Depression Käypä hoito -suositus päivitetty: Psykoterapian ja lääkehoidon yhdistelmä tehokkain hoitomuoto

Depression tunnistaminen ja erotusdiagnostiikka on tärkeää, jotta hoitoa vaativa masennustila voidaan erottaa lievistä masennusoireista. Tehokkain hoitovaste saadaan lääkehoidon ja psykoterapian samanaikaisella käytöllä. Vaikeissa ja psykoottisissa depressioissa on aina syytä käyttää lääkehoitoa. Elämäntilanteen tutkiminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen ovat keskeinen osa hoitoa.

Arvioidaan, että noin viisi prosenttia suomalaisista kärsii masennustilasta. Depressiot ovat naisilla noin 1,5–2 kertaa yleisempiä kuin miehillä. Vain vähemmistö depressiota potevista hakeutuu aktiivisesti hoitoon. Heistä enemmistö kärsii samanaikaisesti myös jostakin muusta psyykkisestä oireyhtymästä. Samanaikaista päihderiippuvuutta tai päihteiden väärinkäyttöä esiintyy 10–30 %:lla depressiopotilaista.

Depressio on keskeisin yksittäinen itsemurhan riskitekijä. Suomessa kaksi kolmesta itsemurhatapauksesta liittyy masennustiloihin. Vuositasolla kyse on noin 600 itsemurhasta, ja arviolta yli kymmenkertaisesta määrästä itsemurhayrityksiä.

Depressio alentaa merkittävästi toimintakykyä. Suomessa masennuksen vuoksi eläkkeellä on noin 35 500 henkilöä. Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen tietojen mukaan vuonna 2013 masennusperusteiset eläkemenot olivat Suomessa 509 miljoonaa euroa ja sairauspäivärahakustannukset 108 miljoonaa euroa.

Depression Käypä hoito -suosituksen tuoreessa päivityksessä kerrotaan miten depressiota tulisi hoitaa. Suosituksella pyritään parantamaan depression diagnostiikkaa ja vaikeusasteen tunnistamista sekä helpottamaan oikeiden hoitomuotojen valintaa.

Masennustilojen tunnistaminen tärkeää
Masennustila on oireyhtymä, jonka tunnistamisessa keskeistä on havaittujen masennustilan oireiden päivittäinen ja yhtäjaksoinen esiintyminen. Masennuksen vaikeusastetta arvioidaan oireiden lukumäärän, erilaisten oiremittareiden tai masennustilaan liittyvän toimintakyvyn heikkenemisen perusteella.

Lievään masennustilaan liittyy subjektiivista kärsimystä, mutta se ei yleensä juuri heikennä potilaan toimintakykyä. Keskivaikea masennustila yleensä huonontaa selvästi toimintakykyä, ja vaikeasta masennustilasta kärsivä tarvitsee apua päivittäisissä toimissaan. Lievä masennustila ja toistuva masennus on tärkeää erottaa lievistä masennusoireista, jotka eivät kuulu suosituksen piiriin.

– Suosituksessa korostuu nyt aiempaa enemmän huolellisen diagnosoinnin merkitys. Se on tärkeää sekä hoidon oikean kohdentamisen kannalta, että suojana lievien masennusoireiden mahdolliselta ylihoidolta, sanoo psykiatrian professori Erkki Isometsä.

On myös syytä selvittää, ettei masennuksen oireiden syynä ole jokin somaattinen sairaus, lääkehoito tai päihteiden käyttö. Depressiodiagnoosia ei myöskään tule tehdä mikäli kyseessä on lähiomaisen kuolemaan liittyvä normaali surureaktio. Raja surureaktion ja depression välillä on kuitenkin häilyvä.


Lääkkeitä vai psykoterapiaa?
Psykoterapiat ja masennuslääkehoito ovat lievissä ja keskivaikeissa depressioissa yhtä tehokkaita hoitomuotoja. Vaikeissa ja psykoottisissa depressioissa on aina syytä käyttää lääkehoitoa. Ylläpitolääkehoito on suositeltavaa potilaille, joilla masennus toistuu jo kolmatta kertaa.

– Uusimpien tutkimusten mukaan masennuslääkkeiden ja psykoterapian yhtäaikainen käyttö on tehokkain hoitomuoto. Mitä vaikeammasta psykoterapialla hoidettavasta masennustilasta on kyse, sitä tärkeämpää on samanaikainen lääkehoito, sanoo Isometsä.

Elämäntilanteen kartoittaminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen ovat osa hyvää hoitoa. Toipumisen jälkeen potilaan hoitoa ja seurantaa on jatkettava masennuksen suuren uusiutumisvaaran vuoksi noin puolen vuoden ajan.

Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työssäkäyvän depressiopotilaan työkyvyn ja työhön paluun tukemisessa. Perusterveydenhuollossa hoito kannattaa toteuttaa yleislääkärin, hoitajan ja psykiatrin suunnitelmallisella yhteistyöllä. Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kuuluvat vaikeasta tai psykoottisesta depressiosta ja vakavasti monihäiriöisestä depressiosta kärsivät potilaat sekä potilaat, joihin tavanomainen hoito ei ole tehonnut tai joilla esiintyy vakavaa itsetuhoisuutta.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä on päivittänyt vuonna 2004 laaditun ja vuonna 2009 ensimmäisen kerran päivitetyn Depression Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi

Lisätietoja:

psykiatrian professori Erkki Isometsä, p. 050 3467163 erkki.isometsa@hus.fi

toimituspäällikkö Raija Sipilä, p. 050 3554 153, raija.sipila@duodecim.fi

viestintäpäällikkö Outi Romero, p. 040 7567 134, outi.romero@duodecim.fi


Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä:

Puheenjohtaja:

Erkki Isometsä, psykiatrian professoriHelsingin yliopisto

Jäsenet:

Elina Kinnunen, psykiatrian erikoislääkäri; Kuntoutuskeskus Petrea, Turku

Teija Kivekäs, LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri; Työterveyslaitos

Hannu Koponen, vanhuspsykiatrian professori; Helsingin yliopisto

Jarmo Lappalainen, perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri; Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Olavi Lindfors, PsT, kehittämispäällikkö; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mauri Marttunen, nuorisopsykiatrian professori; Helsingin yliopisto

Sami Pirkola, sosiaalipsykiatrian professori, Tampereen yliopisto

Pekka Jousilahti, tutkimusprofessori; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Käypä hoito -toimittaja

Arja Tuunainen, LT, biologisen psykiatrian dosentti, psykiatrian ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, Käypä hoito -vastuutoimittaja

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.

Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.

Yrityksestä

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. Seuraan kuuluu yli 20 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 100 jäsenyhdistystä. Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja oppi- ja käsikirjoja sekä tietokantoja päivittäisen työnteon tueksi. Tarjoamme myös luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista suurelle yleisölle

Tilaa