Digian kartoitus: 85 prosenttia suomalaisorganisaatioista kärsii digityön rutiineista
Tietämys ratkaisun avaimia tarjoavista low-code-sovellusalustoista on alhaisella tasolla ja alustat käytössä vain viidellä prosentilla suomalaisista organisaatioista. Putoaako analyytikoiden jo lähivuosina valtavirraksi ennustama trendi suomalaisorganisaatioissa tietohallinnon ja liiketoimintojen väliseen mustaan aukkoon?
Digia toteutti alkukesällä 2021 asiakkaidensa keskuudessa kartoituksen suomalaisten organisaatioiden digihaasteista sekä siitä, millä tasolla on tietämys ratkaisuista, joilla noita haasteita voidaan nykypäivänä ratkoa. Puhelimitse tehtyyn kyselyyn vastasi 76 päättäjää, joista reilut puolet edusti organisaationsa tietohallintoa ja loput liiketoimintaa tai tukifunktioita.
”Asiakkaiden arjen haasteisiin liittyvissä keskusteluissa tunnistamme kasvavan tarpeen low-code-alustojen tarjoamalle helppoudelle, nopeudelle ja myös itse tekemisen mahdollisuuksille. Myös analyytikot kuten Gartner ennustavat niiden olevan valtavirtaa jo kolmen vuoden päästä”, toteaa liiketoimintajohtaja Maria Hintikka Digialta. ”Selvityksemme kuitenkin paljastaa, että low-code-ratkaisut ovat Suomen markkinassa vielä yllättävänkin tuntematon mahdollisuus viedä digitalisaatio liiketoiminnan kaikille tasoille ja pienempiinkin yksityiskohtiin. Näistä kumuloituisi parhaimmillaan isoja hyötyjä”, Hintikka lupaa ja jatkaa: ”Digialla on vahva kokemus niin valmisratkaisuista kuin pitkästä tavarasta koodaamisestakin, ja nyt low-code tarjoaa tervetulleen täydennyksen näiden kahden ääripään rinnalle.”
Low-code-laatikkoleikki tarjoaa vapautusta rutiineista ilman ohjelmointia
Digian kyselyn perusteella noin 85 prosenttia päättäjistä pitää organisaatiossaan ainakin jonkinasteisena ongelmana tietotyön rutiineja ja toistuvia työvaiheita, jotka vievät aikaa tuottavammilta ja motivoivammilta työtehtäviltä. ”Usein organisaation tärkein voimavara – sen osaavat ihmiset – hukkuvat aikaa ja energiaa syöviin rutiineihin. Kovin usein tarjolla ei ole sopivia työkaluja tiedon ajantasaiseen ylläpitämiseen ja hyödyntämiseen”, Hintikka toteaa.
”Nykypäivän low-code- eli vähäkoodisilla työkaluilla liiketoimintaa tukevien ohjelmistojen toteuttaminen muuttuu Iisakin kirkon rakentamisesta legojen kasaamiseksi. Toivotut sovellukset ja automaatiot rakentuvat valmiista palikoista”, Hintikka kuvailee. Low-code-kehitysalustat mahdollistavat vaikkapa kännykässä kulkevien mobiilisovellusten tai prosessiautomaatioiden rakentamisen ilman ohjelmointiosaamista. Buster-veneitä valmistavan Inhan Tehtaiden IT-tiimi esimerkiksi rakensi low-code-työvälineillä mobiilisovelluksen laatupoikkeamien raportointiin ja hallintaan ja korvasi näin Exceliin perustuvat prosessit ja raportoinnin rutiinit.
Kehityksen jarruina tiedon puute ja epäselvyys sovellusten kehittämisen vastuista
Digian kyselyn tulokset paljastavat, että yli 40 prosenttia kaikista vastaajista ja lähes yhtä suuri osuus myös tietohallinnon edustajista oli vielä kokonaan tietämättömiä työkaluista, joilla esimerkiksi Busterit valmistuvat nykyään kerralla oikein. Tutkimusyhtiö Gartner ennustaa tuoreessa raportissaan syyskuulta 2021, että jo vuoteen 2025 mennessä jopa 70 prosenttia uusien sovellusten kehittämisestä tulee suuryrityksissä tapahtumaan vähäkoodisilla työvälineillä. Tämä nopeaksi ennustettu murros ei kuitenkaan ainakaan vielä näy Suomen markkinassa, sillä low-code-alustat kuten Microsoft Power Platform ja Mendix ovat käytössä vasta noin viidellä prosentilla organisaatioista.
Liiketoimintojen tarvitsemien sovellusten vähäkoodiselle kehittämiselle ei aina löydy organisaatioista selkeää omistajuutta, minkä Digia pelkää edelleen hidastavan työkalujen ja alustojen käyttöönottoa. ”Keskeistä toimintansa digitalisoimista suunnitteleville organisaatioille olisi miettiä, kuka istuu kuljettajan paikalla liiketoiminnan sovellusten kehityksessä. Liiketoimintojen rooli korostuu low-code-työkalujen suunnittelussa ja luontevimmassa työnjaossa liiketoiminnat määrittelevät tarpeensa ja osallistuvat aktiivisesti omaa toimintaansa koskevien sovellusten kehittämiseen. Kuitenkin kokonaisvastuu low-code-alustan valinnasta, sovellusten tietoturvasta, elinkaaren hallinnasta ja yhtenäisestä käyttäjäkokemuksesta tulisi säilyä tietohallinnolla”, Hintikka linjaa.
Lue lisää selvityksestämme: https://resources.digia.com/low-code-selvitys
Lisätietoja:
Maria Hintikka, Johtaja, liiketoimintaratkaisut
P. 040 750 7777
maria.hintikka(a)digia.com
Olli Korpelainen, Tarjoomajohtaja, liiketoimintaratkaisut
P. 045 773 12204
olli.korpelainen(a)digia.com
Cuong Pham, Director, Digital Transformation and Development
P. 040 572 5536
cuong.pham(a)digia.com
Digia on ohjelmisto- ja palveluyritys, joka auttaa asiakkaitaan uudistumaan verkottuvassa maailmassa. Meitä digialaisia on yli 1 300. Juuremme ovat Suomessa, ja toimimme sekä kotona että kansainvälisesti. Rakennamme yhteispelillä maailmaa, jossa digitaalisuus toimii ja tuntuu. Digian liikevaihto vuonna 2020 oli 139,0 miljoonaa euroa. Yhtiö on listattuna Nasdaq Helsingissä (DIGIA). digia.com
