Sairaanhoidon laatu uhattuna Suomessa

Report this content

Lääkärijärjestöt ovat huolissaan viime vuosina tapahtuneista muutoksista, jotka uhkaavat korkeatasoisen kliinisen tutkimuksen jatkuvuutta Suomessa. Julkinen tutkimusrahoitus, sairaanhoidon toimintaresurssit ja yliopistojen koulutusresurssit ovat jatkuvasti kaventuneet. Tämä on johtamassa tilanteeseen, jossa potilaiden hoidon laadukkuus on uhattuna.

– Sosiaali- ja terveysministeriön sairaaloille jakama tutkimusrahoitus on vähentynyt lähes kolmannekseen 90-luvun alun tasosta. Tapahtunut vaikeuttaa merkittävästi mahdollisuutta pitää yllä uusimpien hoitojen kehittämiseen tarvittavaa asiantuntijuutta, kertoo tutkimusjohtaja Lasse Viinikka HUS:sta.
 
Tämän lisäksi tiukkenevat tulostavoitteet, kasvavat potilasmäärät ja kiristyvä kuntatalous ovat ajamassa tutkimustyötä ahdinkoon. Suomen Lääkäriliiton Lääkärikysely 2009 kertookin, että opetus- ja tutkimustehtävissä työskentelevien lääkärien määrä on ollut jatkuvassa laskussa koko 2000-luvun. Kymmenessä vuodessa tämän sektorin lääkärien määrä on vähentynyt noin neljänneksen. 
Suomalainen kliininen tutkimus on kansainvälisesti arvioituna ollut vuosikymmeniä hyvin korkeatasoista, ja on osaltaan taannut sairaanhoitomme laadukkuuden ja ajanmukaisuuden. Esimerkkinä voidaan mainita syövän hoito, jonka tuloksellisuuden suhteen Suomi on maailman kärkimaita. Tämä on paljolti sen ansiota, että Suomessa on jo pitkään tehty monipuolista syöpätutkimusta hoidon kehittämiseksi.  

Tämän päivän laadukas tutkimus on huomispäivän hyvää hoitoa: Uudet, tehokkaiksi ja turvallisiksi osoittautuvat diagnoosimenetelmät ja hoitomuodot – lääkkeet, leikkaustekniikka, teknologia – otetaan nopeammin käyttöön, jos niitä koskevaa tutkimusta tehdään suomalaisen sairaanhoitojärjestelmän sisällä. Kliinisen tutkimuksen avulla tieto ja kokemus uusista mahdollisuuksista leviävät tehokkaasti hoidosta vastaavien lääkäreiden parissa. 

– Rahoitus ei usein riitä lääketutkimuksiin. Myös tutkimusbyrokratia on liian vaativaa ja lupien saaminen saattaa olla hidasta. Yleisetkin sairaudet ovat pilkkoutuneet alaryhmiin, joten verkostoituminen on tärkeää tutkimuspotilaiden löytämiseksi. Kilpailu on globaalia, on oltava eturintamassa, akatemiaprofessori Heikki Joensuu sanoo.

– Kliinisen tutkimuksen tila on huolestuttava, sillä se on johtamassa varsinaisen kliinisen työn eli potilaiden hoidon tason heikkenemiseen, sanoo professori Markku HeikinheimoSuomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista. Hän kysyy ollaanko Suomessa valmiita luopumaan korkeatasoisesta sairaanhoidosta tutkimusrahoituksen alasajon myötä.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Lääkäriliitto ja Finska Läkaresällskapet vetoavat päättäjiin kliinisen tutkimuksen rahoituksen ja toimintaedellytysten turvaamiseksi. Lääkärijärjestöjen yhteinen vetoomus kliinisen tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi on toimitettu 31.1. sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille,  opetusministeri Jukka Gustafssonille sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Juha Rehulalle ja varapuheenjohtaja Anneli Kiljuselle.

Vetoomus on luettavissa tästä.

Lisätiedot:
puheenjohtaja, professori Markku Heikinheimo, p. 0500 969 338, markku.heikinheimo(at)duodecim.fi
puheenjohtaja, LT Raija Niemelä, Suomen Lääkäriliitto, p. 040 731 6191 raija.niemela(at)laakariliitto.fi
puheenjohtaja, dosentti Tom Böhling, Finska Läkaresällskapet, p. 050-5842092, tom.bohling(at)hus.fi
akatemiaprofessori Heikki Joensuu, Helsingin yliopisto, p. 040 7210 438, heikki.joensuu(at)hus.fi
tutkimusjohtaja Lasse Viinikka, HUS, p. 040 5627495, lasse.viinikka(at)hus.fi

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. Seuraan kuuluu yli 20 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 100 jäsenyhdistystä.
Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja oppi- ja käsikirjoja sekä tietokantoja päivittäisen työnteon tueksi. Tarjoamme myös luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista suurelle yleisölle

Avainsanat:

Lainaukset

Sosiaali- ja terveysministeriön sairaaloille jakama tutkimusrahoitus on vähentynyt lähes kolmannekseen 90-luvun alun tasosta. Tapahtunut vaikeuttaa merkittävästi mahdollisuutta pitää yllä uusimpien hoitojen kehittämiseen tarvittavaa asiantuntijuutta.
Lasse Viinikka, tutkimusjohtaja, HUS
Rahoitus ei usein riitä lääketutkimuksiin. Myös tutkimusbyrokratia on liian vaativaa ja lupien saaminen saattaa olla hidasta. Yleisetkin sairaudet ovat pilkkoutuneet alaryhmiin, joten verkostoituminen on tärkeää tutkimuspotilaiden löytämiseksi. Kilpailu on globaalia, on oltava eturintamassa.
Heikki Joensuu, akatemiaprofessori