle skenaariolle, jossa ohjauskorko kääntyy
nousuun syksyyn 2010 tultaessa, 70 prosentin todennäköisyyden. Jos merkit
maailmantalouden käänteestä vahvistuvat odotettua aikaisemmin, ohjauskoron pohja
jää 0.75 prosenttiin. Tämän skenaarion todennäköisyys on 30 %.
- Rahapolitiikan käänne 2010 on ehdollinen sille, että elvytys puree ja
reaalitalouden käänne parempaan nähdään ensin USAssa ja Kiinassa syksyn
aikana ja vähän myöhemmin Euroopassa. Tämän ennusteen keskeinen riski liittyy
rahoitusmarkkinakehitykseen. Mikäli pankkitoiminnan normalisoituminen
häiriintyy, taantuma pitkittyy. Silloin myös rahapolitiikan
normalisoituminen viivästyy. Annamme uhkaskenaariolle, jossa elpyminen
siirtyy vuoden 2010 jälkipuoliskolle, 20 prosentin todennäköisyyden. Tämä
todennäköisyys on jatkuvasti vähentynyt.
- Vaikka akuutti kriisi jää taakse 2010, finanssi- ja rahapolitiikan
normalisoituminen ja valtioiden kasvanut velkataakka rajoittavat
kehittyneiden maiden talouskasvua vuosien ajan.
- Suomen talouskasvu pysähtyi jo vuoden 2008 alussa. Taantuma on siis kestänyt
kohta jo 1½ vuotta. Vienti- ja teollisuustuotanto on romahtanut ja kuluttajien
tunnelmat ovat apeat työttömyyden noustessa. BKT supistuu -5.0 % 2009 ja kasvaa
0.8 % 2010. Inflaatio 2008 oli 4.0 %. Se jää 0.9 prosenttiin 2009 ja on ensi
vuonna 1.5 %. Vastaavat euroalueen inflaatioluvut 2008-10 ovat 3.2 %, 0.5 % ja
1.0 %. Suurten palkankorotusten aiheuttama hintakilpailukyvyn rapautuminen
rasittaa taloutemme kasvua myös ennustejakson jälkeen.
- Työttömyysaste nousee viime vuoden 6.4 prosentista 7.8 prosenttiin 2009 ja
9.5
prosenttiin 2010.
Keskeiset epävarmuudet ja uhkat
Maailmantalouden elpymisellä on neljä tekijää: 1) ekspansiivinen rahapolitiikka,
2) ekspansiivinen finanssipolitiikka, 3) pankkisektorin rakennemuutos sekä
4) luottamuksen vahvistuminen, jota kohdat 1)-3) tukevat. Uhkaskenaariossa
rahoitusmarkkinan normalisoituminen lykkääntyy ja se estää elpymisen USAssa
ja Euroopassa, mutta myös Kiinassa ja Venäjällä.
Epävarmuuden keskus on USAssa. Milloin finanssimarkkinat normalisoituvat? Millä
voimalla elvytys tehoaa? Milloin asuntomarkkina tasapainottuu? Mitä
tapahtuu autoteollisuudessa? Euroopassa vaarana on, että maasta toiseen
leviävät negatiiviset kerrannaisvaikutukset vahvistuvat vielä ennakoituakin
enemmän.
Kiina-riski on, että elvytys ei tehoa, kun vientivedon vaimentuminen kääntää
työttömyyden sellaiseen nousuun, joka lamauttaa kulutuksen. Jos Kiinan kasvu
hidastuisi olennaisesti, sen tuonti vähenisi ja se iskisi laajasti paitsi
Aasiaan myös raaka-ainetuottajiin Afrikassa ja Etelä-Amerikassa eikä ole
syytä aliarvioida vaikutuksia Eurooppaan ja Yhdysvaltoihinkaan. Pitkässä
juoksussa ympäristöongelmat ja yhteiskunnallisen vakauden vaarantuminen
ovat Kiinan menestystarinan ainoat merkittävät uhkat. Konfliktien kärjistymisen
todennäköisyys kasvaa, jos työttömyys lisääntyy dramaattisesti.
Suomen lyhyen välin riskit liittyvät viennin romahdukseen, työttömyyden nousuun
ja kuluttajien luottamukseen, jota myös asuntohintojen lasku nakertaa.
Keskipitkän ajan huoli on kilpailukyvyn rapautuminen, jota kilpailijoita
suuremmat palkankorotukset ruokkivat. Kun sähkötekninen teollisuus on
lisäksi kypsymässä matalan kasvun sektoriksi, Suomen talouden trendikasvu
on hidastumassa pysyvästi. Pitkän ajan riski on, että rakenteiden ja
asenteiden luutumisen vuoksi emme pysty punomaan yhteen hyvää
tuottavuuskasvua ja lisääntyvää maahanmuuttoa. Pystytäänkö välttämään
syrjäytymistä ruokkivat, Manner-Euroopasta tutut virheet maahanmuuttajien
vastaanottamisessa ja kotouttamisessa?
Globaalitalouden pitkän aikavälin suurin uhka liittyy ilmastonmuutokseen ja
kasvihuonekaasujen hillitsemiseen. Toinen -- paitsi kaikkia kehittyneitä
maita myös monia kehittyviä maita (mm. Venäjä, Kiina) koskettava -- pitkän
aikavälin megahaaste liittyy väestön ikääntymiseen ja siihen sopeutumiseen.
Aktian taloudellinen katsaus
Aktian taloudellinen katsaus julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi. Sen voi tilata
osoitteesta Aktia Pankki Oyj, Viestintä, PL 207, 00101 Helsinki;
viestintä@aktia.fi tai tulostaa Aktian kotisivuilta www.aktia.fi.
AKTIA PANKKI OYJ
Lisätietoja antaa: Pääekonomisti Timo Tyrväinen, puh. 010 247 6543
Lähettäjä: Viestintäpäällikkö Malin Pettersson, puh. 010 247 6369
Jakelu: Tiedotusvälineet
Taulukko 1 Kansainvälisen talouden ennuste ostovoimapariteettipainoin: BKTn
kasvu, %
Osuus 2007,% 2006 2007 2008 2009e 2010e
Maailma 100.0 5.0 4.9 3.0 -1.5 2.5
Euroalue 16.1 2.9 2.6 0.7 -3.5 0.2
Saksa 4.3 3.0 2.6 1.0 -4.5 0.0
Ranska 3.2 2.2 1.9 0.7 -3.0 0.3
USA 21.4 2.9 2.2 1.1 -3.0 1.0
Japani 6.6 2.4 2.1 -0.7 -5.5 0.5
Kiina 10.8 11.6 11.9 9.5 6.5 8.0
Intia 4.6 9.2 9.2 6.2 5.0 6.0
Venäjä 3.2 6.7 8.1 7.0 -4.0 1.5
Taulukko 2 Kansainvälisen talouden ennuste: Kuluttajahintainflaatio,
%
Osuus 2007, % 2006 2007 2008 2009e 2010e
Euroalue 16.1 2.3 2.1 3.3 0.5 1.0
USA 21.4 3.3 2.9 3.8 -0.7 1.0
Japani 6.6 0.2 0.0 1.4 -1.0 -0.3
Taulukko 3 Aktian ennusteet: Korot ja valuuttakurssit
31.12.2007 31.12.2008 22.4.2009 30.6.2009e 31.12.2009e 30.6.2010e
Euroalue
EKPn ohjauskorko 4.00 4.25 1.25 0.75 0.50 0.50
3 kk. euribor 4.68 4.50 1.41 1.00 0.80 1.00
10 v. korko:
Ger (= benchmark)4.32 3.80 3.18 3.20 3.50 3.75
USA
Ohjauskorko 4.25 2.00 0.0-0.25 0.0-0.25 0.0-0.25 0.75
3 kk libor 4.70 2.70 1.10 0.90 0.90 1.30
10 v. korko 4.03 3.80 2.93 3.00 3.25 4.00
Japani
Ohjauskorko 0.50 0.50 0.10 0.10 0.10 0.25
3 kk. tibor 0.86 0.75 0.61 0.50 0.50 0.65
10 v. korko 1.53 1.60 1.43 1.40 1.50 1.60
Valuuttakurssit
EUR/USD 1.46 1.38 1.29 1.30 1.25 1.20
EUR/YEN 165 141 127 130 131 132
USD/YEN 113 102 98 100 105 110
Taulukko 4 Aktian ennuste: Suomen keskeiset ennusteluvut, %
2005 2006 2007 2008e 2009e 2010e
BKTn kasvu 2.9 5.0 4.4 0.9 -5.0 0.8
KHI-inflaatio 0.9 1.5 2.5 4.0 0.9 1.5
Työttömyysaste 8.4 7.7 6.9 6.4 7.8 9.5
