Koululaiset aikaisemmin nukkumaan

Uni on ihmisen perustarve, josta ei kiireenkään keskellä tulisi tinkiä. Riittävä yöuni on tärkeää etenkin lapsille ja nuorille. Mitä myöhemmin lapset ja nuoret käyvät nukkumaan, sitä enemmän heille kasaantuu terveysriskejä. Riittävän määrän yöunta voi varmistaa yksinkertaisesti menemällä nukkumaan ajoissa.

Lisää unta – kiireen lyhyt historia on lääketieteen tohtori Timo Partosen puheenvuoro säännöllisen vuorokausirytmin ja riittävän yöunen tärkeydestä etenkin lapsille ja nuorille. Se sisältää myös käytännön ohjeita vuorokausirytmin säännöllistämiseksi ja yöunen turvaamiseksi.

Terveysriskit kohdentuvat illanvirkkuihin
Lasten ja nuorten nukkumaanmenoajalla on merkitystä, sillä tutkimusten mukaan terveysriskit kohdistuvat illanvirkkuihin. Illanvirkut kärsivät muita useammin univajeesta, mutta siitä riippumatta he ovat myös alttiimpia erilaisille sairauksille.

Suomessa koululaisten terveyskyselyn perusteella ne nuoret, joilla on myöhäisimmät nukkumaanmenoajat, käyttävät muita enemmän alkoholia, tupakoivat muita useammin, harrastavat liikuntaa joko hyvin paljon tai eivät lainkaan, surffaavat internetissä ja jättävät muita useammin aamiaisensa syömättä. He ovat muita väsyneempiä koulussa, kärsivät muita useammin masennusoireista ja saavat muita huonompia arvosanoja.

– Mitä myöhemmin lapset ja nuoret käyvät nukkumaan, sitä enemmän heille kasaantuu ongelmia. Kouluaamujen myöhentäminen on usein esitetty ratkaisu koululaisten väsymykseen, mutta sen seurauksena vapaa-aikaa olisi vähemmän. Jotta vapaa-aikaa olisi yhtä paljon kuin ennenkin, nukkumaanmenoaika todennäköisesti myöhentyisi, ja silloin todennäköisesti vaikeudet lisääntyisivät entisestään, sanoo Timo Partonen.

Unelle varattava riittävästi aikaa
Yöunen määrästä ei kannata nipistää, sillä univaje on terveydelle haitallista. Kouluaamujen myöhentämisen asemesta koululaisten kannattaakin mennä aikaisemmin nukkumaan saadakseen riittävästi unta. Itsensä voi totuttaa varhaisempaan nukkumaanmenoaikaan aikaistamalla nukkumaanmenoa viidellä minuutilla joka ilta, kunnes tavoiteltu nukkumaanmenoaika on saavutettu.

Myös ajankäytön ja kiireen hallinta on tärkeää, jotta unelle tulee varatuksi riittävästi aikaa. Sosiaalisen kalenterin ei kannata olla liian iltapainotteinen, ja mieleiset asiat kannattaa tehdä iltapäivällä tai alkuillasta. Valo ja rasittava liikunta illalla vaikeuttavat nukahtamista. Vuorokausirytmin säännöllistämiseen auttavat mm. kirkasvalohoito, kuntoliikunta, riittävän pitkä yöuni ja syömisen välttäminen klo 20 jälkeen.

Vaikka ihminen olisikin perintötekijöidensä puolesta enemmän ilta- kuin aamuihminen, hän voi sopeutua työaikoihin ja vapaa-ajan toimintojen kellonaikoihin siten, että hänen sisäinen kellonsa käy enemmän aamu- kuin iltaihmisen aikaa.

Arvostelukappalepyynnöt osoitteeseen kirjat@duodecim.fi

Lisää unta – Kiireen lyhyt historia

Timo Partonen
1. painos 2014, Kustannus Oy Duodecim
ISBN 978-951-656-497-8

Lisätietoja:

LT, tutkimusprofessori Timo Partonen, p. 0295248859, timo.partonen@thl.fi

viestintäpäällikkö Outi Romero, p. 040 7567 134, outi.romero@duodecim.fi

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. Seuraan kuuluu yli 20 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 100 jäsenyhdistystä.
Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja oppi- ja käsikirjoja sekä tietokantoja päivittäisen työnteon tueksi. Tarjoamme myös luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista suurelle yleisölle