Suomen Lääketieteen Säätiöltä yli kaksi miljoonaa euroa lääketieteen tutkimukseen
Suomen Lääketieteen Säätiö (SLS) jakaa tänä vuonna 2 125 000 euroa apurahoja lääketieteellisen tutkimustyön ja koulutuksen tukemiseksi Suomessa.
Apurahat jaettiin perjantaina 18.11.2011 Duodecim-seuran vuosipäivän yhteydessä seuraavasti:
– Kolmivuotisia kliinisen tutkimuksen hankeapurahoja jaetaan kuudelle väitelleelle erikoislääkärille, yhteensä 1 000 000 €
– 4- 8-, tai 12-kuukauden tutkimusapurahoja jaetaan 41 tutkijalle, yhteensä 720 000 €
– Kannustusapurahoja (á 5000 €) jaetaan 59:lle tutkijalle tai opiskelijalle, yhteensä 295 000 €
– Eka-apurahoja (á 2500 €) jaetaan 44:lle uransa alkuvaiheessa olevalle tutkijalle tai opiskelijalle, yhteensä 110 000 €
Alla esittelyt hankeapurahojen saajista.
Kaikki apurahan saajat on lueteltu osoitteessa www.suomenlaaketieteensaatio.fi.
Suomen Lääketieteen Säätiö (SLS) jakaa vuosittain tutkimus-, hanke- ja kannustusapurahoja tutkijoille kaikilta lääketieteen aloilta. Se on perustettu vuonna 1960 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin rahastoista ja on yksi merkittävimpiä lääketiedettä tukevia yksityisiä säätiöitä maassamme.
Lisätietoja Suomen Lääketieteen Säätiöstä antavat:
– Suomen Lääketieteen Säätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Tero Kivelä,
p. 050-525 2723, tero.kivela(at)hus.fi
– sihteeri Pirjo Kyrönaho, p.(09) 6188 5202, pirjo.kyronaho(at)duodecim.fi
---------
Hankeapurahat kuudelle väitelleelle erikoislääkärille
Suomen Lääketieteen Säätiö jakaa kolmivuotisia hankeapurahoja yhteensä miljoonalla eurolla. Hankeapurahoilla tuetaan erityisesti itsenäisen uransa alkuvaiheessa olevien, kliinisessä työssä toimivien väitelleiden erikoislääkäreiden tutkimustyötä.
Hankeapurahat myönnettiin seuraaville:
– Lastentautien el. Tero-Pekka Alastalo (Helsinki); HUS (200 000 €)
– Dosentti, sisätautien el. Heikki Koistinen (Helsinki); HUS (200 000 €)
– Dosentti, kliininen mikrobiologi Petteri Arstila (Helsinki); Helsingin yliopisto (150 000 €)
– Dosentti, lastentautien el. Marko Kalliomäki (Turku); TYKS (150 000 €)
– Lastentautien el. Aino Ruohola (Raisio); TYKS (150 000 €)
– Patologian el. Pekka Taimen (Turku); TYKS (150 000 €)
-----------------
Tero-Pekka Alastalolle hankeapuraha keuhkoverenpainetaudin tutkimiseen
Helsinkiläiselle lastentautien erikoislääkäri Tero-Pekka Alastalolle on myönnetty 200 000 euron hankeapuraha keuhkoverenpainetaudin syntymekanismien selvittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miten ihmisen geneettiset muutokset heijastuvat verisuonten seinämässä ilmenevään taudinkulkuun.
Keuhkoverenpainetautia voi esiintyä itsenäisenä sairautena tai osana muita tauteja. Sitä esiintyy mm. kroonisissa keuhkosairauksissa, HIV-potilailla ja synnynnäisissä sydänvioissa. Laajoista tutkimuksista huolimatta taudin syntymekanismi on edelleen huonosti ymmärretty ja hoitomuodot ovat lähinnä oireita helpottavia. Monen potilaan kohdalla keuhkonsiirto on ainoa hoitovaihtoehto.
Alastalon johtaman tutkimusryhmän tavoitteena on tunnistaa keuhkoverenpainetautiin johtavat geenivirheet, jotta tautiin voitaisiin kehittää uusia ja entistä tehokkaampia hoitomuotoja. Tutkimushankkeessa sovelletaan uusimpia molekyylibiologian ja genetiikan menetelmiä.
Tutkimus toteutetaan Helsingin yliopiston kliinisessä laitoksessa. Tero-Pekka Alastalo työskentelee tällä hetkellä lastenkardiologiaan erikoistuvana lääkärinä Helsingin yliopistollisessa sairaalassa.
Lisätiedot:
- Tero-Pekka Alastalo, tero-pekka.alastalo(at)hus.fi, p. 045 3169701
Heikki Koistiselle hankeapuraha insuliiniresistenssin tutkimiseen
Sisätautien erikoislääkäri, dosentti Heikki Koistiselle Helsingistä on myönnetty 200 000 euron hankeapuraha tutkimukseen, jossa selvitetään rasva-aineenvaihdunnan merkitystä insuliiniresistenssin synnyssä ihmisen lihaksessa.
Insuliiniresistenssillä tarkoitetaan tilaa, jossa insuliinin vaikutus on heikentynyt eri kudoksissa kuten lihaksessa, rasvakudoksessa, verisuonissa ja maksassa. Seurauksena on veren sokeripitoisuuden kohoaminen. Pitkittynyt insuliiniresistenssi altistaa tyypin 2 diabetekselle ja verisuonisairauksille.
Vähäinen liikunta, lihominen sekä runsasrasvainen ruokavalio lisäävät insuliiniresistenssiä. Toisaalta säännöllinen liikunta, laihduttaminen ja painon hallinta sekä terveellinen ruokavalio parantavat insuliiniherkkyyttä ja suojaavat diabetekselta.
Koistisen tutkimuksessa selvitetään sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan säätelyä ihmisen lihaksessa. Tuloksilla on merkitystä pyrittäessä löytämään nykyistä tehokkaampia keinoja vähentää insuliiniresistenssiä ja siihen liittyvää tyypin 2 diabeteksen ja verisuonisairauksien riskiä.
Heikki Koistinen työskentelee tällä hetkellä endokrinologiaan erikoistuvana lääkärinä Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Tutkimushanketta hallinnoi Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva.
Lisätiedot:
- Heikki Koistinen, heikki.koistinen(at)hus.fi
Petteri Arstilalle hankeapuraha perinnöllisen APECED-taudin tutkimiseen
Turusta kotoisin olevalle kliiniselle mikrobiologille, dosentti Petteri Arstilalle on myönnetty 150 000 euron hankeapuraha harvinaisen, periytyvän APECED -nimisen autoimmuunisairauden tutkimiseen.
Suomalaiseen tautiperimään kuuluvan APECED-taudin taustalla on mutaatio AIRE-geenissä. Tautia sairastavien potilaiden immuunijärjestelmä hyökkää omien kudosten kimppuun ja aiheuttaa moneen elimeen kohdistuvan autoimmuunitaudin. Arstilan tutkimuksessa selvitetään proteiineista koostuvan, solunsisäisen inflammasomin merkitystä tulehdusvasteen käynnistymisessä ja säätelyssä.
Autoimmuunisairauksien syntymekanismit tunnetaan yhä huonosti, mikä vaikeuttaa niiden hoitoa ja ehkäisyä. Arviolta 3-5 prosenttia suomalaisista sairastaa jotain autoimmuunitautia, mutta hoitomahdollisuudet ovat rajalliset. Arstilan johtama tutkimushanke voi paljastaa autoimmuniteetin taustalla vaikuttavia, vielä tuntemattomia tekijöitä ja auttaa siten kohdentamaan hoitoa aiempaa tehokkaammin sitä tarvitseville potilaille.
Tutkimus toteutetaan Helsingin yliopiston Haartman-instituutissa.
Lisätiedot:
- Petteri Arstila, petteri.arstila(at)helsinki.fi, p. 09-1912 6892
Marko Kalliomäelle hankeapuraha suoliston bakteeriston tutkimiseen
Lastentautien erikoislääkäri, dosentti Marko Kalliomäelle Turusta on myönnetty 150 000 euron hankeapuraha suoliston bakteeristoa koskevaan tutkimukseen. Tutkimuksessa pyritään saamaan uutta tietoa suolibakteeriston ja suoliepiteelin vuorovaikutuksesta keliakiassa ja kroonisessa tulehduksellisessa suolistosairaudessa.
Suolistomikrobiston arvioidaan sisältävän jopa sata biljoonaa yksittäistä bakteeria. Suolen limakalvoa verhoavan yksikerroksisen epiteelisolukon ja sen sisältämien reseptorien tehtävänä on tunnistaa suolen limakalvolla olevia bakteereja, mikä on tärkeää suolen normaalin toiminnan kannalta.
Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää suoliepiteelin reseptorien toimintaa sekä bakteeristoa keliakiapotilailla ennen ja jälkeen keliakiaruokavalion. Toisessa osatutkimuksessa selvitetään näiden reseptorien ja eri bakteerien ilmenemistä kroonista tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla lapsilla.
Tutkimus toteutetaan Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikassa.
Lisätiedot:
- Marko Kalliomäki, marko.kalliomaki(at)utu.fi, p. 02-313 0229
Aino Ruoholalle hankeapuraha välikorvatulehduksen tutkimiseen
Kliininen tutkija ja lastenlääkäri Aino Ruohola Raisiosta on saanut 150 000 euron hankeapurahan äkillistä välikorvantulehdusta koskevaan tutkimukseen.Kyseessä on Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan hanke, johon osallistuvat Turun yliopiston mikrobiologian, virusopin ja hoitotieteen laitokset sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yhteistyötahoina toimivat myös Buffalon ja Yalen yliopistot Yhdysvalloissa.
Yleisyydestään huolimatta välikorvatulehdus tunnetaan vain pinnallisesti ja sitä koskevat hoitosuositukset vaihtelevat eri maissa. Ruoholan tutkimusryhmä on tähän mennessä osoittanut antibioottihoidon nopeuttavan äkillisen välikorvatulehduksen paranemista. Tutkimustulokset julkaistiin tänä vuonna arvostetussa The New England Journal of Medicine -lehdessä.
Seuraavien vuosien aikana tutkimuksen tavoitteena on löytää tekijöitä, joiden perusteella antibioottihoito voitaisiin kohdentaa siitä eniten hyötyville. Lisäksi tarkoituksena on kehittää menetelmiä äkillisen välikorvatulehduksen diagnosoimiseksi sekä tutkia bakteeriston ja virusten vuorovaikutuksen merkitystä taudin synnyssä. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa suoraan sekä hoitosuositusten laadinnassa että kliinisessä työssä.
Lisätiedot:
- Aino Ruohola, aino.ruohola(at)utu.fi, p. 040 738 7358
Turkulaiselle Pekka Taimenelle hankeapuraha kardiomyopatian tutkimiseen
Patologian erikoislääkäri Pekka Taimenelle on myönnetty 150 000 euron hankeapuraha perinnöllistä laajentavaa sydänlihassairautta eli kardiomyopatiaa käsittelevään tutkimukseen, joka selvittää sairauteen liittyvien geenimutaatioiden aiheuttamia solutason muutoksia.
Laajentava kardiomyopatia on sydänlihasrappeuma, jolle on ominaista sydänlihaksen supistumisvoiman heikkeneminen, sydämen laajeneminen, vajaatoiminta ja alttius rytmihäiriöille. Tautiin ei ole tarjolla parantavaa lääkehoitoa, mutta siihen liittyviä oireita voidaan helpottaa lääkkeillä ja tahdistinhoidolla. Laajentava kardiomyopatia on tärkein sydämensiirron syy Suomessa.
Tutkimus suoritetaan Turun yliopiston ja TYKS:n patologian yksikössä ja MediCity-tutkimuslaboratoriossa yhteistyössä HUS:n ja KYS:n kardiologian, lastenkardiologian sekä genetiikan asiantuntijoiden kanssa.
Lisätiedot:
- Pekka Taimen, pekka.taimen(at)utu.fi, p. 02-313 1693
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. Seuraan kuuluu yli 20 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 100 jäsenyhdistystä.
Kustannus Oy Duodecim julkaisee lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja oppi- ja käsikirjoja sekä tietokantoja päivittäisen työnteon tueksi. Tarjoamme myös luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa terveydestä ja sairauksista suurelle yleisölle
Avainsanat: