Social Journalism Study 2014: sosiaalinen media sulautunut osaksi suomalaistoimittajien päivittäistä työtä

Report this content

Kyselyn vastaajista 53% kertoi, ettei pystyisi tekemään työtään ilman sosiaalista mediaa.

Cision selvitti neljättä kertaa peräkkäin suoritetulla Social Journalism Study -kyselytutkimuksella jälleen toimittajien sosiaalisen median käyttöä sekä asenteita. Yhteistyössä Canterbury Christ Church Universityn kanssa toteutettuun kyselyyn vastasi Suomessa tällä kertaa 255 median edustajaa.

Tutkimus osoitti sosiaalisen median käytön integroituneen keskeiseksi osaksi suomalaistoimittajien päivttäisiä työtehtäviä, sillä yli 75% vastaajista ilmoitti käyttävänsä sosiaalista mediaa niin oman sisällön julkaisuun ja mainostamiseen, verkostoitumiseen, uutisaiheiden etsimiseen ja todentamiseen kuin myös ajankohtaisten keskustelujen seurantaan. Peräti 53% vastaajista oli sitä mieltä, ettei pystyisi tekemään työtään nykyisessä muodossaan ilman sosiaalista mediaa. Vuonna 2012 vastaava luku oli 26%. Sosiaalisen median käytössä ilmeni myös tasaantumista osoittavia merkkejä, sillä esimerkiksi sosiaalisessa median parissa vietetyn ajan kasvu oli pysähtynyt ja yli neljä tuntia vuorokaudessa somessa viettävien määrä oli kääntynyt laskuun. Valtaosa eli 75% vastaajista kertoi viettävänsä sosiaalisessa mediassa päivittäin enintään kaksi tuntia. Myös käytössä olevien kanavien määrä oli vakiintunut 3-5 kanavaan ja yli kuutta kanavaa käyttävien toimittajien määrä oli laskenut 31 prosenttiin (40% vuonna 2013). Suosituimpia sosiaalisen median kanavia suomalaistoimittajien keskuudessa olivat Facebook (käytössä 86%:lla vastaajista) ja Twitter (käytössä 61%:lla vastaajista). Yleisimmäksi syyksi sosiaalisen median käyttöön vastaajat nimesivät viime vuoden tapaan ns. sourcingin eli uutisaiheiden etsimisen. Yleisen käyttöaktiivisuuden ja tietotaidon lisääntymisestä huolimatta suomalaistoimittajat olivat edelleen enemmänkin reaktiivisia kuin vuorovaikutteisia sosiaalisen median käyttäjiä, sillä esimerkiksi omia kommentteja kertoi päivittäin postaavansa 22% vastaajista, kun taas muiden postauksia seuranneiden osuus oli peräti 45%.

Vuoden 2013 Social Journalism Studyn tulokset kertoivat suomalaistoimittajien olevan globaalissa vertailussa asenteiltaan kaikkein positiivisimpia sosiaalista mediaa kohtaan. Tämänvuotisten tulosten perusteella suomalaistoimittajat olivat siirtyneet sosiaalisen median käytössä alkuinnostuksesta kohti seuraavaa vaihetta, jossa aletaan kiinnittää entistä enemmän huomiota myös sosiaalisen median käyttöön liittyviin haittoihin ja uhkakuviin. Huoli sosiaalisen median rapauttavasta vaikutuksesta perinteisiin journalistisiin arvoihin, kuten puolueettomuuteen ja oikeudenmukaisuuteen olikin kasvanut vastaajien keskuudessa kahden vuoden aikana 32 prosentista tämän vuoden tutkimuksessa todettuun 49 prosenttiin. Pääosin suomalaistoimittajien asenteet sosiaalista mediaa ja sen hyödyntämismahdollisuuksia kohtaan olivat edelleen positiivisia ja esimerkiksi 78% vastaajista kertoi kokevansa sosiaalisen median edistävän mielipidejournalismia, joka voidaan nähdä perinteisiä journalistisia arvoja tukevana kehityssuuntana.   

Edellisvuosien tapaan tutkimuksessa eroteltiin vastaajien keskuudesta viisi keskeistä sosiaalisen median käyttäjätyyppiä. Tämänkertaisessa kyselyssä suurimmaksi ryhmäksi nousivat sosiaalista mediaa etenkin uutisaiheiden etsimiseen ja todentamiseen hyödyntävät metsästäjät, joiden osuus vastaajista oli 24% (23% vuonna 2013). Toiseksi suurimman ryhmän muodostivat seurantaan oman sisällöntuotannon sijasta keskittyvät tarkkailijat 22 prosentin osuudella (12% vuonna 2013). Tasaisessa jakaumassa sekä epäilevästi sosiaaliseen mediaan suhtautuvia skeptikkoja (19% vuonna 2013) että aktiivisesti omaa sisältöä tuottavia ja markkinoivia mainostajia oli 21 prosenttia vastaajista (29% vuonna 2013). Pienimmän ryhmän muodostivat tällä kertaa keskeisiksi mielipidevaikuttajiksi sekä sisällöntuottajiksi profiloituvat arkkitehdit, joiden osuus oli 12 prosenttia (18% vuonna 2013) vastaajista. Vaikka käyttäjätyyppien ääripäiden – skeptikkojen ja arkkitehtien – välillä olikin edelleen huomattavan suuria eroja niin sosiaaliseen mediaan asennoitumisen kuin käytännön hyödyntämisenkin välillä, kertoivat vuoden 2014 tutkimustulokset myös käyttäjätyyppien osalta sosiaalisen median käytön tasaantumisesta suomalaistoimittajien keskuudessa. Kaiken kaikkiaan erot eri käyttäjäryhmien prosenttiosuuksien välillä jäivät varsin pieniksi ja jakauma oli kokonaisuudessaan erittäin tasainen.

Lataa Suomen Social Journalism Study 2014 -tutkimusraportti (englanninkielinen)  

Social Journalim Study -tutkimus lyhyesti  
Cision ja Canterbury Christ Church University ovat vuodesta 2011 lähtien toteuttaneet yhteistyössä toimittajien sosiaalisen median käyttöä, käsityksiä ja asenteita mittaavan verkkotutkimuksen. Kysely lähetetään vuosittain Cisionin globaalin mediatietokannan sisältämille kontakteille.

Vastaajista on tutkimuksessa käytetty termiä ”toimittaja”, mutta joukkoon sisältyy myös muita media-alan ammattilaisia, kuten esimerkiksi tutkijoita ja tuottajia. Social Journalism Study tutkii vastaajien joukosta eroteltujen alaryhmien välisiä yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia.Tutkimuksen tilastollisessa analyysissa on käytetty 95 prosentin luottamusväliä.

Lisätietoja:
Jenni Salomaa
Marketing Manager
Cision Finland Oy
Sähköposti: jenni.salomaa@cision.com
Puhelin: 050 4355 635

Cision Finland Oy vastaa Cisionin palkitun CisionPoint-verkkosovelluksen myynnistä, markkinoinnista ja asiakastuesta Suomessa. Yritys on osa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa sekä Aasiassa toimivaa Cisionia, jonka yhteistyöverkosto ulottuu yli 125 maahan. Lisätietoa verkkosivuiltamme www.cision.com/fi .

Avainsanat:

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Pikafaktat

Cision ja Canterbury Christ Church University toteuttivat yhteistyössä toimittajien sosiaalisen median käyttöä tutkivan globaalin Social Journalism Study 2014 -verkkotutkimuksen. Suomesta kyselyyn osallistui 255 toimittajaa.
Tweettaa
Kyselyn mukaan 75% suomalaistoimittajista käyttää sosiaalista mediaa kaikkiin työnsä avaintehtäviin, kuten julkaisuun, tiedonhankintaan, verkostoitumiseen, seurantaan sekä uutisten todentamiseen.
Tweettaa
Yleisimmän sosiaalisen median käyttäjätyypin muodostivat etenkin uutisaiheiden hankintaan sosiaalista mediaa hyödyntävät metsästäjät 24 prosentin osuudellaan.
Tweettaa