Käypä hoito -suositus Maailman Sydänpäivänä: Sydäninfarktin akuuttihoitoa tehostettava Suomessa
Sydäninfarkti on sepelvaltimon tukkeutuessa syntyvä henkeä uhkaava tilanne, jossa nopea diagnostiikka ja välitön hoidon aloitus vaikuttavat ratkaisevasti potilaan ennusteeseen. Potilaita tulee opastaa soittamaan hätänumeroon 112 eikä lähtemään itse terveyskeskukseen tai sairaalaan.
ST-nousuinfarktissa, jonka hoitoa tuore Käypä hoito -suositus linjaa, ensisijaisena hoitona suositellaan pallolaajennusta ja toissijaisesti liuotushoitoa, jos välitön pallolaajennus ei ole mahdollinen. Ympärivuorokautisesti päivystävät kardiologikeskukset tarjoaisivat suosituksen mukaan nykyistä paremmat hoitotulokset.
Sydäninfarkteja on EKG:n (sydänfilmin) perusteella kahdenlaisia: ST-nousuinfarkteja ja sydäninfarkteja ilman ST-nousua. Kummankin ensioireet ovat samanlaisia. ST-nousuinfarkti (ST elevation myocardial infarction, STEMI) on sydäninfarkti, jossa sepelvaltimo tukkeutuu täysin. Tästä seuraa kyseisellä alueella sydänlihaksen hapenpuute, minkä vuoksi suonen avaava hoito joko pallolaajennuksella tai liuotushoidolla on toteutettava mahdollisimman nopeasti.
Tunnista oireet ja hanki apua
Äkillinen, puristava rintakipu, joka painottuu rintakehän keskiviivaan, säteilee käsiin tai leukaan ja pahenee rasituksessa tai liikkuessa, kova hengenahdistus, voimakas ylävatsakipu tai tajunnanmenetys voivat olla merkkejä sydäninfarktista. Vanhuksilla, naisilla ja diabeetikoilla oireina voivat olla myös närästys, pahoinvointi tai oksentelu. Myös poikkeavan voimakas hikoilu, ns. ”kylmä hiki”, äkillinen yleistilan lasku ja sekavuus voivat viestittää sydäninfarktista.
Sydäninfarktin oireiden ilmaantuessa on tärkeää, että potilas, omainen tai muu lähistöllä oleva henkilö osaa hälyttää avun nopeasti soittamalla hätänumeroon 112. Tämän jälkeen on odotettava ambulanssin tuloa eikä sairastuneen pidä lähteä sairaalaan tai terveyskeskukseen omin päin.
Ennen ambulanssin saapumista kohtauksen saanut on asetettava lepoon pitkälleen tai istuvaan asentoon. Hänelle voi antaa 250? mg asetyylisalisyylihappoa (aspiriinia) nopeasti imeytyvässä muodossa (poretabletti tai pureskeltava tabletti) ellei hän ole aspiriinille allerginen.
Ensihoito ambulanssissa tai päivystyksessä
Ambulanssissa tai päivystyksessä rekisteröidään sydänfilmi ja aloitetaan lääkehoito veren hyytymistä estävillä lääkkeillä ja kipulääkkeillä.
ST-nousuinfarktissa tukkeutunut sepelvaltimo pyritään saamaan avoimeksi mahdollisimman pian tekemällä välitön pallolaajennus tai antamalla liuotushoito. Pallolaajennus on suositeltavin vaihtoehto, mutta liuotushoito on hyvä vaihtoehto, jos kivun alkamisesta ei ole monta tuntia, eikä hoidolle ole muita esteitä. Liuotushoito annetaan tapahtumapaikalla, minkä jälkeen potilas kuljetetaan lähimpään sairaalaan, jossa on mahdollista tehdä varjoainekuvaus ja tarvittaessa pallolaajennus.
Aikaviive ambulanssin saapumisesta pallolaajennukseen saa olla enintään kaksi tuntia. Kasvava aikaviive lisää potilaan kuolemanvaaraa. Myöhemminkin hoitoon saaduilla oireilevilla potilailla pallolaajennus saattaa olla hyödyllinen, mutta liuotushoidon hyöty on olematon 6-12 tunnin jälkeen. Liian myöhäisestä liuotushoidosta saattaa olla jopa haittaa.
Hoitojärjestelmää kehitettävä: riittävän suuria kardiologisia keskuksia tarvitaan välittömien pallolaajennusten mahdollistamiseksi
Tutkimusnäytön mukaan pallolaajennusten tulokset ovat parempia niissä sairaaloissa, joissa näitä toimenpiteitä tehdään eniten. Siksi Suomessakin tulisi olla riittävän suuria päivystäviä kardiologisia keskuksia.
Työryhmä asettaa kansalliseksi tavoitteeksi, että maassamme tulee olla riittävä määrä päivystäviä ja riittävän suuren volyymin kardiologisia keskuksia, joissa jokainen aktiivihoitoon kuuluva ST-nousuinfarktipotilas voidaan hoitaa. Nykyisin Suomessa vain kolmannes potilaista pystytään hoitamaan välittömällä pallolaajennuksella. Suomea lukuun ottamatta lähes kaikissa kehittyneissä maissa ST-nousuinfarktipotilaat hoidetaan välittömällä pallolaajennuksella.
Infarktin jälkeen: tupakka pois ja tärkeät arvot seurantaan
Sairaalahoito kestää lyhimmillään muutaman päivän, minkä jälkeen potilas siirtyy avoterveydenhuollon seurantaan. Omaiset saavat sairaalasta ohjeet, kuinka menetellä äkillisen rintakivun tai tajuttomuuden sattuessa. Sydäninfarktin jälkeen lääkitystä jatketaan pysyvästi.
Potilaan kuntoutus perustuu liikuntapainotteiseen kuntoutusohjelmaan. Kuntoutujan kannattaa huolehtia elintavoistaan. Tupakoinnin lopettaminen on tärkeää, koska se vähentää tehokkaimmin uusintainfarktien vaaraa. Tupakan lisäksi muita ST-nousuinfarktin riskitekijöitä ovat kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, kohonnut verensokeri, lihavuus ja liikkumattomuus. Näihin tekijöihin voi jokainen vaikuttaa elintavoillaan.
Akuutin sydäninfarktin jälkeen on pidettävä taukoa autoilussa. Yksityisautoilijoilla ajokielto on 2-4 viikkoa, ammattiautoilijoilla kolme kuukautta. Sydämen vajaatoiminta, jälki-iskemia tai rytmihäiriöt voivat pitkittää ajokieltoa.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen seuran asettama työryhmä on laatinut suosituksen ST-nousuinfarktin hoidosta. Suositus potilasversioineen on luettavissa Internetissä osoitteessa www.kaypahoito.fi
Lisätiedot:
Lisätietoja työryhmän puheenjohtaja ja tiedotustilaisuuden alustajat:
- Suositustyöryhmän pj, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, Sydänvalvonnan vastuulääkäri Ilkka Tierala, HYKS Meilahden sairaala, sposti: etunimi.sukunimi (at) hus.fi, puh. 050 4271515
- Dosentti Markku Eskola, TAYS Sydänkeskus, sposti: etunimi.sukunimi (at) sydankeskus.fi; puh.050 4940512, virka-aikana (03) 311 66080
- Apulaisylilääkäri Pirjo Mäntylä, Pohjois-Karjalan keskussairaalan sydänvalvonta, sposti: etunimi.sukunimi (at) pkssk.fi; puh.050 4011 498, virka-aikana 050 365 0800
sekä työryhmän muut jäsenet
Leo Ihlberg, LT, thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri; HUS:n sydän- ja thoraxkirurgian klinikka; sposti: etunimi.sukunimi (at) hus.fi
Markku Kuisma, dosentti, ylilääkäri; HYKS ensihoito, HUS; sposti: etunimi.sukunimi (at) hus.fi
Jukka Lehtonen, dosentti, kardiologian erikoislääkäri; HYKS:n medisiininen tulosyksikkö, kardiologian klinikka, sposti: etunimi.sukunimi (at) hus.fi
Matti Niemelä, dosentti, apulaisylilääkäri; PPSHP / OYS / Medisiininen tulosalue / kardiologian osasto; sposti: etunimi.sukunimi (at) ppshp.fi
Hannu Parikka, LT, kardiologian erikoislääkäri; HYKS:n medisiininen tulosyksikkö, kardiologian klinikka; etunimi.sukunimi (at) fimnet.fi
Timo Peisa, yleislääketieteen erikoislääkäri, johtava lääkäri; Ranuan terveyskeskus; sposti: etunimi.sukunimi (at) ranua.fi
Pekka Porela, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri; TYKS:n sisätautien klinikka; sposti: etunimi.sukunimi (at) tyks.fi
Marja Puurunen, LKT, kardiologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri, yksityislääkäri, kardiologi; Suomen Punainen Risti, Veripalvelu, Lääkärikeskus Mehiläinen ja HUS Lohjan sairaala, (Käypä hoito -toimittaja); sposti: etunimi.sukunimi (at) duodecim.fi
Hannu Romppanen, LT, kardiologian erikoislääkäri; KYS:n sydänkeskus; sposti: etunimi.sukunimi (at) kuh.fi
Eija Vaula, sisätautien erikoislääkäri, ensihoidon ja päivystyksen toimialuejohtaja; Satakunnan sairaanhoitopiiri; sposti: etunimi.sukunimi (at) satshp.fi
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. Seuraan kuuluu yli 20 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 100 jäsenyhdistystä.
Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja oppi- ja käsikirjoja sekä tietokantoja päivittäisen työnteon tueksi. Tarjoamme myös luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista suurelle yleisölle
Avainsanat: