Syömishäiriöiden varhainen tunnistaminen tärkeää

Syömishäiriöiden Käypä hoito -suositus on päivitetty. Syömishäiriöiden hoito tulisi toteuttaa ensisijaisesti avohoitona. Varhainen puuttuminen parantaa todennäköisesti ennustetta. Ravitsemustilan korjaaminen, tiedollinen ohjaus ja terapeuttinen lähestymistapa ovat hoidon kulmakiviä. Läheisten tukeminen aloitetaan heti hoidon alussa.

Syömishäiriöt ovat nuorilla ja nuorilla aikuisilla naisilla yleisiä mielenterveydenhäiriöitä, joihin liittyy poikkeavan syömiskäyttäytymisen lisäksi psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen toimintakyvyn häiriintyminen. Tunnetuimmat syömishäiriöt ovat laihuushäiriö (anorexia nervosa) ja ahmimishäiriö (bulimia nervosa). Tavallisin epätyypillinen syömishäiriö on ahmintahäiriö (binge eating disorder, BED).

Syömishäiriöiden hoitomuodot Suomessa vaihtelevat. Osaaminen ja moniammatillisuus ovat olennaisia tekijöitä, vaikka hoito voidaan järjestää monin eri tavoin monen eri ammattiryhmän toimesta. Tuore syömishäiriöiden Käypä hoito -suositus linjaa hoitoa valtakunnallisella tasolla, ja helpottaa alueellisten hoitopolkujen suunnittelua. Suosituksessa on huomioitu nyt myös aikuisten syömishäiriöt.

Pienikin puuttuminen voi auttaa
–Syömishäiriön tunnistaminen varhaisessa vaiheessa todennäköisesti lyhentää sairastamisaikaa ja parantaa ennustetta. Jo pieni puuttuminen syömishäiriöepäilyssä voi normalisoida tilanteen. Terveydenhuollon ammattilaiset, opettajat ja urheiluvalmentajat ovat siinä mielessä avainasemassa. Pienenkin epäily vuoksi kannattaa selvittää asiaa vaikka ihan parilla suoralla kysymyksellä, sanoo suositustyöryhmän jäsen LT, yleislääkäri Ulla Salonen.

Suosituksessa on esitelty SCOFF-syömishäiriöseula, joka sopii hyvin seulontaan koulu- ja perusterveydenhuollossa. Seulontakysymykset ovat helposti ja nopeasti toteutettavissa, varsinaiseen diagnoosiin tarvitaan kuitenkin tarkempia tutkimuksia.

Avohoitoa suositellaan
Moni syömishäiriötä sairastava paranee ilman erityistason hoitoa. Hoitopaikka ei tutkimusten mukaan vaikuta syömishäiriön ennusteeseen.

–Syömishäiriöiden hoito tulisi toteuttaa pääosin avohoitona. Perheen ja läheisten mukana olo hoidossa on tärkeää. Avohoitoa voidaan tarvittaessa täydentää hoitojaksoilla päiväsairaalassa, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, erikoistutkija Jaana Suokas.

Hoidossa keskitytään ensin ravitsemustilan korjaamiseen. Potilaan oma valmius paranemiseen ja käyttäytymistapojen muutokseen on merkittävää hoidon onnistumisen kannalta. Psykoedukaatio eli tiedon jakaminen sairaudesta, syömisen lainalaisuuksista ja nälkiintymisen seuraamuksista on olennainen osa hoitoa. Koska kyse on psyykkisestä häiriöstä, ovat terapeuttiset ja psykososiaaliset lähestymistavat keskeisiä.

Suomessa toimii Syömishäiriöliitto SYLI ry, joka edustaa syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään. Liiton tehtävänä on lisätä kokemukseen perustuvaa syömishäiriötietoutta.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä on päivittänyt vuonna 2009 laaditun Syömishäiriöiden Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi

Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, erikoistutkija Jaana Suokas, p. 050-428 6561, jaana.suokas@hus.fi
viestintäpäällikkö Outi Romero, p. 040 7567 134, outi.romero@duodecim.fi

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.

Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.