Sairaalahoitoa pölyttömästi saneerauksenkin keskellä

Jorvin sairaala on osa Helsingin yliopistollista keskussairaalaa (HYKS). Sairaalassa hoidetaan nykyisellään vuosittain noin 22000 potilasta, ja alueen väkimäärän kasvaessa tilojen käyttöasteen odotetaan nousevan seuraavien vuosien aikana. 1970-luvulla rakennettua sairaalaa saneerataan parhaillaan: rakennustöiden apuna on muun muassa alipaineistusteknologia, joka mahdollistaa tilojen turvallisen käytön jopa saneeraustöiden aikana.

Jorvin sairaalan peruskorjaustyöt alkoivat vuonna 2014 rakennuksen N-tornista. Tiloissa on kaksi synnyttäjien osastoa ja kolme Espoon kaupungin terveyskeskusosastoa.

– Peruskorjaustyöt ovat olleet käynnissä vasta vähän aikaa, mutta suojaukset ja alipaineistus ovat onnistuneet tähän mennessä hyvin. Työt tehdään kolmessa eri vaiheessa eri puolella osastoa, ja jokaiseen vaiheeseen tehdään omat suojaseinät ja alipaineistus. Alipaineistuksen poisto ohjataan suodattimen läpi ulkoilmaan, toteaa rakennusmestari Marko Karjalainen HUS Kiinteistöt Oy:stä

Karjalaisen mukaan yksi tärkeimmistä pölyntorjunnan keinoista sairaalaolosuhteissa on pölyn syntymisen estäminen ja vähentäminen.

– Toisin sanoen valitaan vain sellaisia purku- ja rakennusmenetelmiä, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän pölyä ja käytetään työkoneissa kohdepoistoa. Tärkeää on myös kuljettaa syntynyt jäte pois osastolta umpinaisissa jäteastioissa, jonka kansi teipataan kuljetuksen ajaksi kiinni.

Tilojen osastointi ja alipaineistaminen avuksi

Pölyn rajoittaminen kuuluu oleellisena osana esimerkiksi sairaaloiden peruskorjaustöiden kulkuun.

– Pölyttömässä saneerauksessa korjauskohde osastoidaan ja alipaineistetaan, jolloin epäpuhtaudet eivät pääse leviämään työtiloista ulos ns. puhtaisiin tiloihin. Korjattavien tilojen läheisyydessä oleskelevia henkilöitä ei tämän vuoksi tarvitse evakuoida, vaan tiloja voidaan käyttää normaalisti, lukuun ottamatta työosaston viemää tilaa, toteaa Deleten asiantuntija Jani Haverinen.

Jorvin sairaalassakin saneerattavat tilat on eristetty ja alipaineistettu käytössä olevista tiloista, jolloin ilmavirta kulkee puhtaasta tilasta korjattavaan tilaan. Suojauksia tehtäessä on huomioitu muun muassa paloturvallisuuteen vaikuttavat seikat.

– Suojaseinissä käytetään paloturvallista kangasta tai kipsilevyä ja suojataan olemassa olevat ilmastointikanavat ja muu talotekniikka hyvin. Varustamme myös työmaan sisääntuloreitin pölyä keräävillä matoilla, jolloin kengissä leviävä pöly saadaan minimoitua. Myös remontoitava tila siivotaan riittävän useasti imuroimalla ja nihkeäpyyhinnällä, Karjalainen kertoo.

Karjalainen myöntää, että remonttien toteuttaminen sairaalan toimivilla osastoilla olisi käytännössä mahdotonta ilman tilojen osastointia ja alipaineistusteknologian käyttöä, koska pölyn leviämistä ei tällöin voisi mitenkään rajoittaa.

Entä mikä tekee hänen mielestä sairaalan peruskorjaustyöstä haasteellisen prosessin?

– Herkin vaihe on varmasti kaikkien projektiin liittyvien ihmisten huomioiminen ja heidän kanssaan yhteistyössä toimiminen. Pienessäkin työssä on paljon eri ihmisiä, joiden kanssa täytyy tehdä yhteistyötä, jotta projekti onnistuu. Näitä ovat muun muassa urakoitsijat, sairaalan henkilökunta ja potilaat — niin korjattavan osaston kuin myös ympäröivien osastojen osalta.

Tiedottaminen näyttelee suurta osaa onnistuneessa saneerausprojektissa.

– Tiedottamista voi harvemmin tehdä liikaa, jos haluaa toteuttaa kaikkien osapuolten mielestä onnistuneen saneerausprojektin.

Lisätietoja pölyttömästä saneerauksesta: Pekka Kiho, p. 045 320 1110