Aktian Taloudellinen katsaus 3/2012

Lehdistötiedote
vapaasti julkaistavissa
2.10.2012 klo 10.00

 

EUROLUEEN TAANTUMA PITKITTYY JA SYVENEE

NYT MYÖS SUOMI ON TAANTUMASSA

PALASET EUROKRIISIN RATKAISEMISEKSI ALKAVAT LOKSAHDELLA PAIKALLEEN

 

Eurokriisin kesällä nähty kärjistyminen on johtanut euroalueen taantuman syvenemiseen ja pitkittymiseen. Tä­män vaikutus on alkanut heijastua enenevästi myös Aasiaan ja Yhdysvaltoihin maailmankaupan hiipumisen välityksellä.

   Euroalueen taantuma päättyy aikaisintaan ensi vuoden alussa. Aktian perusennusteessa eurokriisi saadaan vähi­tellen rauhoittumaan ja luottamuksen palautumi­nen kääntyy tukemaan aktiviteettia kevään 2013 aikana. Suomessa taantuma jatkuu ainakin kuluvan vuoden loppuun asti. Notkahdus jää kuitenkin sen verran vaimeaksi, että vuosi­tasolla BKT 2012 kasvaa 0.3 %. Kun finanssi­politiikan kiristys rasittaa aktiviteettia, BKTn  kasvu jää 0.7 % prosent­tiin 2013. Vuoteen 2014 mennessä Suomen talou­den trendikasvu kuitenkin vakiintuu 2 prosentin tasolle.

    Euroopan uhka­skenaariossa syksyn 2011 eurokaaos uusiutuu, eurooppalainen taantuma syvenee entisestään ja euroalueen koko­­nais­tuotanto supistuu 2-4 %. Suomessa kokonaistuotannon pudotus olisi samaa luokkaa. EKPn tuoreet OMT-pää­tök­set ja pank­kiunionia kos­kevien suunnitelmien konkretisoituminen ovat alentaneet tämän uhkaske­naa­rion to­den­näköisyyden 25 prosenttiin. USAn uhkaskenaario liittyy fiscal cliff -riskien reali­soi­tu­miseen. Sen todennäköisyydeksi arvioimme 35 %.

    Kun Suomessa käytiin hallitusneuvotteluja kesällä 2011, kasvunäkymien ennakoitiin kehittyvän hyvinkin suotui­sasti. Kun Suomi on nyt taantumassa ja taloustilanne muuttunut dramaattisesti, hallitusohjelmaan hirttäytyminen olisi ty­pe­ryyttä. Nyt on oikea hetki ottaa hyöty val­tion­ta­lou­den muita maita pa­rem­­masta ti­lasta, sillä veronkoro­tuk­set ja menoleikkaukset syven­tä­vät taan­tumaa. Ja mitä syvempi on taantuma, sitä suurempi on budjetin alijäämä. Kun riskinä on kuitenkin luotto­luo­ki­tuk­sen heik­ke­neminen, lyhyen ajan kiristyksestä luo­pu­minen tulee kompen­soi­da ratkaisuilla, jotka vah­vistavat pit­källä aikavälillä talouden kasvupotentiaalia ja valtion­talouden tasa­pai­noa. Jos päätös kasvua tukevasta elvytyksestä liittyisi työnurien pitenemistä tukeviin päätöksiin (ml. eläkeiän nosto), Suomen pitkän aikavälin velanhoitokyky vahvistuisi. Sen ymmärtävät myös kansainväliset sijoittajat.

 

Suurimmat toukokuun jälkeen tapahtuneet ennustenäkymän muutokset ovat seuraavat:

  • Vielä keväällä näytti siltä, että eurokriisi ei hidasta vakavasti muun maailman kasvua. Kesän aikana tämä pelko kääntyi kasvuun. Maailmankaupan heikkeneminen on suuri huolenaihe.
  • Huoli Kiinan talouskasvun hard-landingistä on vahvistunut. Kesän aikana tapahtunut kulut­taja­hin­to­jen nousun hidas­tu­­minen antaa kyllä tilaa elvytykselle, mutta monet epäilevät sen onnistumista.
  • USAssa sekä kovat talousluvut että luottamusindikaattorit kertovat aktiviteetin vaisuudesta. Taantuma­ris­kiä pi­tää yllä fiscal cliff  eli finanssipolitiikan olemassa oleviin päätöksiin perustuva kiristyminen 2013 alussa. Jos fiscal cliff toteutuu, sen suuruus on 5 % BKTsta, ja se veisi USAn nopeasti taantumaan.
  • Eurooppa ajautui taantumaan 2011 lopussa. Keväällä merkit nousukäänteen lähenemisestä alkoivat vahvistua, mutta eurokriisin uusi kärjistyminen jäädytti vihreät versot. Nyt on selvää, että euro­taan­tu­ma jat­kuu ainakin kuluvan vuoden loppuun. Tämä heijastuu varsinkin vuoden 2013 konsensusennusteisiin, joita on korjattu selvästi alas viime kuukausien aikana.
  • Eurokriisin kärjistyessä EKP laski heinäkuussa ohjauskorkoa 0.25 prosenttiyksikköä ja samansuuruinen muu­tos on ovella. EKPn syyskuun alun OMT-päätös merkitsee suurta muutosta keskuspankin toimintalinjaan.
  • FED ”arvioi” ohjauskorkonsa olevan nykyisellä nollatasolla kesään 2015 ja julkisti syyskuussa QE3-hankkeen. Se merkitsee keskuspankin pitkäkestoista asemoitumista ultrakevyeen politiikkaan, joka lisää kiihtyvän inflaation ja varallisuuskuplien riskiä.
  • Suomi vältti taantuman täpärästi vuodenvaihteessa, mutta keväällä se alkoi. BKT supistuu, kun vienti ei vedä ja teolli­suus­tuotanto vähenee. Parannusta ei ole odotettavissa, sillä kilpailukykymme heikkenemiselle ei näy loppua.

 

Keskeiset ennusteluvut

  • Maailmankaupan kasvun laantuminen kertoo eurokriisin globaalin vaikutuksen lisääntyneen. Globaali talouskas­vu hidastuu vuoden 2011 3.9 prosentista 2.9 prosenttiin 2012 (toukokuun ennusteessa vastaava luku oli 3.2 %). Kehittyvien maiden osuus maa­ilman kokonaiskasvusta, joka vah­vis­tuu 3.2 (3.5) prosenttiin 2013 ja 3.6 prosenttiin 2014, on yli 75%.
  • Raakaöljyn hinta halpeni kevään aikana, kun Iraniin liittyvä jännitys tasaantui. Kesällä hinta kuitenkin kääntyi uuteen nousuun. Aasian maiden raaka-ainekysyntä tulee pitämään raaka-ainehinnat pitem­män ajan nousutrendillä ja keskus­pankkien mittavat likviditeettiruiskeet lisäävät hintapiikin riskiä.
  • Yhdysvalloissa vakava taantuma päättyi kesäkuuhun 2009. BKT 2010 kas­voi 3.0 % ja 2011 1.8 %. BKT kasvaa 2.0 (2.1) % 2012, 1.8 (2.1) % 2013 ja 2.0 % 2014. Kuluttajahinnat, jotka nou­sivat 3.1 % 2011, kohoavat 2.1 (2.7) % 2012. FED julkisti syyskuussa paitsi QE3-elvytysohjelman myös sen, että ohjaus­ko­rko pysyy nolla­ta­solla kesään 2015. Ultrakevyen raha­poli­tii­kan seurauksena inflaatio kiihtyy ohi­me­­ne­vän, ennus­tejaksolle ajoittuvan hidas­tumisen jälkeen 3-4 prosentin tasolle keski­pitkällä aika­vä­lil­lä. Inflaatio, joka on 2.3 (2.7) % 2013 ja 3.0 % 2014, lisää painetta dollarin heikkenemiseen pit­käl­lä tähtäimellä. Jul­kisen talouden velka­trendi on kestämätön eikä sen korjaamiseen näy po­liittista valmiutta. Fiscal cliff on suuri riski globaalin talous- ja rahamark­ki­na­kehityksen vakaudelle.
  • Kiinan BKT lisääntyi 9.2 % vuonna 2011. Se kasvaa 7.8 (8.2) % 2012, 8.3 (8.6) % 2013 ja 8.0 % 2014.
  • Euroalue ajautui viime vuoden lopussa taantumaan ja BKT 2012 su­pis­tuu -0.6 (-0.3) %. Vaikka ajoittaiset häiriöt jatkuvat, eurokriisin rauhoittuminen etenee 2013 aikana. Euroalue pysyy koossa, vaikka Kreikan irtautumisen to­den­näköisyys on merkittävä. Euron kokonaisvaltainen hajoaminen tu­­lisi sekä velkamaille että vakaille maille niin kalliiksi, ettei sen anneta tapahtua. Ta­lous­tun­­nelma vah­vistuu ja elpyminen alkaa ensi keväänä. BKT kasvaa 0.3 (1.2) % 2013 ja 1.1 % 2014. Inflaatio, joka oli 2.7 % 2011, on 2.5 (2.4) % 2012, 2.2 (2.0) % 2013 ja 2.0 % 2014. Euroopan keskuspankki EKP laskee ohjauskorkonsa 0.5 prosenttiin vuoden loppuun mennessä. Ohjauskorko pysyy tuolla tasolla koko vuoden 2013. Se kääntyy nousuun 2014 keväällä ja on 1 % ennustejakson lopussa.
  • Finanssi- ja raha­­politiikan edessä oleva, väistämätön kiristyminen ja valtionvelan kasvu rajoit­ta­vat ke­hit­­ty­nei­den maiden ta­lous­kasvua vuosikymmenen lopulle asti. Vientimarkkinoidemme vahvistuminen jää siten vaisuksi.
  • Suomen talous irtosi finanssikriisin aiheuttamasta taantumasta syksyllä 2009. BKT lisääntyi 3.3 % 2010 ja 2.7 % 2011. Keväällä 2012 Suomi vajosi uuteen taantumaan. Perusennusteessa eurokriisi rauhoittuu 2013 aikana ja luottamus alkaa tukea talouden vahvistumista. Kasvuun päästään ensi kevään aikana. Vuositasolla BKT kasvaa 2012 0.2 (0.3) % ja 2013 0.7 (1.5)%. Tren­di­kas­vu vakiintuu ensi vuoden jälkipuoliskolla noin 2 pro­sentin tasolle. Kun BKT kasvaa 2 % vuonna 2014, kokonais­tuotanto tavoittaa kevään 2008 huipputason vasta 2015 alussa. Euroopan uhkaskenaariossa Suomen BKT supistuu nykytasoltaan 2-4 %.
  • Keskipitkällä tähtäimellä Suomen talouskehitys on hieman vahvempaa kuin euroalueella keskimäärin. Kas­­vu­etua moniin Manner-Euroopan euromaihin antaa mm. fi­nans­si­politiikkamme pienempi kiris­tystarve, vientimme suurempi Aasia-paino, vahva ict-osaaminen sekä pankki­sekto­rim­me parempi kunto ja luo­tonantokyky. Toisaalta kasvuetua kaventaa 10 vuot­ta jatkunut tärkeimpiä kil­pai­­­lijamaita nopeampi palkkojen nousu, joka on rapauttanut hinta­kil­pai­luky­kymme varsinkin Saksaan nähden.
  • Inflaatio, joka oli 3.4 % vuonna 2011, on 2.9 (2.8) % 2012, 2.8 (2.6) % 2013 ja 2.3 % 2014. Työttömyysaste, joka oli 7.8 % 2011, on 7.8 (8.0) % 2012, 8.2 (7.8) % 2013 ja 7.7 % 2014. Uhkaskenaariossa se on 1½-2½ prosenttiyksikköä korkeampi.

 

Keskeiset epävarmuudet ja uhkat  

Ennusteemme suurimmat epävarmuudet liittyvät euro­alueen ja USAn velkaongelmiin. Uhkana on se, että kriisit aiheut­tavat sellaisen rahoitus­markkina­häi­ri­öiden kärjistymisen, joka koettiin finanssikriisissä 2008-9. Uhkaske­naa­ri­os­sa kehittyneet maat va­jo­avat takaisin kollektiiviseen taantu­maan maailmankaupan hyytyessä.

    USAssa ensimmäinen testi maan kyvystä hallita velka­on­gel­maa on edessä jo pian. Jos puo­lu­eet eivät pääse yksi­mie­­­lisyyteen bud­jetin kor­jaus­toi­mista, ensi vuoden alussa edes­sä on ns. fiscal cliff, jonka toteutuminen merkitsee finanssi­poli­tii­kan rajua kiris­tymistä. Presidentti Bushin määräaikaiset veron­kevennykset poistuvat 2013 alussa ja samaan ai­kaan astuvat voi­maan mittavat meno­leik­kaukset kuten kesän 2011 velka­katto­fars­sissa säädettiin. Toteu­tu­es­saan fiscal cliff  iskisi talouteen voi­mal­la, joka on 5%  BKTsta. Se ajaisi USAn nopeasti taantumaan. Vaikka fiscal cliff vältettäisiin, arvioimme neuvotteluprosessin liittyvän epä­var­muu­den aiheutta­van 35 prosentin todennäköisyydellä vakavia markkinahäiriöitä ja luottamuspulan kasvua.  Pitemmän ajan uhka­ske­­naariossa velkaantu­mi­nen alkaa ruokkia USAn ve­lan­­hoi­toky­kyyn kohdis­tu­vaa epä­luot­­ta­musta sa­maan tapaan kuin nyt Euroo­passa.   

    Euroopan akuutit riskit liittyvät velkakriisin hallitsemiseen. On palautettava luottamus Espan­jan ja Italian edellytyksiin selvitä velanhoitokuluistaan. On löydettävä ratkaisu, joka joko pitää Kreikan eurossa tai johtaa Kreikan eroon eurosta. EKPn syyskuun alussa tekemät OMT-päätökset sekä pankkiunionia koskevan suunnitelmien konkretisoituminen lisäävät uskoa eurokriisin rauhoittumisen ennustejakson aikana.

    Jos euro­krii­si kärjistyisi uudelleen ja muuttuisi hallit­se­mattomaksi, euroalueen taantu­ma syvenisi merkittävästi. Uhka­ske­naa­riossa Suo­men kokonais­tuotannon pudotus voisi olla mittaluokkaa 2-4 %. Silloin työttömyys nousisi nykytasolta 1½-2½ prosent­tiyksikköä eli 9½-10½ prosenttiin. Julkisen talouden vajeet kasvaisivat selvästi. Markki­noiden luottamus Suomen selviytymiskykyyn saattaisi vaarantua, kun heikentynyt kilpailu­kyky rajoittaa vienti­mahdollisuuksia ja ikääntyminen yhdessä kasvaneen työttömyyden kanssa rasittaa julkisen talouden tasapainoa pitkäkestoisesti. Tämän uhkaskenaarion todennäköisyys on 25 (40) %.

    Globaalitalouden suurin pit­kän ai­ka­­välin uhka liittyy ilmas­ton­muutok­seen ja kasvihuone­kaa­­­­­sujen hil­lit­se­mi­seen. Toi­nen -- paitsi kaikkia kehit­tyneitä myös monia kehittyviä maita (mm. Venäjä, Kiina) kos­­ket­tava – pitkän ajan mega­haas­­te liittyy väestön ikääntymiseen ja siihen sopeutumiseen.

 

Suomen talouspolitiikka valinkauhassa

Finanssikriisin aikana monet po­lii­tikot ja me­dia puhuivat talouden elvy­tyk­sestä ensi­­sijaisesti julkisena menona, joka kas­vat­ti velkaa. Järkevämpää olisi ollut tarkastella elvytystä inves­­toin­tina tulevai­suu­den velanhoitokykyyn.

    Yritykset investoivat taloudelliseen tule­vai­suu­­teen­sa eikä kukaan kyseen­alaista sitä, että in­ves­tointi maksaa. On yri­tys­joh­don asia arvi­oida mikä inves­tointi on yri­tyk­sen ja sen omis­tajien kannalta kan­nat­ta­va ja mikä ei. Ei se niin kau­hean erilaista ole sil­loin, kun hallitus käyttää ää­nes­täjien valta­kir­­jalla ve­ron­maksajien rahoja kan­­­sa­kun­nan kan­­nal­ta viisai­siin tai vähemmän vii­saisiin hank­kei­siin.

    Valtion velkaa ei tule demonisoida. "Hyvä vel­­ka" on se, jolla rahoitetaan investointeja tule­vai­suu­den talouskasvuun ja samalla velan­hoito­ky­kyyn. "Huo­no velka" on kyseessä, jos sen avulla ei vah­visteta kasvupotentiaalia, vaan velka jää rasit­ta­maan ta­lou­den pitkän ajan kasvu­mah­dolli­­suuk­sia ja samal­la velanhoitokykyä. Talouspoli­tii­kan päättäjien vastuulla on se, että maa ottaa vain "hyvää velkaa". "Hyvä velka" on siunaus, "huono velka" on synti.

    Pahinta kansantalouden pitkän ajan velan­hoi­toky­vyn kannalta on elin­­­kelpoisten y­ri­tysten kaa­tu­minen ohimeneviin on­gel­­miin. Pa­hin­ta julkisen talouden kestä­vyy­­den kan­nal­ta on työttömyyden massiivinen nousu, sillä suh­dan­­ne­­työttö­myys muut­tuu yllättä­vän nope­asti ra­ken­netyöttö­myy­deksi.

    Kestävyysvajeensa hal­lit­semiseksi ja hyvän luottoluokituksen säilyttämiseksi Suomi tarvitsee mo­­nen vuo­den us­kot­tavan oh­jelman. Härkä­päi­sellä ja jäy­källä konsolidointiohjel­malla on kuiten­kin ris­kinsä.  Jos kasvu tapetaan, val­tion­­ta­lous ei tasapai­not­u. "Politiikka on mahdolli­suuk­sien tai­detta". Juuri nyt tuo lause on harvinaisen osuva.

    Vielä kevättalvella näytti siltä, että Suomi on me­nos­­sa kiih­kokiristäjien let­kaan. Pahimmil­laan il­mas­­sa roikkui 5 mrd eu­­­ron säästöpaketti. Siksi hal­lituk­sen maaliskuinen päätös 2½ mrd euron sääs­töistä oli suurten linjojen osalta posi­tiivi­nen yl­lätys. En­sin­näkin, hallitus ei lähtenyt ylisäästä­mi­­sen tielle. Toiseksi, veronkorotusten rinnalla pää­tettiin mer­kittä­vis­tä menosäästöistä. Vahvan tutkimus­evi­dens­sin mu­kaan meno­leik­­kauksilla velka­trendi korjau­tuu vä­hem­­millä hy­vinvointi­tap­pioilla nopeammin ja kes­­tävämmin kuin veronkorotuksilla. Suomen pa­­ketti ei ole op­ti­maalinen, mutta kaukana pelätystä.

     Hallituksen budjettipäätösten rinnalla työmarkki­na­­järjestöt pääsivät ratkaisuun, jonka ansiosta to­del­­lisen eläköitymisiän arvioidaan nousevan muu­ta­malla kuu­kau­della. Rat­kaisu helpottaa kestä­­vyysvajeen kaventamista, vaikka tärkeimmät työ­u­rien pituut­ta kasvattavat päätökset ovat vielä edes­sä.

    Hallituk­sel­la täytyy olla nöyryys ja valmius ar­vi­oida jatkuvasti ja yhä uudelleen talouskehitystä ja tehtyjen kiristysten vaikutusta. Kiinalaista sanontaa seu­ra­ten "virta pitää ylittää kiviä kosketellen". Eliitin on hyväksyttävä, että tu­le­vai­suutta voi en­nus­taa, mutta sitä ei voi tie­tää. Siksi talous­poli­tiikan pitää jous­taa, kun tosiasiat sitä vaati­vat.

    Suomen kestävyysvaje ei ole akuutti on­gel­ma, sillä tämän hetken budjettivaje ja velka-as­te ovat parasta A-luokkaa. Siksi meillä on mahdollisuus hakea pitkän aikavälin ongelmaan pitkän aikavälin ratkaisua. Pitkän aikavälin avaintekijä on talouden kasvu, jolla on kaksi komponenttia: 1) tehdyn työn määrä ja 2) tehdyn työn tuottavuus.

    Kestävyysvaje-keskustelun tulee fo­kusoitua näiden kahden tekijän kasv­uun. Se merkitsee positiivista vaikuttamista työurien pituuteen, maa­han­­muut­toon, kil­pailukykyyn, tek­no­logiaan, yri­tys­toiminnan edelly­tyk­siin jne. Mitä parempia ja päättäväi­sempiä ratkaisuja niiden osalta tehdään, sitä pienempi on kiireisten pakko­leikkausten tarve.

    Finanssikriisissä Suomen työttömyys lisääntyi pal­jon vä­hem­­män kuin kokonaistuotannon pudo­tuk­sen perusteella olisi voinut odot­­­taa. Selitys lienee siinä, että pienet ja keski­suu­ret yritykset välttivät irtisa­no­misia, koska ne il­mei­ses­ti arvioivat kriisin ohimene­väksi. Nyt on tär­keää välttää sellaiset talous­po­­litii­kan signaa­lit, jot­ka hei­ken­täisivät pienten ja kes­ki­suurten yri­tys­ten tule­vai­suuden­uskoa ja saisivat ne irtisano­misten tielle.

    Suomi on ajautunut taantumaan, mitä hallitus­neu­­vot­telujen aikaan pidettiin epäuskotta­va­na. Siksi hallitusohjelmaan hirttäy­ty­minen on ty­pe­ryyttä. Val­tion­ta­lou­den muita maita pa­rem­­masta ti­lasta tulee ottaa sen sallima hyöty irti juuri nyt, sillä veron­korotukset ja menoleikkaukset syven­tä­vät taan­tumaa. Ja mitä syvempi on taantuma, sitä suurempi on budjetin alijäämä. Kun vaarana on luotto­luo­ki­tuk­sen heik­ke­neminen, lyhyen ajan kiristysliikkeestä luo­pu­minen tulee kompensoida ratkaisuilla, jotka vah­vistavat talouden kasvupotentiaalia ja valtion­talouden tasa­pai­noa pit­källä aikavälillä. Jos päätös kasvua tukevasta elvytyk­ses­tä liittyisi työnurien pitenemistä tukeviin päätöksiin (ml. eläkeiän nosto), Suomen pitkän aikavälin velanhoitokyky vahvistuisi. Sen ymmärtävät myös kansainväliset sijoittajat.

 

Aktian taloudellinen katsaus

Aktian taloudellinen katsaus julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi. Sen voi tilata osoitteesta Aktia Pankki Oyj, Viestintä, PL 207, 00101 Helsinki; viestintä@aktia.fi tai tulostaa Aktian kotisivuilta www.aktia.fi.

 

AKTIA PANKKI OYJ

 

Lisätietoja antaa: Pääekonomisti Timo Tyrväinen, puh. 010 247 6543

Lähettäjä:  Tiedottaja Anders Wikström puh. 010 247 6294

 

Jakelu: Tiedotusvälineet

Liitteet & linkit