Keliakian diagnostiset kriteerit muuttuneet päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa
Keliakian toteamiseksi ei aina tarvita ohutsuolen limakalvon koepalaa, todetaan päivitetyssä Keliakian Käypä hoito -suosituksessa. Keliakian ainoa hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio, joka tulee toteuttaa ravitsemusterapeutin ohjauksessa. Keliakiaa diagnosoidaan Suomessa yleisemmin kuin muissa maissa.
Verinäytteen korkeat vasta-ainepitoisuudet ovat riittävä diagnostinen kriteeri keliakialle uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan. Ensivaiheen tutkimus keliakiaepäilyssä on kudostransglutaminaasivasta-aineiden määritys.
– Aiemmin vaadittu ohutsuolen limakalvon koepala ei ole välttämätön, mikäli transglutaminaasivasta-ainepitoisuus on yli kymmenen kertaa viitealueen rajaa suurempi ja endomysiumvasta-aineet ovat positiivisia. Ihokeliakian diagnosoimiseen tarvitaan aina ihokoepala, kertoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, LT, professori Katri Kaukinen.
Keliakiatutkimukset tulee tehdä normaalin gluteenipitoisen ruokavalion aikana. Mikäli gluteeninkäyttöä on rajoitettu, tulee se aloittaa uudestaan ainakin 1–2 kuukauden ajaksi ennen vasta-aineiden määritystä.
Ravitsemusterapeutti ohjaamaan ruokavaliota
Keliakian hoitona on elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Käytännössä se tarkoittaa vehnän, rukiin ja ohran poistamista ruokavaliosta kokonaan ja niiden korvaamista ravitsemuksellisesti vastaavilla gluteenittomilla elintarvikkeilla. Sairastuneen on tärkeää saada ravitsemusterapeutin ohjausta ruokavalion noudattamiseen.
– Ravitsemusterapeutin ohjaus annetaan kuukauden sisällä diagnoosista. Suositeltavaa on saada ohjausta toisen kerran, kun ruokavaliohoito on kestänyt muutaman kuukauden, sanoo FT, professori, ravitsemusterapeutti Ursula Schwab.
Hoidon tavoitteena ovat gluteenin aiheuttaman immunologisen häiriön, ohutsuolen limakalvovaurion ja imeytymishäiriöiden korjaantuminen, oireettomuus sekä hyvä ravitsemustila. Hoidolla pyritään myös ehkäisemään keliakiaan liittyviä komplikaatioita, joita ovat esimerkiksi luukato ja lymfoomat. Gluteenia ei tule välttää ennen diagnoosia.
Suomessa keliakiaa diagnosoidaan yleisemmin kuin muualla
Keliakia on autoimmuunivälitteinen sairaus, jossa viljaperäinen gluteeni johtaa autovasta-aineiden kehittymiseen ja ohutsuolen limakalvovaurioon siihen geneettisesti alttiilla henkilöillä. Keliakiaa esiintyy Suomessa noin kahdella prosentilla väestöstä ja diagnosoituja potilaita on 0,7 prosenttia, mikä on suurimpia lukuja maailmassa. Suurentuneet esiintymisluvut johtuvat pääosin parantuneesta diagnostiikasta, mutta ilmeisesti myös taudin todellinen esiintyvyys on lisääntynyt.
Keliakian oireet voivat olla monenlaisia eikä mikään yksittäinen oire tai löydös ole taudille tyypillinen. Oireettomuus ei myöskään sulje pois keliakiaa. Erilaiset suoliperäiset oireet, kuten esimerkiksi pitkäaikainen ripuli, löysät ulosteet tai vatsakipu sekä laihtuminen ja imeytymishäiriöt sekä suolen ulkopuoliset oireet kuten esimerkiksi kutiseva pienirakkulainen ihottuma, hampaiden kiillevauriot tai kasvuhäiriö herättävät keliakiaepäilyn.
Tutustu päivitettyyn Keliakian Käypä hoito -suositukseen: www.kaypahoito.fi
Lisätietoja:
LT, professori Katri Kaukinen: p. 050 568 6092, Katri.kaukinen@uta.fi
viestintäpäällikkö Outi Romero, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 040 7567 134, outi.romero@duodecim.fi
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim: Käypä hoito
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.
Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.