Talo on kone – pidä siitä hyvää huolta
Olin jo jonkin aikaa sitten mukana kiinteistöalan päättäjille suunnatussa tapahtumassa. Avausseminaareissa eräs taloautomaatiotuotteita kauppaava myyjä jäi erityisesti mieleen. Hän herätti hienosti yleisön kyselemällä alkuun kuuntelijoiden autokannan arvoa ja tämän jälkeen autoihin kohdistuvia pesu-, ylläpito- ja huoltokustannuksia. Eri automerkeillä ajavien kädet nousivat reippaasti, kun kysyttiin esimerkiksi ”Kuka pesettää autonsa ainakin kerran kuussa?”.
Hämmentävän vähän käsiä nousi, kun samainen vertailukysely kohdistui kotiemme ylläpitoon. Useita viisisormisia oli pystyssä vielä siihen asti, kun todettiin asunnon arvon olevan yli 200 000 €. Ojentelu kuitenkin jäi vaisuksi, kun alettiin tarkentaa kiinteistöjen ylläpitoon käytettävää vuosittaista rahasummaa.
Puunaamme, kiillotamme, korjaamme ja huollamme nelipyöräisiä kuin omaa lastamme, mutta useiden satojen tuhansien kiinteistöillemme emme tee välttämättä mitään huoltotoimenpiteitä useaan vuoteen. Varautuminen tulevaan voi myös olla lastenkengissä.
ROTI-raportissa todetaan, että Suomen kiinteistöjen kokonaisarvo on 350 miljardia euroa ja korjausvelka liikkuisi 30 – 50 miljardin euron välillä. Korjausvelka on isolta osalta myös taloyhtiöiden, eli pääsääntöisesti kotiemme hallitusten käsissä. Julkisella puolella mediassa puhutaan paljon homekouluista ja vaikkapa päiväkodeista, joissa on sisäilmaongelmia.
On todettava, että uudisrakentaminen, ylläpito, korjausrakentaminen ja purkaminen ovat keskenään välillä hyvin kaukana toisistaan. Kiinteistöliiton tulosten myötäkin esim. asunto-osakeyhtiöpuolelle toivotaan enemmän vuorovaikutusta palveluntoimittajien välillä, jota isännöinti koordinoi ja johon isännöinti parhaimmillaan antaa sytykkeitä.
Kiinteistöihin ja taloyhtiöön kohdistuvat positiivisetkin korjaus- tai perusparannusprojektit voivat aiheuttaa negatiivia tunteita. Jokainen kyllä haluaa toteuttaa yhteisesti päätetyt hankkeet, mutta huolta ja levottomuutta nousee aina esille, vaikka työt olisi suunniteltu, johdettu, valvottu ja tiedotettu kuinka hyvin.
Mikä avuksi?
Rekisteröidyille autoille vaaditaan määräaikaisett katsastukset jo pelkästään liikenneturvallisuuden näkökulmasta - onko tämä syynä siihen, että autoihin kohdistuvat ylläpito- ja huoltokustannukset on helpompi ottaa vastaan? Paljon autoa käyttävät osaavat myös varautua näihin kuluihin etukäteen.
Saisimmeko lisää turvallisuudentunnetta, jos rakennuskannalle luotaisiin huolto- ja katsastusohjelmat vastaavaan tapaan kuin autoille on tehty? Varsinkin taloyhtiöiden puolella PTS:t ovat välillä melko löyhästi kirjattuja.
Voisiko korjausvelkamme lähteä jopa taittumaan, jos vastuu edes vapaaehtoisuuteen perustuvana siirrettäisiin yhtiön johdolta puolueettomalle taholle, jonka toimintaa seuraisi vaikkapa rakennusvalvonta?
En tiedä millaisia vaikutuksia tällä todellisesti olisi, kuten en tiedä sitäkään onko autoni öljynvaihto koneen toiminnan kannalta varmuudella 15 000 km vai voisiko autolla huoletta päästellä 60 000 km ilman öljyn vaihtoa. Itselläni ainakin on huolettomampi olo, kun noudatan autoni ilmoittamaa huolto-ohjelmaa.
Uskoisin, että tunteenpaloa hillitsee ja yöunia voisi tasoittaa vastaavanlainen kiinteistöille luotu ohjelma. Tällöin varautuminen esim. vastikkeiden keräämisessä olisi suunnitelmallisempaa ja tarkempaa. Näen, että myös ammattilaisten tekemien PTS:n myötä talolla voi ajaa turvallisesti ilman kolaria.
Teknisesti mittaaminen taloautomaation näkökulmasta on hyvinkin tarkkaa ja seikkaperäistä. Laadukkaita huoltopalveluja tarjoavia yrityksiä on saatavilla. Uudis- ja korjausrakentaminen näihin olosuhteisiin on huippuluokkaa ja meiltä löytyy myös laadukasta purkuosaamista.
Näen, että jos luodaan yhtenäinen systeemi koko kiinteistön elinkaaren ajaksi, saamme hyötyjä ennen kaikkea asiakkaillemme.
Kirjoittaja on Jari Kajanne, Deleten Kiinteistöpalveluiden myyntiedustaja
