UUSI MENETELMÄ HAPOTTOMAN MAHAN SUOJAAMISEKSI KARSINOGEENISELTÄ ASETALDEHYDILTÄ
UUSI MENETELMÄ HAPOTTOMAN MAHAN SUOJAAMISEKSI KARSINOGEENISELTÄ ASETALDEHYDILTÄ
Helsingin yliopiston ja HYKS:n tutkijat ovat yhteistyössä Biohit Oyj:n kanssa
kehittäneet menetelmää, jonka avulla on mahdollista vähentää hapottoman mahan
altistumista syöpää aiheuttavalle asetaldehydille. Positiiviset tulokset
ensimmäisestä kliinisestä tutkimuksesta esitettiin XI valtakunnallisilla
Gastropäivillä Helsingissä 12.2.2009.
Menetelmä perustuu kapseliin, joka vapauttaa hitaasti pieniä määriä kysteiiniä
paikallisesti mahalaukkuun. Kysteiini on täysin turvallinen aminohappo, jonka
normaalin ravinnon mukana saatava päiväannos on 1-2 grammaa. Kapselissa oleva
vapaa ja rakeinen kysteiini (100-200 mg) leviää mahalaukkuun hitaasti ja
tasaisesti sekä sitoutuu tehokkaasti asetaldehydimolekyyliin, tehden sen
inaktiiviksi.
Biohit Oyj:n tavoitteena on kuluvan vuoden aikana tuotteistaa BioCyst-niminen
kapseli sekä Suomen että kansainvälisille markkinoille.
HAPOTON MAHA ON TÄRKEIN MAHASYÖVÄN RISKITEKIJÄ
Helikobakteerin tai autoimmuunitaudin aiheuttama atrofinen gastriitti
(mahalaukun limakalvovaurio) ja siitä seuraava hapoton maha on tärkein
mahasyövän riskitekijä, johon liittyy myös lisääntynyt ruokatorvisyöpäriski.
Terve hapollinen maha on mikrobeista vapaa. Suun mikrobit pystyvät kuitenkin
elämään ja lisääntymään hapottomassa mahassa. Asetaldehydi on alkoholin
ensimmäinen aineenvaihduntatuote, jota syntyy alkoholista mikrobien ja joskus
myös limakalvosolujen toimesta.
Asetaldehydiä esiintyy myös tupakansavussa jopa tuhatkertainen määrä muihin
tupakan karsinogeeneihin verrattuna. Osa tupakansavun sisältämästä
asetaldehydistä liukenee sylkeen ja kulkeutuu syljen mukana ruokatorveen ja
mahalaukkuun. Todennäköisesti tästä syystä johtuen tupakka on sekä suu- ja
ruokatorvi- että mahasyövän itsenäinen riskitekijä. Tupakan ja alkoholin
yhteisvaikutus syöpäriskiin on synergistinen.
Hapoton maha on mahasyövän riskitekijä myös niillä, jotka eivät käytä alkoholia
eivätkä tupakoi. Tämä voi johtua siitä, että monet ”alkoholittomat” juomat ja
ruoka-aineet sisältävät matalia pitoisuuksia alkoholia, joka muuttuu mikrobien
toimesta sekä suussa että hapottomassa mahassa välittömästi asetaldehydiksi.
Toisaalta hapottomassa ja vähähappoisessa mahassa mikrobit tuottavat
asetaldehydiä ja alkoholia myös sokerista.
Tieteellinen näyttö asetaldehydin karsinogeenisyydestä on viimeaikaisten
tutkimusten perusteella erittäin vahva. Aine aiheuttaa syöpää koe-eläimillä.
Lisäksi ihmisillä tunnetaan kolme geenimutaatiota, jotka lisäävät alkoholin
käytön yhteydessä yläruoansulatuskanavan altistumista asetaldehydille. Alkoholia
käyttävillä mutaatioiden kantajilla on monikertaisesti lisääntynyt
yläruoansulatuskanavansyöpäriski. Näitä geenimutaatioita perineitä ihmisiä on
maailmassa satoja miljoonia. Tupakoivalla alkoholin suurkuluttajalla, jolla on
kaksi asetaldehydialtistusta lisäävää geenimutaatiota, ruokatorvisyöpäriski on
jopa 380-kertainen.
Kehittyneissä maissa hapotonta mahaa potee noin 5 % yli 50-vuotiaasta väestöstä.
Suomessa näitä henkilöitä on yli 50 000. Itä-Euroopassa ja Aasiassa hapoton maha
on yleisempi, joten maailmanlaajuisesti hapotonta mahaa potevia on noin 500
miljoonaa. Hapottoman mahan aiheuttava atrofinen gastriitti on useimmiten
oireeton, mutta todettavissa joko mahalaukun tähystyksessä tai helpommin
veritestillä (GastroPanel, Biohit Oyj). Myös mahahapon eritystä estävien
lääkkeiden käyttö johtaa mikrobiperäiseen asetaldehydituottoon hapottomassa tai
vähähappoisessa mahassa.
Syöpäehkäisyssä spesifisen syöpää aiheuttavan tekijän ja mahdollisten
riskiryhmien tunnistaminen on keskeistä. Asetaldehydin kohdalla tieteellinen
näyttö syy-seuraus suhteesta riskiryhmien kohdalla (asetaldehydialtistusta
lisääviä geenimutaatioita ja/tai hapoton maha) on niin vakuuttava, että monet
tutkijaryhmät ovat eri puolilla maailmaa esittäneet toimenpiteitä riskiryhmien
varhaistunnistamiseksi ja seuraamiseksi. Nyt kun asetaldehydialtistusta on
mahdollista vähentää uudella suomalaisella innovaatiolla, edellä mainittujen
riskiryhmien tunnistaminen ja informointi on entistäkin tärkeämpää.
Tutkijat:
Klas Linderborg1, Tuuli Marvola2, Martti Marvola2, Mikko Salaspuro1, Martti
Färkkilä3, Satu Väkeväinen1
1 Asetaldehydi ja Syöpä Tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin
yliopisto
2 Biofarmaseutiikan ja farmokokinetiikan osasto, Farmasian tiedekunta, Helsingin
yliopisto
3 Gastroenterologian yksikkö, Sisätautien osasto, Helsingin Yliopistollinen
Keskussairaala
Lisätietoja:
Tieteelliset kysymykset:
Mikko Salaspuro, LKT, professori (emeritus)
Biomedicum Helsinki, Helsingin Yliopisto
Biohit Oyj:n tieteellinen neuvonantaja ja hallituksen jäsen
Sähköposti: mikko.salaspuro@helsinki.fi
Puhelin: 0500-511 689
Kaupallistamiseen liittyvät kysymykset:
Osmo Suovaniemi, LKT, professori
Biohit Oyj:n toimitusjohtaja
Sähköposti: osmo.suovaniemi@biohit.com
Puhelin: 09-773 861
Lisätietoja Biohitistä osoitteessa www.biohit.com
