Suomen Lääketieteen Säätiö jakaa 1,75 miljoonaa euroa lääketieteen tutkimukseen

Suomen Lääketieteen Säätiö tukee lääketieteellistä tutkimusta tänä vuonna 1,75 miljoonalla eurolla. 900 000 euroa jaetaan kliinisen tutkimuksen kolmivuotisina hankeapurahoina, jotka mahdollistavat kliinisen työn ja tutkimustyön yhdistämisen. Hankeapurahan saa kuusi tutkimusryhmää tänä vuonna. Tutkimusapuraha jaetaan 37 tutkijalle, yhteensä 666 000 euroa. Eka- ja kannustusapurahan saa 55 aloittelevaa tutkijaa, yhteensä 185 000 euroa.

Kolmivuotiset kliinisen tutkijan apurahat jaetaan tänä vuonna geeniterapian käytön tutkimiseen uusiutuneessa munasarjasyövässä, aivoverenkiertohäiriöiden ja niiden hoidon, luun paranemisen, keliakian sekä minipuberteetin tutkimukseen. Kaikki apurahan saajat on lueteltu www.laaketieteensaatio.fi–osoitteessa. 

Onko geeniterapia turvallista ja tehokasta uusiutuneen munasarjasyövän hoidossa?

Munasarjasyöpään kuolee Suomessa vuosittain enemmän naisia kuin muihin gynekologisiin syöpiin yhteensä. Uusiutuneeseen tautiin ei ole toistaiseksi parantavaa hoitoa, ja uusia hoitomuotoja tarvitaan. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Sallinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta tutkii veri- ja imusuonten kasvua estävän geeniterapian turvallisuutta sekä hoitovaikutuksia uusiutunutta munasarjasyöpää sairastavilla potilailla. Samanaikaisesti hän tekee biomarkkeritutkimusta, jonka avulla voidaan valita hoidosta parhaiten hyötyvät potilaat ja seurata annetun hoidon tehoa.

Ennakoivia menetelmiä huonosti luutuvien murtumien tunnistamiseksi

Luun paranemisen kliininen arviointi on vaikeaa. Vaikka luu usein paranee ongelmitta, kaikkia potilaita seurataan paitsi paranemisen varmistamiseksi, myös siksi, että puutteellisesti paranevat potilaat löytyisivät. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Hannu-Ville Leskelä Oulun yliopistollisesta sairaalasta tekee luunmurtumien parantumisesta laaja-alaista tutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena on luoda seurantaprotokolla, jolla voidaan jo varhaisessa vaiheessa ennustaa luun murtuman tai luudutetun nivelen lopullista luutumista. Tämän menetelmän avulla voitaisiin keskittyä huonosti luutuvien seurantaan ja muut potilaat säästyisivät ylimääräisiltä kontrollikäynneiltä.

Aivohalvauksen hoito – hyytymien poistoa, vuotojen tyrehdyttämistä ja paranemisen polkuja

Aivohalvaus on sepelvaltimotaudin jälkeen toiseksi yleisin kuolinsyy ja tärkeimpiä vammaisuuden aiheuttajia aikuisväestössä. Aivoinfarktiin on olemassa liuotushoito, mutta parhaimmillaankin vain kuudesosa potilaista soveltuu tähän. Aivoverenvuotoon ei ole olemassa näyttöön perustuvaa akuuttia hoitoa. Neurologian erikoislääkäri Atte Meretoja Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta tekee tutkimusta liuotushoito-mahdollisuuksien laajentamisesta, hoidon nopeuttamisesta, sekä ensimmäisen tehokkaan aivoverenvuotohoidon käyttöönotosta.

Onko tähystys tarpeen lasten keliakiadiagnoosin toteamiseksi?

Tällä hetkellä Suomessa käytössä olevat tähystystutkimukset ovat kalliita sekä lapsipotilaille kuormittavia. Lastentautien erikoislääkäri Kalle Kurppa Tampereen yliopistollisesta sairaalasta tutkii ovatko vasta-aineisiin perustuvat menetelmät riittävät diagnoosin varmistamiseksi. Tutkimus selvittää tulisiko uudet keliakiakriteerit ottaa käyttöön myös Suomessa. Samalla muodostetaan valtakunnallinen keliakiarekisteri, pyritään yhtenäistämään keliakian hoitoa sekä tutkitaan sairauden syntymekanismeja sekä periytyvyyttä.

Uutta tietoa salasyntyisen aivovaltimotromboosin syntymekanismeista, pitkäaikaisennusteesta sekä aivoinfarktin ehkäisystä

Kansainvälinen, pääosin neurologeista ja kardiologeista koostuva tutkijaryhmä selvittää neurologian erikoislääkäri (dos.) Jukka Putaalan johdolla nuorilla (18–49 v.) esiintyvien salasyntyisten (so. kryptogeenisten) aivoinfarktien ohimeneviä, laukaisevia tekijöitä sekä pysyviä tunnettuja verisuonitukosten riskitekijöitä. Jopa puolella potilaista tässä ikäryhmässä aivoinfarktin syy jää selviämättä kattavasta nykyaikaisesta diagnostiikasta huolimatta. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään näiden potilaiden sydämen rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuuksia, tromboosialttiustekijöitä, genetiikkaa ja pitkäaikaisennustetta. Tutkimukseen osallistuu maailmanlaajuisesti 2000 potilasta ja 2000 aivoinfarktia sairastamatonta verrokkia.

Minipuberteettitutkimuksella lisää tietoa normaalista kasvusta ja kehityksestä ja niiden häiriöistä varhaislapsuudessa sekä aikuisiän lisääntymisterveydestä ja
-käyttäytymisestä

Vastasyntyneisyyskauden sukupuolirauhasten toiminnalla, ns. minipuberteetilla on keskeinen merkitys normaaliin lisääntymisterveyteen johtavassa kehityksessä. Lastentautien erikoislääkäri, neonatologi Ulla Sankilampi Itä-Suomen yliopistosta tutkii minipuberteetin käynnistymistä, yksilöiden välisiä eroja sekä sitä mikä on minipuberteetin merkitys yksilön myöhemmän kehityksen kannalta. Tutkimus on prospektiivinen seurantatutkimus. 

Lisätiedot:

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Sallinen, hanna.sallinen@kuh.fi (geeniterapian tutkimiskäyttö uusiutuneessa munasarjasyövässä)
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Hannu-Ville Leskelä hannu-ville.leskela@ppshp.fi (luun paraneminen)
Neurologian erikoislääkäri Atte Meretoja, atte.meretoja@fimnet.fi (aivohalvauksen hoito)
Lastentautien erikoislääkäri Kalle Kurppa, kalle.kurppa@uta.fi (keliakia)
Dosentti, neurologian erikoislääkäri Jukka Putaala, jukka.putaala@hus.fi (salasyntyisten aivoinfarktien laukaisevat ja riskitekijät)
Lastentautien erikoislääkäri, neonatologi Ulla Sankilampi, ulla.sankilampi@kuh.fi (minipuberteettitutkimus)


Suomen Lääketieteen Säätiö on perustettu vuonna 1960, jolloin Suomalainen Lääkäriseura Duodecim lahjoitti sen alkupääomaksi viisi miljoonaa silloista markkaa.  Tämän jälkeen säätiö on kasvanut yksityishenkilöiden ja elinkeinoelämän tekemien lahjoitusten avulla niin, että suurin osa varallisuudesta on nimikkorahastoissa.  Säätiö on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut erääksi merkittävimmistä lääketieteellisen tutkimuksen tukijoista maassamme.

Lahjoitusten tuotoilla säätiö pystyy jakamaan apurahoja vuosittain noin kahdella miljoonalla eurolla. Apurahat on jaettu eri vaiheissa oleville tukijoille: kannustukseksi nuorille uraansa aloitteleville tutkijoille, päätoimiseen tutkimustyöhön ja kliinisen tutkijan työn tukemiseen tarkoitettuihin hankeapurahoihin.  Apurahat ovat haettavissa vuosittain toukokuun aikana. Säätiö rahoittaa vuosittain noin 130 lääketieteen tutkijaa. Säätiö on jakanut yli 20 miljoonaa euroa lääketieteen tutkimukseen viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Avainsanat:

Yrityksestä

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. Seuraan kuuluu yli 20 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 100 jäsenyhdistystä. Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja oppi- ja käsikirjoja sekä tietokantoja päivittäisen työnteon tueksi. Tarjoamme myös luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista suurelle yleisölle

Tilaa