Aktian Taloudellinen katsaus 3/2009
Lehdistötiedote
22.9.2009 klo 10.00
Aktian Taloudellinen katsaus 3/2009
MAAILMANTALOUDEN TAANTUMA OHITETTU
SUOMEN ELPYMINEN ALKAMASSA, MUTTA NOUSUSTA TULEE VAISU
Maailman talouden taantuma alkoi 1½ vuotta sitten, keväällä 2008. Taantuma on
nyt ohi. Se, että Suuri Lama vältettiin, johtuu talouspolitiikan ennen
näkemättömän voimakkaasta, samanaikaisesta elvytyksestä USAssa, Kiinassa,
Japanissa ja Euroopassa.
Varsinkin Yhdysvalloissa keskuspankin aggressiivisuus on ollut ennen
näkemätön. Kun siihen yhdistyy finanssipolitiikka, joka vie
budjettivajeen 12-14 prosenttiin BKTsta 2009, elvytyspanos lienee suurin
koskaan nähty. Syksyn aikana Yhdysvalloissa päättyvä 22-24 kuukautta kestänyt
taantuma on pisin sitten Suuren Laman. Kun Aasia lähti kasvuun jo keväällä ja
rahoituksen saatavuus alkoi parantua yleisesti, maailmankauppa on vahvistunut
jo kesän aikana. Elvytyksessä kumuloituneen velan sulattaminen vie kuitenkin
vuosia, joten maailmantalouden nopea paluu viime vuosien trendikasvuun on
toiveajattelua.
Vaikka euroalueen taantuma alkoi jo keväällä 2008, EKP käänsi ohjauskorkonsa
laskuun vasta lokakuussa 2008. Sen jälkeen nähtiin aggressiivinen laskujakso,
joka vei ohjauskoron 1.0 prosenttiin toukokuussa 2009. Kesällä myös EKP otti
käyttöön ns. epätavanomaisen keskuspankkipolitiikan työkalupakin. Matalat
korot, rahoituksen saatavuuden paraneminen, maailmankaupan elpyminen ja
kansallinen elvytys käänsi talouden kasvuun Saksassa ja Ranskassa jo ennen
kesää. Muualla Euroopassa kasvukäänne on meneillään ja euroalueen taantuma
päättyy syksyn aikana. Elpyminen -- tosin hidas -- etenee 2010. Elvytyspaketit
nostavat euromaiden yhteenlasketun budjettivajeen noin 6 prosenttiin BKTsta,
ehkä korkeammaksikin. Rahapolitiikan normalisoiminen ja vajeiden sulattaminen
rajoittaa kasvua vuosien ajan myös Euroopassa.
Suomen BKT supistuu -6.0 % vuonna 2009. Syksyn aikana maailmankaupan elpyminen
alkaa vähitellen tukea vientiämme. Kun myös rahoituksen saatavuus paranee ja
kotimaan elvytys tukee aktiviteettia, taantuma päättyy syksyn aikana ja talous
kasvaa 1.3 % vuonna 2010. Suomen taantuma alkoi vuoden 2008 keväällä ja päättyy
2009 syksyllä. Vaikka työttömyys lisääntyy vielä kuukausia ja työttömyysaste
kohoaa 10.2 prosenttiin 2010, työttömyyden nousu alkaa hidastua ensi vuoden
puolella. Työttömyyden pahin vaihe jää silloin taa eivätkä vauriot vertaudu
90-luvun alun laman menetyksiin.
Taantuma on siis päättymässä nopeammin kuin monet uskoivat vielä vähän aikaa
sitten. Talouden tila on kuitenkin heikko vielä vuosien ajan. Suomessa
kokonaistuotanto saavuttaa 2008 kevään lakipisteen uudestaan ehkä vasta 2012.
Siksi julkisen talouden kestävyys ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen eivät
poistu talouspolitiikan asialistalta taantuman päättyessä. Keskipitkällä
aikavälillä Suomen kasvumahdollisuuksia kaventaa kilpailukyvyn rapautuminen,
jota viime vuosien kilpailijamaita systemaattisesti suuremmat
palkankorotukset ovat ruokkineet.
Yksi kriisin opetuksista on se, että talouspolitiikan rooli on keskeinen myös
modernissa, globalisoituneessa maailmassa. Talouspolitiikka oli päättymässä
olevan kriisin keskeinen kätilö. Vaikka talouspolitiikka oli myös se ratsuväki,
joka pelasti maailman 30-luvun laman globaalilta toisinnolta, voiko sille antaa
sankarin viitan siitä, että se auttoi maailmantalouden ulos itse aiheuttamastaan
kriisistä? Tätä arvioitaessa tulee muistaa, että pelastusoperaation laskuja
maksetaan ympäri maailmaa vuosien ajan korkeamman työttömyyden, hidastuvan
elintason nousun ja julkisten palvelujen karsimisen muodossa.
Huhtikuun jälkeen tapahtuneet ennusteilmapiirin tärkeimmät muutokset ovat:
-Kesän aikana odotukset maailmantalouden taantuman päättymisestä vahvistuivat,
kun tilastot kertoivat nousun alkaneen Kiinan ja Intian lisäksi myös Japanissa,
Saksassa ja Ranskassa. Varsinkin Aasian nopea elpyminen yllätti. Käänteen merkit
ovat selvät sekä USAssa että monissa euroalueen pienissä maissa.
-G-20 kokoukset ovat kertoneet keskeisten maiden johtajien yksimielisyyden
siitä,
että a) elvytystä tarvitaan yhä, b) rahoitusjärjestelmän regulaatiota
pitää kehittää ja 3) protektionismista kärsisivät kaikki. Vaikka varsinkin
viimemainitun osalta käytännön toimet ovat olleet lipsuvia, linjanvedot tukevat
silti luottamusta talouspolitiikan kykyyn viedä finanssikriisin ja
maailmantalouden taantuman jälkihoito kunniakkaaseen loppuun.
-Eri valtioiden tukipakettien aiheuttama eritahtinen velkaantuminen, jonka
lopullista saldoa on tällä hetkellä lähes mahdotonta arvioida, tekee
valuuttakursseihin kohdistuvien paineiden ennakoimisen poikkeuksellisen
hankalaksi.
-Keskustelu FEDin ja EKPn ensimmäisen koronoston ajankohdasta on kiihtynyt.
Tätä
pohtivilla pöydillä on palloteltu samaan aikaan sekä inflaatiohuolilla että
deflaatiopeloilla.
-Raakaöljyn hinta on noussut nopeasti 2009 aikana ja maailmantalouden elpyminen
vahvistaa raaka-aineiden hintakehitystä jatkossakin.
-Suomessa merkit viennin ja teollisuustuotannon nousukäänteestä ovat
toistaiseksi vaimeat, mutta pientä valoa on meidänkin tunnelissamme alkanut
näkyä.
Keskeiset talousluvut
-Vuonna 2009 maailmantalous supistuu liki 1½ %. Kun rahoitusmarkkinoiden
globaali kriisi kärjistyi syksyllä 2008 ja maailmankaupan romahdus levitti
vakavan taantuman kaikille mantereille, ennusmerkit 30-luvun laman
globaalille toisinnolle olivat ilmassa. Suuri Lama vältettiin
talouspolitiikan ainutlaatuisen aggressiivisuuden ansiosta.
30-luvun laman aikana sekä finanssipolitiikka että
keskuspankkipolitiikka pahensivat lamaa ja protektionismi sinetöi tuhon.
Nyt talouspolitiikan asemointi poikkeaa 30-luvusta 180°. Sen ansiosta
maailmankauppa on alkanut vahvistua ja elpyvä maailmantalous kasvaa yli 3
% vuonna 2010. Kehittyvien maiden BKT kasvaa 4½-5 % 2010, kun taas kehittyneiden
maiden kasvu jää 1.0-1.5 prosenttiin.
-Öljyn ja ruoan maailmanmarkkinahintojen halpeneminen hidasti inflaatiota
kaikissa maissa kesän 2008 jälkeen. Vaikka taloustilanteen heikkeneminen on
painanut myös kotimaisen inflaation laskuun kehittyneissä maissa, pidämme
deflaation todennäköisyyttä pienenä. Inflaation todennäköisyyttä on sen
sijaan vaikeampi arvioida. Siihen vaikuttavat keskuspankkien päätökset, joita
koskevat valinnat ovat ajankohtaisia vasta keväällä 2010. Inflaation siemen on
kylvetty hyperelvyttävällä politiikalla, mutta keskuspankeilla on vielä paljon
aikaa kitkeä se pois ennen oraalle nousua. Jos rahapolitiikka kiristyy
keskuspankkien "exit-strategioiden" mukaisesti, inflaation irtipääsy on
epätodennäköinen. Jos talouspolitiikan hyperelvyttävyyttä ei pureta
ajoissa 2010-11, inflaatioriskistä tulee todellinen. Sekä kasvu- että
inflaatioriskejä lisää, että paine raakaöljyn kallistumiseen kasvaa
maailmantalouden elpyessä.
-USAn vakava taantuma alkoi joulukuussa 2007. BKT supistuu -2.7 % vuonna 2009.
Talous on saamassa kovaa maata jalkojensa alle ja BKTn vuosikasvu 2010 on
1.8 %. Kun kasvu on vahvistunut siinä mitassa, että merkit työttömyyden nousun
taittumisesta ovat kiistattomat, FED kääntää ohjauskoron nousuun ennen kesää
2010. Hyperelvytyksen oikea-aikainen purkaminen on välttämätöntä, jotta
inflaatio-odotusten nousu ja uusien kuplien kehittyminen estyy.
-Kiinan BKT kasvaa 8.0 % vuonna 2009 ja 9.0 % vuonna 2010.
-Euroalueen alamäki hidastui jo kevään loppua kohti, kun elvytys puri ja
ensimmäiset merkit maailmankaupan vahvistumisesta nähtiin. Euro-BKT supistuu
-3.8 % 2009 ja kasvaa 1.2 % 2010. Pohjakosketus jää taakse syksyllä.
-Euroopan keskuspankki EKP pitää ohjauskoron nykytasollaan kevään lopulle ja
kääntää sen nousuun viimeistään kesällä 2010.
-Vaikka akuutti kriisi jää taakse 2010, aktiviteetin taso pysyy pitkään
vaisuna.
Finanssi- ja rahapolitiikan normalisoituminen ja valtioiden kasvanut
velkataakka rajoittavat kehittyneiden maiden talouskasvua vuosien ajan.
-Suomen talouskasvu pysähtyi 2008 alussa. Vientivetoiselle maalle
maailmankaupan romahdus oli tyrmäysisku. Yksi selitys sille, että vientimme
supistui muita euromaita enemmän, on meille tärkeän venäjänviennin muuta
vientiä suurempi pudotus. Toinen syy on kilpailukykymme heikkeneminen,
jonka merkitys korostuu euron vahvistuttua. Kolmas syy liittyy
metsäteollisuuden rakennekriisiin. Neljäs selitys on kännykkäviennin ja
-tuotannon jättipudotus.
-Suomessa kokonaistuotannon supistuminen jatkui 2. vuosineljänneksellä rajuna
monista muista maista poiketen, joten BKT supistuu -6.0 % 2009. Taantuma on
kestänyt jo 1½ vuotta, mutta käänne parempaan tapahtuu syksyn aikana, ja BKT
kasvaa 1.3 % 2010. Inflaatio, joka jää 0.3 prosenttiin 2009, nousee ensi vuonna
1.5 prosenttiin. Vuosina 2003-08 toteutetut kilpailijamaita suuremmat
palkankorotukset ovat rapauttaneet hintakilpailukykyä ja se rasittaa
taloutemme kasvua vielä ennustejakson jälkeenkin.
-Työttömyysaste nousee Suomessa viime vuoden 6.4 prosentista 8.8 prosenttiin
2009
ja 10.2 prosenttiin 2010.
-Kotimaista elvytystä voi nykykriisissä pitää investointina tulevaisuuden
velanmaksukykyyn. Suomessa liikkeelle lähdettiin myöhässä ja liian pienin
panoksin. Samaan aikaan, kun veronkevennyksillä pyrittiin tukemaan kulutusta,
poliitikot vieläpä aloittivat kilpalaulun pian edessä olevista kiristyksistä.
Tämä on väistämättä vähentänyt elvytyksen tehoa. Jos elvytystä ajatellaan
investointina tulevaisuuden kasvumahdollisuuksiin, poliitikkojen puheet ovat
heikentäneet elvytysinvestoinnin tuottoastetta.
Keskeiset epävarmuudet ja uhkat
Globaali taantuma on nyt päättymässä ja ennustamme maailmantalouden
kasvavan 2010 yli 3 %. Tämän suotuisalta vaikuttavan arvion suhteuttamiseksi
muistutamme, että maailmantalouden taantumaksi on yleensä tulkittu vaihe,
jossa globaali kasvu jää alle 2-2½ prosenttiin.
Kasvun käynnistymistä ovat tukeneet 1) ekspansiivinen rahapolitiikka, 2)
ekspansiivinen finanssipolitiikka, 3) rahoitusmarkkinoiden
normalisoituminen ja 4) luottamuksen vahvistuminen. Uhkaskenaariossa
elpyminen katkeaa siihen, että jokin näistä tekijöistä kääntyy "väärään
asentoon". Esimerkkejä saattaisivat olla uudet rahoitusmarkkinahäiriöt tai
öljyn rakettimainen -- ehkä spekulatiivinen -- kallistuminen halvan rahan
maailmassa.
Epävarmuuden keskus on USAssa. Eteneekö finanssimarkkinoiden normalisoituminen
ilman uusia häiriöitä? Vahvistuuko yksityinen kulutus epävarmuuden vähentyessä
vai rapauttaako työttömyyden nousu kotitalouksien luottamuksen? Vastauksista
riippuu nousun kestävyys ja voima.
Rahapolitiikan käänne 2010 on ehdollinen sille, että talouskasvu
osoittautuu kestäväksi. Omassa arviossamme keskeiset riskit liittyvät öljyn
hintaan ja siihen kuinka kuluttajat reagoivat työllisyyden vielä kuukausia
jatkuvaan heikkenemiseen. Mikäli uudet taantumapelot alkavat nostaa päätään
keväällä 2010 ns. double-dip -skenaarion mukaisesti, silloin rahapolitiikan
normalisoituminen viivästyy. Annamme uhkaskenaariolle, jossa kasvu painuu
lähelle nollaa 2010 alkupuoliskolla, 25 prosentin todennäköisyyden, ja uuteen
taantumaan vievälle hidastumiselle 15 prosentin todennäköisyyden.
Kiina-riski on, että elvytyksellä liikkeelle sysätty kasvu lopahtaa 2010 aikana.
Silloin Kiinan tuonti vähenisi ja se heijastuisi laajasti paitsi Aasiaan myös
raaka-ainetuottajiin Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Eikä olisi syytä
aliarvioida vaikutuksia Eurooppaan ja Yhdysvaltoihinkaan. Tällä hetkellä
nämä Kiina-riskit näyttävät lähinnä hypoteettisilta. Pitkässä juoksussa
ympäristöongelmat ja yhteiskunnallisen vakauden vaarantuminen ovat
Kiinan menestystarinan ainoat merkittävät uhkat. Konfliktien kärjistymisen
todennäköisyys olisi kasvanut, jos Kiinan talouskasvu olisi hidastunut siinä
mitassa, että työttömyys lisääntyisi dramaattisesti. Tämä riski vähenee kasvun
vahvistuessa.
Suomen lyhyen välin riskit liittyvät viennin elpymiseen, työttömyyden nousuun ja
kuluttajien luottamukseen. Keskipitkän ajan huoli on kilpailukyvyn
rapautuminen, jota ovat ruokkineet kilpailijoita suuremmat 2000-luvun
palkankorotukset. Siksi edessä olevat tuloneuvottelut ovat erityisen iso
riski suomalaiselle työllisyydelle. Kun sähkötekninen teollisuus on
kypsymässä matalan kasvun sektoriksi ja metsäteollisuus rakenteellisessa
kriisissä, taloutemme trendikasvu on hidastumassa pysyvästi. Pitkän ajan riski
on, että rakenteiden ja asenteiden luutumisen vuoksi emme pysty punomaan
yhteen hyvää tuottavuuskasvua ja lisääntyvää maahanmuuttoa. Pystytäänkö
välttämään syrjäytymistä ruokkivat, Manner-Euroopasta tutut virheet
maahanmuuttajien vastaanottamisessa ja kotouttamisessa? Siitä riippuu
mahdollisuutemme kasvattaa palkkasummaa ja yksityistä kulutussa siinä mitassa,
että niitä verottamalla kerätyillä euroilla pystytään turvaamaan julkisten
hyvinvointipalveluiden tulevaisuus.
Globaalitalouden pitkän aikavälin suurin uhka liittyy ilmastonmuutokseen ja
kasvihuonekaasujen hillitsemiseen. Toinen -- paitsi kaikkia kehittyneitä
maita myös monia kehittyviä maita (mm. Venäjä, Kiina) koskettava -- pitkän
aikavälin megahaaste liittyy väestön ikääntymiseen ja siihen sopeutumiseen.
Aktian taloudellinen katsaus
Aktian taloudellinen katsaus julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi. Sen voi tilata
osoitteesta Aktia Pankki Oyj, Viestintä, PL 207, 00101 Helsinki;
viestintä@aktia.fi tai tulostaa Aktian kotisivuilta www.aktia.fi.
AKTIA PANKKI OYJ
Lisätietoja antaa: Pääekonomisti Timo Tyrväinen, puh. 010 247 6543
Lähettäjä: Viestintäpäällikkö Malin Pettersson, puh. 010 247 6369
Jakelu: Tiedotusvälineet
taulukot liitteenä
