Delete mukana uudistamassa Imatran vesivoimalaitosta
Viiden viikon vääntö
Imatran vesivoimalaitoksen kolmannen koneiston purkutyöt ovat aikataulun ja työturvallisuuden kannalta Deleten vaativimpia urakoita Etelä-Karjalassa tähän mennessä. Vedenpinnan alapuolella toteutetussa urakassa on kiinnitetty erityistä huomiota työturvallisuuteen.
Kauko-ohjattava piikkausrobotti poistaa betonia Fortumin omistaman Imatran vesivoimalaitoksen vesitiestä. Ohut pölypilvi täyttää hetkessä pimeän ja kostean työtilan.
Olemme työmaalla, joka sijaitsee 35 metriä voimalaitoksen yläveden pinnan alapuolella. Täällä puretaan seitsemästä koneistosta koostuvan vesivoimalaitoksen kolmatta koneistoa.
Reilut 85 vuotta sitten valmistuneen koneiston vanhaa vesitietä ei ole koskaan aiemmin remontoitu näin mittavasti. Onkin jo aika, sillä koneiston vanha niitattu levyverhous on päässyt huonoon kuntoon. Betoniseinämästä on irronnut paloja, mikä voisi johtaa laajempaan irtoamiseen myöhemmin.
Nyt reilun kaksion kokoisessa työtilassa on väljää, sillä käynnissä on vain yksi työvaihe. Usein työmaalla on kuitenkin piikkausrobotin jyristessä myös metallimies leikkaamassa terästä, injektiopora vahvistamassa imuputken pohjaa ja kaivinkone mättämässä pois purettua betonia ja terästä.
– Kyseessä on iso ja aikataulullisesti vaativa työmaa, sillä purkuprojektin tulee olla valmis viidessä viikossa. Kaikki työvaiheet on saatava aikataulutettua siten, että päällekkäisiä töitä on mahdollisimman vähän. Työtilassa tulee ahdasta, jos monta konetta työskentelee samaan aikaan, kertoo Deleten työmaapäällikkö Jani Tammi.
Tehtävät on saatu valmiiksi suunnitellussa aikataulussa, vaikka jokainen päivä on tuonut mukanaan yllätyksiä, kun työmaa elää töiden edetessä koko ajan. Töitä on tehty alusta asti läpi vuorokauden.
Purkutyön yhteydessä Imatran vesivoimalaitoksen kolmannen koneiston vesitietä myös laajennetaan, minkä ansiosta koneiston läpi juoksutettavaa vesimäärää voidaan kasvattaa nykyisestä.
– Uusimme tänä vuonna kolmoskoneiston turbiinin, generaattorin ja sähköja automaatiojärjestelmät. Sama urakka on edessä myös neloskoneistolle. Näiden uudistusten myötä Imatran voimalaitoksen teho nousee 192 megawattiin, mikä tekee siitä jälleen teholtaan ja tuotannoltaan Suomen suurimman vesivoimalaitoksen, sanoo Fortumin projektipäällikkö Juha Tella.
Peruskorjausten myötä myös laitoksen turvallisuus ja luotettavuus paranevat.
Apuna paikallista osaamista
Purkutöistä vastaavat Deleten lisäksi kolme eteläkarjalaista yritystä ja yksi espoolaisyritys. Työn tilaaja Fortum toivoi toimeksiannossaan, että työn toteuttamisessa hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti paikallista osaamista.
– Perustimme työyhteenliittymän aliurakoitsijoiden kanssa varmistaaksemme projektin nopean toteuttamisen, Tammi sanoo.
Imatralainen Fin Timantti Oy vastaa urakan mekaanisesta piikkauksesta, lappeenrantalainen PPP Project Oy metallinpurkutöistä, taipalsaarelainen IH-Mittaus Oy purkumäärien mittaustöistä ja espoolainen Lujitustekniikka Oy porauksista ja injektoinneista.
Deleten vastuulla ovat työmaan uumenissa telinetyöt, purkutyön vaatimat suojaukset, betonin purku, vesipiikkaukset, jätteenkuljetus sekä paalaus ja pohjien nosturialusta. Urakka työllistää reilut 30 ammattilaista, joista puolet on Deleten omia työntekijöitä.
– Kokonaisvaltainen monipalvelupaketti, tiivistää Deleten Itä-Suomen aluepäällikkö Tomi Alten sen, millaista osaamista Delete voi tarjota urakan toteuttamiseen tiukassa aikataulussa.
Työmaalta syntyvä purkujäte kierrätetään kokonaisuudessaan. Metallinpurkajat ovat toimittaneet teräsjätteen omalle kierrätysasemalleen. Betonijäte on ajettu puolestaan Ukonhauta Oy:n hyötyjätepisteeseen.
Työturvallisuudesta ei tingitä
Pressulla peitellyn valtaisan palkkityöpadon takaa ryöpsähtää tämän tästä vettä työmaalle kuin muistuttaakseen massiivisesta vesimassasta, joka kuohuu aivan nurkan takana. Työmaan turvallisuuteen on kiinnitetty aivan erityistä huomiota. Sinne ei ole pääsyä ilman perehdytyskoulutusta ja asianmukaisia turvavarusteita.
Työmaan rutiineihin kuuluvat jokaviikkoiset turvakierrokset. Lisäksi jatkuvalla havainnoinnilla ja työvaiheiden riskinarvioinnilla tarkkaillaan mahdollisia kriittisiä pisteitä, sillä töiden edetessä työmaa muuttuu koko ajan.
Juha Tella tutustuu viikoittain töiden etenemiseen.
– Työt ovat edenneet hyvin, ja minut on pidetty hyvin ajan tasalla viikoittaisissa työmaapalavereissa töiden kulusta, Tella kiittää.
– Aikataulussa ei juurikaan ole venymisvaraa, sillä tavoitteena on saada laitoksen kolmoskoneisto käyttövalmiiksi syyskuun alkupuolella.
Deleten purkutöiden jälkeen Vuoksen uumenissa ahkeroivat rakennusurakoitsijat, jotka tekevät perustan uudelle levyverhoukselle. Sitten turbiinitoimittaja asentaa uuden metalliverhouksen, minkä jälkeen rakennusurakoitsija valaa vanhan betonin ja levyverhouksen välin umpeen.
Loppumaalauksen jälkeen uusi turbiini, generaattori ja sähköautomaatiolaitteet asennetaan paikalle. Kolmen viikon testauksen jälkeen kolmoskoneisto on käyttövalmis alkusyksystä.
Luontoa säästäen
Imatran vesivoimalaitos on talousalueensa ylpeydenaihe. Sen rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1922. Ensimmäinen koneisto otettiin käyttöön vuonna 1928 ja viimeinen eli seitsemäs koneisto vuonna 1951. Voimalaitoksen nykyinen teho on 178 megawattia ja sen vuosituotanto on noin 1 000 gigawattituntia, mikä vastaa yli 220 000 kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta.
– Koneistojen uudistusten ansiosta Imatran voimalaitoksen tehoa voidaan parantaa. Tehon lisäys on huomattava ja auttaa reagoimaan hetkellisiin sähkönkysynnän piikkeihin. Säätävänä yksikkönä Imatran vesivoimalaitoksella on keskeinen asema Fortumin energiantuotannossa. Lisäksi vesivoima on hiilidioksidipäästötön, uusiutuva sähköntuotantomuoto, mikä kuvaa Fortumin tarkoitusta tuottaa kestäviä, päästöjä vähentäviä ja ympäristömyötäisiä energiaratkaisuja, Tella sanoo.
Voimalaitoksen peruskorjaushanke on osa Fortumin pohjoismaisten vesivoimalaitosten pitkän tähtäimen investointiohjelmaa, jonka arvo on vuosittain noin 100 miljoonaa euroa. Investointiohjelman tavoitteena on lisätä hiilidioksidipäästöttömän vesivoimatuotannon kapasiteettia ja parantaa voimalaitosten tehoa, turvallisuutta ja käytettävyyttä.
Teksti Olli Mainninen
