Tuore Käypä hoito -suositus lasten alahengitystieinfektioista: hyödyttömiä lääkehoitoja ja turhia tutkimuksia tulee välttää
Uuden suosituksen mukaan lasten alahengitystieinfektioiden hoidossa antibioottien käytön tulisi olla harkittua. Mykoplasma-tutkimuksia ja keuhkokuvauksia tulisi tehdä vain tapauskohtaisesti. Influenssakautena alahengitystieinfektiota sairastavalta lapselta suositellaan influenssavirusten testaamista.
Lasten alahengitystieinfektioita koskevassa Käypä hoito -suosituksessa otetaan kantaa kurkunpääntulehduksen, virusinfektioon liittyvän yskän, virusinfektioon liittyvän alle 3-vuotiaan lapsen uloshengityksen vaikeuden, keuhkokuumeen sekä hinkuyskän hoitoon. Suosituksella halutaan parantaa diagnostiikan ja lääkehoidon osuvuutta sekä ohjata tutkimusten oikeaa käyttöä.
Tutkimuksia harkitusti
Influenssakautena alahengitystieinfektiota sairastavalta lapselta suositellaan influenssavirusten testaamista, mikäli oireiden alkamisesta on kulunut alle 48 tuntia. Influenssan varhainen toteaminen ja tehokas lääkitys voivat vähentää antibioottihoitoja.
Lasten mykoplasma-taudin tutkiminen laboratoriotestein ei yleensä ole hyödyllistä, sillä väärät positiiviset tulokset ovat lapsilla todennäköisiä. Mykoplasman aiheuttamista hengitystieinfektioista suurin osa paranee itsestään.
– Mykoplasma-tutkimusten tekeminen on levinnyt käsistä ja johtanut hyödyttömiin hoitoihin. Myös keuhkokuvien ottaminen pitäisi kohdentaa niihin tilanteisiin, joissa niistä todella on hyötyä, sanoo Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, LKT, professori Matti Korppi.
Keuhkokuumeen toteamiseksi ei tarvita keuhkokuvaa, mikäli lapsi on hyväkuntoinen. Diagnoosi voidaan tehdä kliinisten löydösten perusteella. Lapsen keuhkokuume ei yleensä vaadi jälkitarkastusta eikä keuhkokuvakontrollia. Keuhkokuumeen komplikaatiota on syytä epäillä, mikäli oireet eivät selvästi helpotu kahden vuorokauden kuluessa antibioottihoidon aloittamisesta. Tällöin lapsi kuuluu aina sairaalahoitoon.
Oikeanlaista lääkehoitoa
– Antibioottien käytön tulee olla harkittua ja oikein suunnattua. Myös raseemisen adrenaliinin käyttö bronkioliitin hoidossa on liiallista. Turhaa lääkehoitoa on vältettävä, Korppi toteaa.
Antibiooteista ei ole apua virusperäisten hengitystieinfektioiden, kuten laryngiitin, bronkioliitin tai obstruktiivisen bronkiitin, hoidossa. Myöskään yskänlääkkeitä ei suositella käytettäväksi lasten yskän hoidossa. Sen sijaan hunajalla saattaa olla yskää lievittävä vaikutus. Hunajaa ei kuitenkaan saa käyttää alle 1-vuotiaille.
Kurkunpäätulehdukseen eli laryngiittiin liittyvää haukkuvaa yskää ja sisäänhengitysvaikeutta voidaan tehokkaasti lievittää hengitettävällä adrenaliinilla ja suun kautta annettavalla glukokortikoidilla. Höyryhengityksestä ei ole hyötyä oireiden lievittämisessä.
Pienen imeväisen uloshengitysvaikeus johtuu useimmiten RS-viruksesta, joka esiintyy epidemioina talvikuukausina. Bronkioliittiin ei ole parantavaa lääkehoitoa. Alle kolmen kuukauden ikäisille suositellaan herkästi sairaalaseurantaa, sillä heille voi tulla taudin aikana hengitystaukoja tai hengitysvajaus.
1–3-vuotiaan lapsen uloshengitysvaikeuden aiheuttaa yleensä rinovirus. Hengitettävä salbumatoli saattaa helpottaa oireita alle 2-vuotiailla. Rinoviruksen laukaisemaan obstruktiiviseen bronkiittiin sairastuminen alle kolmivuotiaana on merkittävä myöhemmän lapsuusiän astman riskitekijä, joten toistuvissa päivystyskäynneissä tulee harkita astmatutkimusten tarvetta.
Keuhkokuume hoidetaan ensisijaisesti amoksisilliinilla. Vakavasti sairaat keuhkokuumepotilaat hoidetaan sairaalassa suonensisäisellä penisilliinihoidolla.
Pienten imeväisten puuskittainen yskä saattaa olla merkki hinkuyskästä. Pienen rokottamattoman tai vain yhden rokotuksen saaneen imeväisen hinkuyskä voi olla hyvin vakava. Hinkuyskää hoidetaan makrolidiantibiooteilla. Pienet imeväiset hoidetaan sairaalassa. Todetun hinkuyskätapauksen jälkeen muille perheenjäsenille annetulla lääkityksellä voidaan estää taudin leviäminen perheessä.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä on laatinut lasten alahengitystieinfektioita koskevan Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Suositus on luettavissa kokonaisuudessaan tästä .
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Matti Korppi, LKT, professori; Tampereen yliopiston Lasten terveyden tutkimuskeskus ja TAYS, p. 050 3186 316, matti.korppi@uta.fi
Muut työryhmän jäsenet:
Kokoava kirjoittaja: Terhi Tapiainen, LT, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lasten infektiolääkäri; OYS:n lasten ja nuorten klinikka
Jäsenet: Janne-Juhana Aittoniemi, LT, dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri; Fimlab Laboratoriot Oy, Tampere
Johanna Immonen, LT, lastentautien erikoislääkäri; Suomen Terveystalo, Kuopio
Heli Jylkkä, LK; Tampereen yliopisto
Tuula Meinander, LL, sisätauteihin erikoistuva lääkäri; TAYS (Käypä hoito -toimittaja)
Kirsi Nuolivirta, LT, lastentautien erikoislääkäri; Seinäjoen keskussairaala
Ville Peltola, LT, professori, lastentautien erikoislääkäri, lasten infektiolääkäri; TYKS:n lasten ja nuorten klinikka
Eeva Salo, LKT, dosentti, lasten infektiosairauksien erikoislääkäri; HUS:n lastenklinikka ja Helsingin yliopisto
Raija Seuri, LL, lastenradiologian erikoislääkäri; HUS-Kuvantaminen ja lastenklinikka
Satu-Maaria Walle, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri, alueellinen koulutusylilääkäri; Espoon terveyskeskus ja Helsingin yliopisto
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on vuonna 1881 perustettu tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. Seuraan kuuluu yli 20 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa sekä 100 jäsenyhdistystä.
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.