Huumeongelmaisen hoidon Käypä hoito -suositus päivitetty

Huumeongelmaisen hoitoa käsittelevä päivitetty Käypä hoito -suositus korostaa psykososiaalisia menetelmiä huumeongelmien hoidon perustana. Huumeriippuvuus aiheuttaa merkittäviä riskejä fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle ja siihen liittyy runsaasti sosiaalisia vaikeuksia. Huumeongelman hoito edellyttääkin moniammatillista yhteistyötä. Potilaan ohella myös läheisten hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. 

Huumeongelmaisen hoitoa käsittelevän Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on hoidon selkeyttäminen, moniammatillisen yhteistyön parantaminen ja asenteisiin vaikuttaminen. Huumeongelmaisen hoidossa ja käyttöön liittyvien haittojen vähentämisessä tärkeää on ennakkoluuloton ja tuomitsematon asenne. Huumetestaukseen tulee kuulua valmius ohjata positiivisen näytteen antanut hoitoon. Yhteiskunnan kannalta huumeongelman hoitaminen on halvempaa kuin hoitamatta jättäminen.

Psykososiaaliset menetelmät hoidon keskiössä

– Moniammatillinen yhteistyö on huumepotilaan hoidossa tärkeää. Kaikille huumeriippuvuudesta kärsiville tulee tarjota psykososiaalista hoitoa tai kuntoutusta. Yhdessä eri toimijoiden ja potilaan kanssa tulee laatia räätälöity kokonaishoitosuunnitelma, toteaa suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, professori, LT Hannu Alho.

Terapeuttinen keskustelu on hoidon keskiössä. Sosiaalitoimella on tärkeä rooli muun muassa asumisen, työn ja toimeentulon tukemisessa. Lääkityksellä voidaan yleensä vain helpottaa oireita. Opioidiriippuvuuden korvaushoito on kuitenkin osoitettu tehokkaaksi.

– Opioidiriippuvuuden korvaushoitoa lukuunottamatta riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden määräämistä huumeongelmaiselle on yleensä vältettävä, ellei kyse ole lyhytkestoisesta, vieroitushoitoon liittyvästä tilanteesta, painottaa työryhmän jäsen professori, LT Mauri Aalto.

Huumeongelmaisen hoidossa tulee huomioida myös läheiset. Erityisesti lasten ja perheiden hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. Huumeongelmaisen yksilöterapian asemesta tai sen rinnalla voidaan toteuttaa verkostoterapiaa, jossa läheiset ovat mukana. Kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä, joissa hedelmällisessä iässä olevat asioivat, on otettava puheeksi mahdollisten kotona asuvien lasten elämäntilanne ja raskauden ehkäisy.

Opioidien käyttö yleisin hoitoon hakeutumisen syy

Päihdehuollon huumeasiakkaat ovat pääosin miehiä ja nuoria aikuisia. Koulutustaso on yleensä matala ja työttömyys yleistä. Tyypillisesti huumehoidon asiakas on sekakäyttäjä. Yli puolet asiakkaista hakeutuvat hoitoon ensisijaisesti opioidien käytön vuoksi, yleisimmin buprenorfiinin käytön takia. Vuoden 2014 väestökyselyn mukaan buprenorfiinia käytti 0,8 % suomalaisista. Laittomilla huumemarkkinoilla se on noussut merkittävimmäksi opioidiksi.

Huumausaineiden käytössä ja niihin liittyvissä ongelmissa ei viime vuosina ole Suomessa tapahtunut suuria muutoksia. Vuoden 2014 väestökyselyn mukaan 19 % 15–69-vuotiaista suomalaisista on ainakin kerran elämässään kokeillut jotain laitonta huumetta.  Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn mukaan huumeita oli ainakin kerran elämässään kokeillut 8 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista, 12 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sekä 22 % ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista. Eniten käytetty huume Suomessa on kannabis.

Tutustu Huumeongelmaisen hoidon Käypä hoito -suositukseen.
 

Lisätietoja:

professori, LT, Hannu Alho: hannu.alho@thl.fi, Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

professori, LT Mauri Aalto puh: 050 474 3647, mauri.aalto@uta.fi, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen yliopisto.

viestintäpäällikkö Outi Romero, p. 040 7567 134, outi.romero@duodecim.fi

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.

Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.