Päivitetty Unettomuuden Käypä hoito -suositus: Tilapäinen unettomuus kuuluu elämään, pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa lääkkeettömyys ensisijaista
Satunnainen ja pitkäaikainen unettomuus on lisääntynyt erityisesti työtätekevällä väestöllä viime vuosikymmenien aikana. Väestötutkimusten mukaan aikuisväestöstä noin kolmannes kärsii ajoittain unettomuusoireista. Pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsii liki 12 % aikuisväestöstä. Unettomuuden päivitetyn Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on yhtenäistää unettomuuden diagnostiikkaa ja syiden selvittämistä, hoitoa ja hoidon porrastusta, unettomuuden vaikutusten arviointia sekä unettomuuden ehkäisyä.
Päivitetty Unettomuuden Käypä hoito -suositus painottaa, että tilapäinen unettomuus kuuluu tavanomaiseen elämään. Äkillisissä elämänmuutoksissa unettomuus on luonnollinen reaktio ja tällöin tuki, lohduttaminen ja neuvonta ovat ensisijaisia. Unettomuuden taustalla olevat syyt ja laukaisevat tekijät tulee selvittää ja käsitellä. Jos unettomuus jatkuu, on tärkeä kiinnittää huomiota unirytmiin ja muuhun unihuoltoon, eli otollisten olosuhteiden luomiseen nukkumiselle.
– Elleivät tuki ja unihuolto tuo apua tai oirehdinta on kovin voimakasta, lyhytkestoinen pienellä annoksella aloitettu unilääkitys saattaa joskus olla tarpeen pitkäkestoisen unettomuuden kehittymisen ehkäisemiseksi. Lääkityksen aloitus tulee kuitenkin harkita yksilöllisesti, sillä tilapäisen unettomuuden pitkittynyt hoito unilääkkeellä on yleinen pitkäaikaisen unettomuuden syy.
Pitkäaikainen eli yli 3 kuukautta kestävä unettomuus suurentaa monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua. Unettomuutta voivat aiheuttaa myös muut sairaudet, jolloin ne tulee hoitaa asianmukaisesti. Kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä pidetään ensisijaisina hoitoina pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa, koska ne vaikuttavat unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja niiden teho säilyy hoidon lopettamisen jälkeen. Kognitiivis-behavioraalisilla menetelmillä pyritään vaikuttamaan erityisesti unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja katkaisemaan noidankehä.
– Unilääkkeiden käytön aloittaminen suurentaa riskiä olla selvittämättä unettomuuden syitä: mitä vähemmän hoitavalla lääkärillä on aikaa potilaalle, sitä todennäköisemmin tämä saa unilääkereseptin. Unilääkkeiden pitkäaikaiskäytön hyödystä ei ole näyttöä. Pitkäaikaiskäytön haitoista on sen sijaan useita tutkimuksia. Esimerkiksi yli 60-vuotiailla unilääkkeen pitkäaikaiskäytön haitat ovat hyötyjä suurempia. Jatkuva unilääkkeen käyttö on harvoin aiheellista.
Unettomuuden Käypä hoito -suosituksessa käsitellään aikuisten, ikääntyneiden, nuorten ja kouluikäisten (yli 6-vuotiaiden lasten) unettomuutta. Päivitettyyn suositukseen on lisätty tietoa raskauteen, vaihdevuosi-ikään, kipuun ja uniapneaan liittyvästä unettomuudesta sekä unilääkkeiden käytön vaikutuksesta ajokykyyn.
Lisätietoja:
LKT, neurologian dosentti, professori Markku Partinen, Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed ja Helsingin yliopiston kliinisten neurotieteiden laitos, p. 010 2311481, markku.partinen@helsinki.fi (suosituksen yleiset linjaukset, lääkitys)
PsL, psykoterapeutti Soili Kajaste, p. 050 5770229, soili.kajaste@pp.inet.fi (kognitiivis-behavioraaliset menetelmät)
viestintäpäällikkö Anna Kojo, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5227, anna.kojo@duodecim.fi
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä asettama työryhmä on laatinut Unettomuuden Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Päivitetty Käypä hoito -suositus on luettavissa tiedotteen julkaisun aikaan osoitteessa www.kaypahoito.fi
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.
Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.
Avainsanat: