Mitä teini-iän kasvu vaatii vitamiineilta?
ASIANTUNTIJA-ARTIKKELI VAPAASEEN KÄYTTÖÖN HUHTIKUU 2012
Teini-iän alkuun ajoittuu nuoren nopean kasvun vaihe. Kasvuun tarvitaan monia eri rakennusaineita: erityisesti kivennäisaineita ja proteiineja. 90 % luumassasta saavutetaan ennen 20 vuoden ikää, ja se lisääntyy eniten 11–13 -vuotiailla tytöillä ja 13–17 -vuotiailla pojilla. Luuston mineraalin määrä kasvaa samassa tahdissa pituuskasvun kanssa, ja murrosiässä luumassa yli kaksinkertaistuu.
Lääketieteen lisensiaatti ja erikoislääkäri Eeva Kari haluaa nostaa nämä hätkähdyttävät faktat esiin, sillä teini-ikäisen vitamiinien, kivennäisaineiden ja rasvahappojen saanti on erityisen tärkeää terveen kasvun tukemisessa.
”Teini-ikä on kokonaisuudessaan seitsemän vuoden mittainen, ikävuosien 13–19 välillä. Silloin tapahtuu asioita sellaisissa mittakaavoissa, joita ei edes aina tule ajatelleeksi. Fyysisesti tämä tarkoittaa poikien painon kaksinkertaistumista, ja ravinnosta saatavan energiantarpeen puolitoistakertaistumista 10 ja 17 ikävuoden välillä. Tytöillä muutokset ovat vähäisemmät. Tytöt saavuttavat aikuisen mittansa usein jo 14 ikävuoteen mennessä, pojat yleensä muutamaa vuotta myöhemmin. Iänmukaisen aikuisuuden koittaessa 18-vuotiaana myös fyysinen kasvu on usein jo saavutettu”, Eeva Kari kertoo.
Mitä kasvu vaatii ruokavaliolta ja vitamiineilta?
Vanhempien pitäisi huolehtia lapsensa tasapainoisesta ravitsemuksesta. Muutamilla asioilla päästään jo eteenpäin, vaikka ravitsemus ei aina olisikaan ihannemallien mukaista.
”Olen työssäni perheiden kanssa tekemisissä päivittäin. Terveydenhoitajana haluan pitää kiinni kaikesta, mikä arjessa on helppoa ja hyvää toteuttaa kautta linjan. Esimerkiksi lisärauta-suosituksia annan, jos lapsen tilanne sitä vaatii. Suosittelen myös D-vitamiinin lisäämistä”, kertoo Tuusulan lukion koulu- ja opiskeluterveydenhoitaja Virpi Liukkonen.
”D-vitamiinin merkitystä vahvan luuston kehittymisen ja immuunipuolustuksen kannalta ei tule aliarvioida. Muita vitamiineja ja kivennäisaineita saa ns. normaalista suomalaisesta ravinnosta yleensä riittävästi, mikäli ei ole käytössä mikään raju välttämisdieetti. D-vitamiinia suositellaan nykyisin 2–18 -vuotiaille ravintolisänä 7,5 mikrogrammaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että vaikka mitä söisi, niin purkista pitää ottaa lisäksi tämä määrä”, Eeva Kari painottaa.
Myös aikuisten on hyvä lisätä D-vitamiinin saantiaan, vaikka sitä ei suosituksissa vielä olekaan mainittu. Hänen vahva näkemyksensä on, että Valtion ravitsemusneuvottelukunta tulee nostamaan suosituksiaan vuoden päästä keväällä. Matala elimistön D-vitamiinipitoisuus nimittäin altistaa muun muassa infektiotaudeille yleisesti tunnetun luuston heikkenemisen lisäksi.
Terve iho vaikuttaa hyvinvointiin laaja-alaisesti
Varsinkin iho- ja ulkonäköasiat ovat tärkeitä nuorille. Lisämunuaiskuoren hormonit aiheuttavat hiki- ja talirauhasten toiminnan vilkastumista, jolloin sekä iho että hiukset muuttuvat rasvaisemmiksi. Myös muita iho-ongelmia esiintyy. Ihon kuntoon vaikuttavia ravintoaineita on paljon. Erityisesti omega-3-rasvahapoilla on merkitystä kaikille esim. kosteustason säilyttäjänä.
”Omega-3 puute voi aiheuttaa iho-oireita, mm. hilseilevää ihotulehdusta. Monet ovat saaneet rasvahapoista apua ihon kuivuuteen, kutinaan ja ärtymiseen sekä akneen. Muita ihon terveyteen vaikuttavia vitamiineja ovat esimerkiksi A- ja C-vitamiini, pantoteenihappo ja foolihappo.”
Rasvahapot ja rauta myös vahvojen hiusten rakentajina
”Omegakolmoset ovat paikallista ns. steriiliä tulehdusta eli inflammaatiota lievittäviä aineita, ja ne parantavat paikallista verenkiertoa. Niillä on monien muiden hyvien ominaisuuksiensa lisäksi vaikutusta myös päänahan ja hiusnystyjen terveyteen, ja sitä kautta hiusten kasvuun ja laatuun sekä irtoamiseen. Suositeltu määrä omega-3-rasvahappoja on 2–5 grammaa päivässä. Nuorten elintavoista ja elämänrytmistä riippuen suosittelen turvaamaan rasvahappojen saannin ravintolisien muodossa, joita on helposti saatavissa monista päivittäistavarakaupoistakin.”
”Omega-3-rasvahappoja kannattaa käyttää tukena myös aknen hoitoon käytetyn isotretinoiinin ja ehkäisytablettien kanssa, sillä ne saattavat haittavaikutuksena aiheuttaa hiusten lähtöä. Sama haitta saattaa syntyä myös raudanpuutteesta, jota tulisikin saada vähintään 15 mikrogrammaa vuorokaudessa. Rautaa tarvitaan nopean kasvun vaiheessa ja paikkaamaan kuukautisien aikana menetettyä määrää. Monet muutkin vitamiinit ja kivennäisaineet, kuten B12-vitamiini, biotiini, E- vitamiini, pii ja sinkki ovat osallisia hiusten hyvinvoinnissa”, Kari jatkaa.
Vanhempia Eeva Kari haluaa kannustaa miettimään asioita yhdessä nuoren kanssa: ”Vitamiinien, kivennäisaineiden ja rasvahappojen avulla teinin on mahdollista voida paremmin sekä ulkoisesti että sisäisesti.”
Kuvamateriaalia:
http://www2.emmi.fi/axellus/?cart=265-hedhldjhlg&language=FI
Lisätietoa:
Erikoislääkäri Eeva Kari, puh: 050 4093 179
Viestintäpäällikkö Susanna Nikko, Axellus Oy, puh: 050 55 17 118, email: susanna.nikko@axelllus.fi
Avainsanat: