Sinkkonen uutuuskirjassa: Lapsiperheille tarvitaan lisää matalan kynnyksen palveluja

Jokainen vanhempi joutuu joskus tilanteeseen, jolloin tuntee itsensä neuvottomaksi lapsen tai nuoren kanssa. Teenkö jotakin väärin? Miten tästä selvitään? LT, lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen ja LT, neurobiologian dosentti Laura Korhonen valaisevat uutuuskirjassaan Pulassa lapsen kanssa eri näkökulmista yleisimpiä kysymyksiä, jotka aiheuttavat lasten vanhemmissa huolta.

Uutuuskirjan kirjoittajat kannustavat vanhempia luottamaan itseensä, mutta puolustavat samalla matalan kynnyksen palveluita lapsiperheille. Useimmat lapsen kasvattamiseen liittyvistä pulmista kuuluvat tavalliseen perhe-elämään, mutta kun apua tarvitaan, sitä tulee myös olla saatavilla.

LT, lasten- ja nuorisopsykoterapeutti Jari Sinkkonen vastasi useamman vuoden ajan Meidän Perhe -lehdessä lukijoiden kysymyksiin lasten kehityksestä ja perheiden kohtaamista arjen haasteista. Nyt julkaistavaan Pulassa lapsen kanssa -kirjaan on koottu monipuolisesti lukijoiden kysymyksiä ja järjestetty ne teemoittain.

– Kysymysten määrä ja esiin tulleiden ongelmien kirjo osoittivat, että tällaisellekin palvelulle on tarvetta, Sinkkonen toteaa.

Kirjan toisessa, LT, neurobiologian dosentti Laura Korhosen kirjoittamassa osuudessa tarjotaan tietoa tavallisimmista lastenpsykiatrisista häiriöistä. Kirjoittajien yhteistyön tarkoitus on ollut auttaa lukijaa tunnistamaan erilaisia lapsiin ja vanhemmuuteen liittyviä ilmiöitä ja antaa vaikeuksille sanoja.

– Ongelmien ratkaisemisessa on tärkeintä tuntea lapsi ja hänen toimintatapansa, toiseksi tärkeintä on tuntea itsensä. Joskus peiliin katsominen ja omien toimintatapojen muuttaminen on ratkaisun avain, toteaa Sinkkonen.

– Pyrin edistämään ajatusta, jonka mukaan luotettavinta tietoa ongelmista saadaan lapselta itseltään. Ihmisestä – olipa hän minkä ikäinen tahansa – ei mikään ole hienompaa kuin se, että hänen tunteistaan ja ajatuksistaan ollaan vilpittömän kiinnostuneita, Sinkkonen jatkaa.

Vanhempien on tiedostettava digipelaamisen haitat

Netin käyttö ja digipelaaminen ovat yleinen huolen ja kiistelyn aihe perheissä.
– Vanhempainiltojen vakiokysymys on, miten lasten ruutuaikaa saataisiin rajoitetuksi, myöntää Sinkkonen.

– Mikään peli ei tee tavallisesta nuoresta tappajaa, ei edes tunnekylmää tai moraalitonta. Kuitenkin kuvitelma, että samojen, väkivaltaa jäljittelevien kuvioiden loputon toistaminen ei vaikuttaisi kehittyvään mieleen mitenkään, on naiivi. Pelaamisen vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimusta, toteaa Sinkkonen.

Nuoren keskeneräiset aivot ovat erityisen alttiit kaikenlaisille riippuvuuksille. Netti- tai peliriippuvuus käyttää samoja aivojen palkitsemisjärjestelmiä kuin alkoholi- tai huumeriippuvuuskin. Kaikki pelit eivät ole väkivaltaisia, mutta digipelaamisen haitat ja huomattavan suuri riippuvuuden riski on kirjoittajien mukaan syytä tiedostaa.

Katkeilevien hoitopolkujen ongelma

Sinkkonen ja Korhonen ottavat asiantuntijoina kantaa myös lapsiperheiden palvelujen järjestämiseen. Vaikka lasten ja nuorten hoitoon pääsy on vuosikymmenten kuluessa parantunut, arviolta vain noin puolet hoitoa tarvitsevista saa sitä. Tähän voi olla monia eri syitä kuten leimaantumisen pelko, vanhempien voimattomuus hakea apua, eri toimijoiden puutteellinen kyky tunnistaa ongelmia ja kehityksen riskejä sekä palvelujärjestelmään liittyvät ongelmat.

– Turhan usein hoidon sisällön määrittävät saatavilla olevat resurssit potilaan varsinaisten tarpeiden sijaan, sanoo Korhonen.

Kirjoittajat toteavat yksimielisesti, ettei lapsiperheille ole tarpeeksi matalankynnyksen palveluja. Pitkittyessään arkiset ongelmat voivat pahentua, ja kasvatuspulma muuttuu vähitellen hoitoa vaativaksi psyykkiseksi häiriöksi. Niiden hoitamista ei helpota hoitoketjujen katkeileminen ja viranomaisten yhteistyön kankeus. Hoitosuhteiden vaihtuvuus on ongelma myös kiintymyssuhteen näkökulmasta, koska turvattomasti kiintynyt tai muutoin traumatisoitunut ihminen on altis hylkäämiskokemuksille. 

Lisätietoja:

LT, lastenpsykiatrian dosentti, lasten- ja nuorisopsykoterapeutti Jari Sinkkonen, p. 050 5857051, jari.sinkkonen@gmail.com

LT, neurobiologian dosentti, lastenpsykiatrian kliininen opettaja ja tutkija Laura Korhonen, p. 050 427 2370, laura.t.korhonen@helsinki.fi

viestintäpäällikkö Anna Kojo, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 050 3266 773, anna.kojo@duodecim.fi

Pulassa lapsen kanssa
Jari Sinkkonen, Laura Korhonen
1. painos 2015, 312 sivua, nidottu
ISBN 978-951-656-500-5
Sähkökirja 978-951-655-167-1
Kustantajan suositushinta 32,00 eur
verkkokauppa.duodecim.fi

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. Seuraan kuuluu yli 21 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 100 jäsenyhdistystä.
Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja oppi- ja käsikirjoja sekä tietokantoja päivittäisen työnteon tueksi. Tarjoamme myös luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista suurelle yleisölle

Avainsanat: