• news.cision.com/
  • Duodecim/
  • Päivitetty Käypä hoito -suositus: Omahoito ja purentakiskot avainasemassa purentaelimistön toimintahäiriöiden hoidossa

Päivitetty Käypä hoito -suositus: Omahoito ja purentakiskot avainasemassa purentaelimistön toimintahäiriöiden hoidossa

Report this content

Purentaelimistön toimintahäiriöt ovat yleisiä vaivoja ja hammassäryn jälkeen tavallisin pään alueen kiputila, jonka vuoksi hakeudutaan hoitoon. Hoidon tavoitteena on kipuoireiden vähentäminen ja purentaelimistön hyvän toiminnan varmistaminen. Suurin osa näistä häiriöistä kärsivistä potilaista pystytään hoitamaan perusterveydenhuollossa suhteellisen yksinkertaisilla hammaslääketieteellisillä hoitomuodoilla.

Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloille ja toimintahäiriöille. Niiden hoidon tavoitteena on vähentää kipua ja palauttaa ja ylläpitää purentaelimistön hyvä toiminta.

Oireina tylppä, jomottava ja häiritsevä kipu ja alaleuan liikevaikeudet

Purentaelimistön toimintahäiriöiden tavallisimpia oireita ovat leukaniveläänet, leukanivelten tai puremalihasten kipu, suun rajoittunut avautuminen ja alaleuan liikehäiriöt. Muita oireita ovat päänsärky, kasvokipu ja korvakipu. TMD-vaivat ovat yleisiä, ja ne ovat hammassäryn jälkeen tavallisin pään alueen kiputila, jonka takia potilas hakeutuu hoitoon. Vaivat voivat olla lihasperäisiä, nivelperäisiä tai niiden yhdistelmiä. Vaivat alkavat yleensä vähitellen ja voimistuvat hiljalleen. Tyypillinen TMD-kipu on toispuolista ja vaihtelee vuorokaudenaikojen mukaan niin, että kipu on voimakkainta aamuisin. Kipua kuvataan tylpäksi, jomottavaksi ja häiritseväksi. Myös bruksismi eli hampaiden narskuttelu tai yhteen pureminen voi aiheuttaa TMD-oireita.

Purentaelimistön toimintahäiriöiden diagnostiikka voi usein olla vaikeaa oireiden epämääräisyyden vuoksi. Potilaat voivat ensin hakeutua muualle kuin hammaslääkärin vastaanotolle ja jäädä ilman asianmukaista diagnoosia ja hoitoa. Purentaelimistön toimintahäiriöiden mahdollisuus tulee sekä hammaslääkärien että lääkärien pitää mielessä myös päivystystilanteissa. Suppea TMD-tutkimus tulisi olla osa jokaiselle potilaalle tehtävää suun tutkimusta.

Hammaslääkäri tutkii alaleuan liikekapasiteetin, leukanivelet ja puremalihakset sekä hampaat ja niiden kosketussuhteet. Vakavien sairauksien poissulkemiseksi kuvantamisessa käytetään panoraamakuvausta ja tarvittaessa magneettikuvausta ja kartiokeilatietokonetomografiaa. Hammasperäisten syiden lisäksi huomioon on otettava myös päänsäryn eri muodot, muut korvasäryn syyt, kaularangan toimintahäiriöt, fibromyalgia ja muihin yleissairauksiin liittyvät nivelperäiset kiputilat.

Omahoito ja purentakiskot avainasemassa

Akuutteja kiputiloja voi hoitaa kotona alaleuan rentoutuksella, puremalihasten hieronnalla ja käyttämällä lämpö- tai kylmäpakkauksia kipualueilla, esimerkiksi poskilihasten kohdalla. Lääkehoitoina käytetään kuuriluonteisesti ensisijaisesti tulehduskipulääkkeitä tai parasetamolia.

Stabilisaatiokiskon käyttöä suositellaan sekä lihas- että nivelperäisten TMD-vaivojen hoidossa. Kisko voi olla tehokas hoito myös lapsilla ja nuorilla, joilla kiskon käyttö on kuitenkin rajoitettua. Heillä sitä ei pidä käyttää muutamaa kuukautta pidempään, jottei se estä hampaiden puhkeamista kasvun aikana.

Myös fysioterapiasta voi olla hyötyä, vaikka sen tehosta ei olekaan tieteellistä näyttöä. Hammaslääkäri kannustaa potilasta myös aktiiviseen ohjattuun alaleuan liikeharjoitteluun. Lisäksi voidaan käyttää akupunktiota ja kognitiivisia hoitomuotoja.

Akuutin tilanteen jälkeen voidaan tarvita korjaavia toimenpiteitä toimivan purennan aikaansaamiseksi. Myös bruksismin haittavaikutuksia voidaan vähentää purentakiskon käytöllä. Vaikeiden purentaelimen häiriötilojen korjaamisessa voidaan tarvita myös hammasproteeseja, oikomishoitoa tai leukakirurgisia toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan ole ensisijaisia TMD:n hoidossa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä on päivittänyt vuonna 2007 laaditun purentaelimen toimintahäiriöitä käsittelevän Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus potilasversioineen on luettavissa Internetissä, osoitteessa www.kaypahoito.fi.


Lisätiedot:

Puheenjohtaja: Yrsa Le Bell, HLT, professori h.c., purentafysiologian erikoishammaslääkäri, Turun yliopisto; puh. 040 553 6553, sposti: yrsa.lebell (at) utu.fi

Työryhmän muut jäsenet:
Jari Ahlberg, dosentti, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri; PKS-SEHYK, Helsingin yliopisto ja Oulun yliopisto; sposti: etunimi.sukunimi (at) helsinki.fi
Pentti Kemppainen, professori, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri, ylihammaslääkäri; Turun yliopisto ja TYKS; sposti: etunimi.sukunimi (at) utu.fi
Seppo Kuttila, LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri; Jyväskylä; sposti: etunimi.sukunimi (at) otonhammas.fi
Mauno Könönen, professori, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri, ylihammaslääkäri; Helsingin yliopisto ja HUS; sposti: etunimi.sukunimi (at) helsinki.fi
Matti Närhi, professori; Itä-Suomen yliopisto; sposti: etunimi.sukunimi (at) uef.fi
Marja Pöllänen, HLT, parodontologian erikoishammaslääkäri, Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; sposti: etunimi.sukunimi (at) duodecim.fi
Aune Raustia, professori, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri, ylihammaslääkäri; Oulun yliopisto ja OYS; sposti: etunimi.sukunimi (at) oulu.fi
Taina Remes-Lyly, HLL, johtava hammaslääkäri; Kirkkonummen terveyskeskus; sposti: etunimi.sukunimi (at) kirkkonummi.fi


Avainsanat: