Käypä hoito -suositus lasten ruoka-allergioista päivitetty:
Välttämisruokavalio sopii erityisesti vaikeisiin allergioihin, lievissä tapauksissa ruoka-ainetta voi kokeilla pienillä määrillä
Uusi lasten ruoka-allergioita käsittelevä Käypä hoito -suositus painottaa lievien ja vaikeiden allergioiden erottamisen tärkeyttä. Vaikeissa tapauksissa hoitona on ruoka-aineen välttäminen, lievissä tapauksissa ruoka-ainetta voi käyttää oireiden sallimissa rajoissa tai välttää määräaikaisesti. Imettävälle äidille ei lähtökohtaisesti suositella välttämisruokavaliota lapsen allergian takia. Vaikeaoireiset ja keskeisten ruoka-aineiden allergiat diagnosoidaan altistuskokeen avulla. Uuden komponenttidiagnostiikan avulla voidaan ennustaa vaikeiden oireiden ilmaantumista.
Lasten ruoka-allergioita koskevan Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa lasten ruokiin liitettyjen oireiden selvittämistä sekä ruoka-allergian taudinmääritystä ja vaikeusasteen tunnistamista. Suosituksella halutaan edistää vaikeiden ruoka-allergioiden havaitsemista ja hoitoa sekä välttämisruokavalion oikeaa kohdistamista sekä mahdollisimman monipuolisen ruokavalion toteutumista allergiasta huolimatta.
– Määräaikainen välttämisruokavalio tulisi kohdentaa erityisesti vaikeisiin allergioihin. Lieväoireisissa tapauksissa ruoka-aineiden käyttö oireiden sallimissa rajoissa saattaa nopeuttaa ruoka-allergiasta toipumista. Lapsen kokemus oireista tulee ottaa huomioon, ja käytännössä on tilanteita, jolloin lievissäkin tapauksissa ruoka-ainetta on parempi välttää määräaikaisesti. Imettävälle äidille ei lähtökohtaisesti suositella eliminaatioruokavaliota, koska äidinmaitoon erittyvien allergeenisten proteiinien määrät ovat äärimmäisen pieniä, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, professori, vastaava ylilääkäri Mika Mäkelä.
Sietokyky ruoka-aineille näyttää tutkimusten mukaan syntyvän parhaiten, kun kiinteiden ruokien antaminen aloitetaan 4–6 kuukauden iässä. Aloituksen lykkääminen ei ehkäise allergioita. Imetystä suositellaan jatkettavan lisäruoan ohella yhteen ikävuoteen saakka. Allergiariskiperheissä ei ole tarpeen poiketa terveen lapsen ravitsemussuosituksista.
Diagnoosin perustana valvottu välttämis-altistuskoe
Ravitsemuksessa keskeisten ruokien, kuten maidon ja viljojen osalta allergian diagnoosin perustana on valvottu välttämis-altistuskoe. Muissa tapauksissa riittää kotona tehtävä kokeilu. Kaksoissokkoaltistusta käytetään viivästyneiden ja vaikeasti tulkittavien reaktioiden tutkimiseen. Uuden komponenttidiagnostiikan avulla voidaan IgE-välitteisissä allergioissa arvioida reaktion vaikeusastetta. Sen avulla voidaan tunnistaa voimakkaasti reagoivat potilaat. Iho- ja laboratoriotestien hyöty diagnostiikassa on rajallinen.
Pelkkä välttämiseen liittyvä oireiden väheneminen ei riitä ruoka-allergian diagnoosiin, ruoka-aineen sopivuus paljastuu vasta kun lapsi saa välttämisen jälkeen uudelleen kyseistä ruoka-ainetta.
Altistuskoetta suositellaan erityisesti keskeisten ruoka-aineiden kohdalla, kun on odotettavissa voimakas reaktio, lapselta on eliminoitu useita ruoka-aineita tai välttämisruokavaliota on jatkettu tarpeettoman pitkään.
– Näytön mukaan lähes puolet maitoallergisiksi epäillyistä lapsista, joiden oireet olivat helpottuneet välttämisruokavalion avulla, eivät lopulta saaneet mitään oireita altistuskokeessa. Välttämisruokavalion jatkamisen tarpeellisuutta onkin arvioitava neuvolassa ja varmistettava uusinta-altistusten tai kotikokeilujen toteutuminen hoitosuunnitelman mukaisesti. Imeväisillä ruoka-aine altistetaan 6–12 kuukauden välein, sillä valtaosalla oireilu lievittyy tai häviää 3–4 ikävuoteen mennessä. Esimerkiksi lähes puolet maitoallergiapotilaista toipuu 18–24 kuukauden ikään mennessä.
Ruoka-allergioiden esiintyvyys lapsilla on iästä riippuen 3–9 %. Tavallisimmat ruoka-allergiat Suomessa ovat maito- ja kananmuna-allergiat. Suurella osalla lapsista ne häviävät ennen kouluikää. Ruoka-aineiden anafylaktiset reaktiot ovat lapsilla harvinaisia. Tavallisimmin allergia aiheuttaa iho- tai suolisto-oireita. Suurelta osalta pikkulapsia ruoka-allergiat häviävät 1–2 vuoden kuluessa, mutta pienellä osalla oireilua voi jatkua kouluikään tai pidempään.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen asettama työryhmä on laatinut lasten ruoka-allergioita koskevan Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Suositus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.kaypahoito.fi
Lisätietoja:
Puheenjohtaja:
Mika Mäkelä, professori, vastaava ylilääkäri; HYKS:n iho- ja allergiasairaala ja Helsingin yliopisto, mika.makela@hus.fi, p. 09 -4718 6305
Työryhmän muut jäsenet:
Kokoava kirjoittaja:
Tuomas Jartti, dosentti, lastenallergologian erikoislääkäri; TYKS:n Lasten- ja nuorten klinikka
Kaija-Leena Kolho, dosentti, apulaisylilääkäri; HUS:n lastenklinikka ja Helsingin yliopisto
Sanna Poikonen, LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri; Jokilaakson sairaala
Sami Remes, dosentti, osastonylilääkäri; KYS:n lasten ja nuorten klinikka
Ursula Schwab, FT, apulaisprofessori, laillistettu ravitsemusterapeutti; Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitos, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö ja KYS:n Medisiininen keskus, kliinisen ravitsemuksen yksikkö
Raija Sipilä, LT; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (Käypä hoito -toimittaja)
Johanna Tulonen-Tapio, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, yhteistyöylilääkäri, koulutusylilääkäri; Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote
Helena Voutilainen, THM, laillistettu ravitsemusterapeutti; HYKS:n iho- ja allergiasairaala, Raviolin kliinisen ravitsemusterapian yksikkö
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.
Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.