Aivovaurioiden kuntoutus ei toteudu tasavertaisesti
Aivovaurioiden kuntoutuksen saatavuudessa, ajoituksessa ja laadussa on edelleen ongelmia. Vaikka edistystäkin on tapahtunut, ikä ja asuinpaikka ratkaisevat liian usein kuntoutuspalveluihin pääsyn.
Sairaanhoitopiirit velvoitettiin vuonna 2008 pidetyssä konsensuskokouksessa kantamaan vastuu äkillisten aivoverenkiertohäiriö- ja aivovammapotilaiden kuntoutuksesta. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Akatemian järjestämä tapahtuma käsitteli tuolloin ensimmäisen kerran kuntoutusaihetta. Konsensuskokouksen seurantaseminaarissa tiistaina 4.10.2011 yliopistosairaanhoitopiirit ja muut yhteistyötahot tarkastelivat sitä, miten kolmen vuoden aikana on työssä edistytty.
Yliopistosairaanhoitopiireissä tahtotila aivovaurioiden kuntoutuksen kehittämiseksi on voimakas. Tästä esimerkkinä ovat aivovammapoliklinikat, joita yliopistosairaaloihin on perustettu tai ainakin pitkälle suunniteltu.
Ongelmia on kuitenkin edelleen palveluketjujen toiminnassa ja palveluiden saamisen tasavertaisuudessa. Potilaan asuinpaikka, ikä tai vamman vaikeusaste ei saisi vaikuttaa kuntoutukseen pääsyyn. Vain tarpeeksi suurissa moniammatillisissa kuntoutuksen osaamiskeskuksissa voidaan varmistaa oikeanlainen ja laadukas kuntoutus. Kuntoutussuunnitelman laatimisen tulisi kuulua potilaan kokonaisvaltaiseen hoitosuunnitelmaan aivan hoidon alkuvaiheessa.
Kuntoutusta ohjaava lainsäädäntömme antaa terveydenhuollolle mahdollisuudet tehdä asiat oikein. Uusi terveydenhuoltolaki vahvistaa lääkinnällisen kuntoutuksen asemaa ja edellyttää, että kuntoutuksen ylimmästä asiantuntemuksesta vastaa julkisen puolen terveydenhuollon yksikkö. Laki velvoittaa laatimaan mm. hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat.
Äkilliset aivovauriot – aivoverenkiertohäiriöt ja aivovammat – poistavat työelämästä tuhansia työikäisiä joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Vuosittain arviolta 30 000–40 000 eri-ikäistä ihmistä saa äkillisen aivovaurion. Osaavalla, kuntouttavalla otteella voidaan vaikuttaa yksilöllisten pysyvien haittojen ja samalla taloudellisten kustannusten alenemiseen mm. työ- ja toimintakyvyn paranemisen myötä. Kun kuntoutuksen ajoitus ja laatu ovat kohdallaan, vähenevät hoitopäivät ja pysyvän laitoshoidon tarvitsijat kolmasosalla. Samalla potilas hyötyy: vammaisuusaste vähenee ja työ- ja toimintakyky kohentuvat.
Lisätiedot:
Lisätietoja:
Terttu Erilä, TAYS, Konsensus 2008 -suunnitteluryhmän puheenjohtaja
p. 040 729 7251, terttu.erila(at)pshp.fi
Juhani Wikström, professori, Konsensus 2008 -paneelin puheenjohtaja
050 324 6751, juhani(at)wikstroem.org
Matti Rautalahti, pääsihteeri, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
p. 050 594 1870, matti.rautalahti(at)duodecim.fi
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. Seuraan kuuluu yli 20 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 100 jäsenyhdistystä.
Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja oppi- ja käsikirjoja sekä tietokantoja päivittäisen työnteon tueksi. Tarjoamme myös luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista suurelle yleisölle
Avainsanat: