Turvallisuus on kaivoksella ykkösasia

Deleten suojavaatteissa liikkuvat puhdistusmiehet ja -kalusto ovat tuttu näky Kevitsan kaivoksella Sodankylässä. Kevitsan kaivoksen kuutoskuljettimen luokse on pysäköity Deleten suurtehoimuri.

Kuuden tuuman paksuisesta imuletkusta kuuluu hiekan ja kivien rapinaa, kun puhdistusmiehet Janne Silvola ja Jari Enojärvi poistavat kuljettimen alaosasta kiviainesta ja pölyä. Miehet ovat pukeutuneet kypäriin, suojalaseihin, kuulo- ja hengityssuojaimiin sekä suojavaatteisiin ja turvakenkiin. Ilman suojavarusteita kaivosalueelle ei olisi asiaa.

Kuljettimen sisällä on mustaa kivipölyä, mutta ulkopuolelle sitä ei kantaudu auton tiiviistä säiliöstä. Kuljettimet siirtävät kaivoksen raakamalmia välivarastosta rikastamoon. Ilman imurointia pöly ja kivimurska vähitellen tukkisivat kuljettimet.

– Yhden kohteen työ kestää useita tunteja, sitten siirrymme toiseen, Silvola kertoo.

Deleten puhdistusmiehet käyvät imuroimassa kaivoksella 1–2 kertaa kuukaudessa. Suurtehoimurin käyttö vaatii huolellisuutta, huomauttaa Deleten yksikönpäällikkö Jani Tolonen.

– Suurtehoimuri voi siirtää kivimursketta jopa 150 metrin syvyydestä ja vaakasuorassa useiden satojen metrien päästä.

Yhteistyötä alusta alkaen

Delete on tehnyt yhteistyötä Kevitsassa kaivostoimintaa vetävän FQM-yhtiön kanssa vuodesta 2012 eli kaivoksen avaamisesta lähtien.

Kevitsan kaivostuotannon esimies David Haataja (kuvassa) on tyytyväinen.

– Delete toimittaa meille sen, mitä tarvitsemme. Yhteistä Deletellä ja meillä on tiukka suhtautuminen työturvallisuuteen. Tätä vaadimme kaikilta yhteistyökumppaneilta, Haataja sanoo.

Herkkä luonto lähellä

Kevitsan 14 neliökilometrin suuruinen kaivosalue sijaitsee erämaassa 35 kilometriä Sodankylän keskustasta koilliseen. Kaivoksen avolouhos ulottuu tätä nykyä noin 65 metrin syvyyteen, mutta vuosien myötä syvyys moninkertaistuu nykyisestä.

Kaivos toimii aivan Natura-suojelualueen vieressä. Kaivoksen korkean sivukivikasan päältä avautuu laaja näkymä Lapin suo- ja vaaramaisemaan, kauempana pilkottaa tuntureita.

– Natura-alueen läheisyys asettaa meille vaatimuksia, ja noudatamme niitä, David Haataja sanoo.

Puita kaadetaan harkiten ja meluhaittoja vähennetään kaivosalueen itäosaan rakenne tulla meluvallilla, joka on kasattu alueelta kerätyistä pintamaista. Myöhemmin maa-aines hyödynnetään alueen maisemoinnissa.

Kaivostoiminnasta syntyvä sivukivi läjitetään rajatulle alueelle ja kerrostetaan niin, ettei vesi valu läjitysalueelta maastoon.

– Myös vesien hallinnassa ympäristö otetaan huomioon. Vettä puhdistetaan ja kierrätetään prosessissamme, sulan maan aikaan vettä suihkutetaan teille pölyhaittojen vähentämiseksi.

Yli 600 kuutiota vettä päivittäin

Delete on mukana kaivoksen vesien hallinnassa.

Avolouhos on nykyisin noin 52 hehtaaria laaja. Louhoksen pohjaan kertyy koko ajan pinta- ja pohjavesiä, ja ilman jatkuvaa pumppausta louhos vähitellen täyttyisi.

Deleten kaksi suurtehopumppua poistavat vettä ympäri vuorokauden, yhteensä yli 600 kuutiota päivässä. Yksi pumpuista on vuorollaan huollossa.

– Yhteistyö Deleten kanssa toimii, Haataja sanoo. Hän kertoo esimerkin tapauksesta, jossa pakkanen ja lauhtuminen rikkoi yhtäkkiä kaksi suurtehopumppua. Delete toimitti uudet pumput Helsingistä Sodankylään 24 tunnissa.

– Nopea toimitus on tärkeää, sillä pumput ovat prosessissa erittäin keskeinen osa.

Vesien pumppauksen ja suurtehoimurointien lisäksi Delete tekee kaivoksella myös teollisuuspesuja. Pesu- ja imuauto käy 3–4 kertaa vuodessa pesemässä räjähdysainetoimittajan matriisisäiliöt, joissa säilytetään räjäytykseen tarvittavaa seosainetta.

– Tahnamaiset aineet kuivuvat vähitellen säiliöiden reunoihin, joten nämä on puhdistettava, Jani Tolonen kertoo.

Kesällä on tulossa huoltoseisokki, jonka aikana Delete tekee imurointityötä ja korkeapainepesuja laajemminkin.

Räjäytyksiä, liikennettä ja pölyä

Laajaan avolouhokseen ei turvallisuussyistä ole menemistä jalan. Louhoksella ja muuallakin kaivosalueella on raskasta liikennettä, käytössä on Suomen suurimpia kaivureita ja maansiirtokoneita. Lisäksi tehdään räjäytystöitä ja ollaan tekemisissä pölyn, melun ja kemikaalien kanssa.

Kaivokselle saapujat puhallutetaan portilla, ja suojavarusteiden käyttö on pakollista. Jokainen kaivoksella vieraileva myös perehdytetään turvallisuuteen.

– Kaivostyössä turvallisuus on ykkösasia, sanoo Jani Tolonen.

Deletellä on Kevitsan kaivoksessa käytössä turvavartit eli yksikönpäällikön tai työnjohtajan vetämät tietoiskut työturvallisuudesta. Laajemmat riskienarvioinnit tehdään ennen uuden työn aloittamista ja uudelleen, jos työn kuva muuttuu.

Tolonen kertoo, että ennen työn aloittamista miehet tekevät aina työnaloituslistan sekä henkilökohtaisen riskienarvioinnin.

– Selvitetään lupien voimassaolo ja tarkistetaan muun muassa, miten letkulinja vedetään turvallisesti, ovatko koneet ja laitteet siistejä, onko mahdollisia vaaroja ja onko kohde turvallinen työn aloitukseen. Työskentelyalueet rajataan lippusiimoin ja kyltein.

Käytössä on myös Sherpa-raportointijärjestelmä, jota Tolonen pitää erittäin hyvänä työkaluna.

Kevitsan kaivos

• Kevitsan monimetalliesiintymä, malmivaroja 500 metrin syvyyteen.
• Kanadalainen First Quantum Minerals osti kaivosalueen 2008 ja avasi kaivoksen 2012.
• Kaivos tuottaa sekä nikkeli-platinarikastetta että kuparikultarikastetta.
• Noin 5 miljoonasta malmitonnista saadaan noin 85 000 tonnia nikkeli- ja 70 000 tonnia kuparirikastetta vuodessa. Nämä kuljetetaan Kemin ja Oulun satamiin.
• Henkilöstöä 320.
• Kaivos toimii arviolta vuoteen 2033 saakka.

Sherpa pitää ajan tasalla

Kevitsan kaivoksellakin Deleten työntekijät hyödyntävät Sherpaa, joka on Deleten viime vuonna käyttöön ottama raportointijärjestelmä. Helppokäyttöiseen järjestelmään jokainen voi lisätä havaintojaan turvallisuudesta ja havaituista puutteista sekä kirjata  aloitteita, asiakaspalautteita ja kuvia.

Sherpa toimii nettipohjaisesti eri mobiililaitteissa, joten työntekijä voi kirjata havaintojaan asiakkaan luona tai vaikka tien päällä.

Kun työntekijä kirjaa havainnon, tieto on kaikkien deleteläisten nähtävissä ja voidaan raportoida myös asiakkaalle.

HSEQ-päällikkö Tarja Saarivalta Deletestä sanoo, että järjestelmän tavoitteena on parantaa avoimuutta, turvallisuutta, ympäristövastuuta ja laatutyötä yhdessä asiakkaan kanssa.

– Turvallisuushavainnot, turvavartit ja turvakierrokset ovat korostuneesti mukana, Saarivalta sanoo.

Delete kehitti järjestelmän yhteistyössä suomalaisen ohjelmistotalo Vincitin kanssa. Käyttäjiä ovat kaikki Deleten työntekijät sekä aliurakoitsijat.

Työn tulokset näkyvät grafiikkana, joka osoittaa esimerkiksi, miten tavoitteisiin päästään ja miten turvallisuustyö vähentää tapaturmia.

Teksti Pirkko koivu, kuva Petri Uutela